Jos on vuosia käynyt lapsettomuushoidoissa ja on sen jälkeen valmis jäämään kotimaiseen adoptiojonoon ja odottamaan lasta noin 5 vuotta,ja kaiken lisäksi on hyvin epävarmaa ,että edes saa lapsen.Tulee väkisinkin mieleen ,että tällainen pari on valmis elämään ilmankin lasta ja heille ei kelpaa mikään muu kuin adoptiolapsi.Mielestäni ne perheet joille on sopinut ottaa/saada sijaislapsi ja haluavat toisenkin lapsen ,heidän pitäisi olla täysin samalla viivalla näiden "täysin lapsettomien" kanssa ,SIIS KOTIMAAN ADOPTIOJONOSSA.
HALUAA LAPSEN
IHAN OIKEASTI
1384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kotimaan adoptiolapsia pitäisi nimenomaan sijoittaa perheisiin, joissa on jo ennestään esimerkiksi yksi sijoitettu lapsi. Alla on syitä siihen:
- Perhe on käynyt valmennuksen sijaisvanhemmuuteen sekä mahdollisesti lisäkoulutuksia
- Perheellä on jo kokemusta ei-biologisen lapsen vanhemmuudesta
- Perheellä on jo lapsiperheen arki käynnissä
- Vanhempia voidaan adoptiovalmennuksen aikana seurata nimenomaan _vanhempina_ eikä lapsettomana pariskuntana
- Perhe ilmeisesti pystyy jakamaan vanhemmuutta biologisten perheiden kanssa sekä hyväksymään lastensa taustat
- Lapsille on hyötyä toisistaan (mm. sisarusten välinen kiintymyssuhde, myöhemmin taustan käsitteleminen)
En kerta kaikkiaan käsitä, minkä takia kotimaisen adoptiolapsen saaminen estetään perheiltä, joissa on jo sijoitettu lapsi tai lapsia. Se on täysin virhe. Voitte tietenkin osoittaa, miten minä olen tässä asiassa väärässä.