Korkotaso nousee jatkuvasti.
Teidän onni on, että 16%:n korkoon on vielä matkaa. 1990-luvulla korko saattoi olla jopa ylempi.
Lohduttaako euro?
Minua ei korko hetkauta, olen maksanut asuntovelat jo pois. Asun velattomassa omakotitalossa, vaikka köyhä olenkin.
Teidän onni on, että 16%:n korkoon on vielä matkaa. 1990-luvulla korko saattoi olla jopa ylempi.
Lohduttaako euro?
Minua ei korko hetkauta, olen maksanut asuntovelat jo pois. Asun velattomassa omakotitalossa, vaikka köyhä olenkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos todella näin on, miksi et löisi rahoiksi? Myy talosi pois ja muuta vuokra-asunnon soffalle tuhnuttamaan. Osta rommauksen jälkeen sama talo takaisin puoleen hintaan ja avot: olet rikas!
16% korkoja ei tulla koskaan enaa nakemaan, se on aivan varma niin kauan kuin kyseessa on Euro. Syy tahan on se, etta Euro on vapaa valuutta eika sidottu valuutaputkeen joten EKP ei tue sita korkopolitiikallaan ulkoisen arvon saatelemiseksi. Toisin oli markka-aikana.
On erittain epatodennakoista, etta koskaan saavutetaan edes 10% peruskorkoa. Tuo rajaa voitaisi saavuttaa jos talous pyorisi EUn suurissa maissa todella kovaa (vrt BMW nyt) ja kulutusinflaatio nostaisi korot ylos.
Jostain syystä taloushistoriaan perehtymättömillä näyttää olevan käsitys, että suuret korot olisivat vain pienten markan kaltaisten marginaalivaluuttojen ongelma. Esim. 80 luvulla ohjauskorot olivat korkeat lähes kaikkialla. Mm. Englannissa korot olivat 17%:ssa ja USA:ssa parhaimmillaan yli 20%:ssa. Korkotason syynä oli taistelu inflaatiota vastaan, joka alkoi öljyn hinnan noususta. Mutta tällä kertaa kaikki on toisin. Vai onko sittenkään?
En väitä tietäväni minne asti korot tällä kertaa kiipeävät mutta on naiivia kuvitella, että Euro olisi tämän asian suhteen joku automaattinen takuu ja turva. Toivotaan parasta ja varaudutaan pahimpaan.
Euro on sentään sen verran suuri valuutta, ettei sitä muutama keinottelija pysty pistämään matalaksi. Tämä takaa sen, että ainakin devalvaatiospekulaatioista aiheutuneet korkopiikit, joita saatiin aikoinaan jatkuvasti kokea suurkeinottelijoiden myydessä markkoja, jäävät pois. Laajamittainen inflaatiopaine tietysti voi nostaa korkoja pitkällä tähtäimellä.
Toinen juttu on, että korkotason nousu mahdollisesti tervehdyttää kansalaisten suhtautumista rahaan. Kaikki eivät ole vielä päässeet säännöstelyaikojen ohi, jolloin lainan saanti oli jo sinänsä loistava liiketoimi ja inflaatio hoiti maksun. Tällaisia luuloja esiintyy vieläkin, kuten tälläkin palstalla näkee.
mutta inflaation torjuntaan ei noin korkeita ohjauskorkoja käytetä, noihinkin esimerkkitapauksiin liittyi ns. kurssitaistelu.
jenkit ovat pitaneet kiinni 'vahvan dollarin' politiikastaan joka selittaa ajoittain korkeat korot ja toisekseen - niilla on ollut siihen varaa. edelleen myos USD on vappas valuutta ja ennen euron tuloa tilanne on saattanut olla toinen, nyt euron aikana vahvan dollarin politiikasta on annettu periksi ja nyt ison veden takan puhutaan jo jopa peruskoron laskusta.
jenkkien talous on niin kuralla etta halpa dollari on ainoa edellytys korjata tilanne.
80-luvulle tultaessa öljyn hinta tuplaantui parissa vuodessa. Öljyn hinta valui muiden tuotteiden hintoihin ja sysäsi inflaation liikkeelle. Keskuspankkien oli pakko reagoida ettei inflaatio lähtisi totaalisesti lapasesta. Korkoa nostettiin kunnes kulutus saatiin laman myötä alas ja sitä kautta inflaatio kuriin. Seurauksena mm. holtittomasti lainailleet latinalaisen Amerikan maat ajautuivat velkakriisiin. Pieni hinta öljyn hinnan palauttamisesta jenkkien haluamalle tasolle.
Asiaa.
Sen mitä euro tuo markka-aikaan verrattuna, on vakaus. Euroa ei enää heiluttele pelkästään Suomen pieni, yksipuolinen ja suhdanneherkkä tuotantorakenne, vaan koko euroalueen kansantalouksien kokonaiskehitys.