Arwoisat palstalaiset! Sulkeudun suosioonne - jos sallitte sen - oheisella runolla.
VANHENEVAN NAISEN RUKOUS
Herra, sinä tiedät paremmin kuin minä itse, että olen tulossa vanhaksi, ja jonakin kauniina päivänä olen vanhus. Pidätä minua muuttumasta puheliaaksi ja varjele minua ennen muuta siltä kohtalokkaalta luulolta, että minun on sanottava jotain joka ikiseen asiaan ja joka tilanteessa.
Vapauta minut hillittömästä halusta panna kuntoon kaikkien toisten asiat. Tee minusta huolehtivainen, mutta ei äreää; auttavainen, mutta ei määräilevää. On tietysti sääli, etten voi käyttää kaikkea laajasta viisauden varastostani,
mutta tiedäthän Herra, että haluaisin loppuun asti säilyttää edes muutamia ystäviä. Varjele minut selostamasta loputtomiin pieniä yksityiskohtia - anna minulle siivet, joilla päästä asian ytimeen.
Pyydän armoa jaksaakseni kuunnella toisten tarinoita sairauksistaan. Mutta sinetöi omat huuleni, etten kertoisi omista säryistäni ja kivuistani, ne ovat lisääntymään päin, ja halu kertailla niitä näkyy kasvavan vuosien mukana. Auta minua kestämään vaivani kärsivällisesti.
En rohkene pyytää muistini paranemista, mutta suo minulle sen sijaan nöyryyttä ja vähemmän itsevarmuutta tilanteissa, jolloin oma muistini näyttää kolahtavan toisten muistia vastaan. Opeta minulle se loistava läksy, että minäkin saatan joskus erehtyä.
Varjele minut kohtuullisen herttaisena. En halua olla pyhimys, sellaisten kanssa on joskus hankala elää - mutta hapan vanha nainen on paholaisen huippuluomus.
Suo minulle kyky nähdä hyviä asioita yllättävissä paikoissa ja lahjoja yllättävissä ihmisissä. Ja auta minua, Herra, armossasi kertomaan niistä heille itselleenkin.
Anonyymi. Nunna 1600-luvulta ?
VANHENEVAN NAISEN RUKOUS
Herra, sinä tiedät paremmin kuin minä itse, että olen tulossa vanhaksi, ja jonakin kauniina päivänä olen vanhus. Pidätä minua muuttumasta puheliaaksi ja varjele minua ennen muuta siltä kohtalokkaalta luulolta, että minun on sanottava jotain joka ikiseen asiaan ja joka tilanteessa.
Vapauta minut hillittömästä halusta panna kuntoon kaikkien toisten asiat. Tee minusta huolehtivainen, mutta ei äreää; auttavainen, mutta ei määräilevää. On tietysti sääli, etten voi käyttää kaikkea laajasta viisauden varastostani,
mutta tiedäthän Herra, että haluaisin loppuun asti säilyttää edes muutamia ystäviä. Varjele minut selostamasta loputtomiin pieniä yksityiskohtia - anna minulle siivet, joilla päästä asian ytimeen.
Pyydän armoa jaksaakseni kuunnella toisten tarinoita sairauksistaan. Mutta sinetöi omat huuleni, etten kertoisi omista säryistäni ja kivuistani, ne ovat lisääntymään päin, ja halu kertailla niitä näkyy kasvavan vuosien mukana. Auta minua kestämään vaivani kärsivällisesti.
En rohkene pyytää muistini paranemista, mutta suo minulle sen sijaan nöyryyttä ja vähemmän itsevarmuutta tilanteissa, jolloin oma muistini näyttää kolahtavan toisten muistia vastaan. Opeta minulle se loistava läksy, että minäkin saatan joskus erehtyä.
Varjele minut kohtuullisen herttaisena. En halua olla pyhimys, sellaisten kanssa on joskus hankala elää - mutta hapan vanha nainen on paholaisen huippuluomus.
Suo minulle kyky nähdä hyviä asioita yllättävissä paikoissa ja lahjoja yllättävissä ihmisissä. Ja auta minua, Herra, armossasi kertomaan niistä heille itselleenkin.
Anonyymi. Nunna 1600-luvulta ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minullakin on yksi, lyhyt; saanen laittaa sen tähän jatkoksi?
Jääkaapin ovessani on lappu, jossa lukee:
-Herra, jos et tee minusta laihaa,
tee ystävistäni lihavia!
Tätä en ole itse keksiny,mutta sopii monelle.
Söisi suu,vetäisi vatsa,
vaan ei kestä heikot sääret.
Miten hyvin hoksattu..
pillikinttu kun olen ollut koko ikäni.
...se menisikään runo: Vanhenevalle miehelle?
Ai niin; mieshän se ei vanhene, vaan pysyy kuosissa hamaan hautaan! Aamen!
tuli mieleeni mieheni sanonta: Olen kohta 40 vuotta koulunnut tuota eukkoani, mutta ainut muutos on tapahtunut minussa itsessäni.
Sannoo sua eukokseen...sööttiä. Monet puhuvat muijastaan.
Siispä hymyssä suin hää tuon lausahduksen sanoo, oletan.
Entä mitä on sanottava aviomiehestä, joka kutsuu vaimoaan -vaimoksi?
- Vaimo, hyppääs autoon mennään shoppaileen!
- Vaimo, otatkos kahvia? jne
Harvoin muistan kuulleeni mieheni kutsuvan nimeltä. Olen vaimo!
pikkupoikamme käytti minulle samaa puhuttelusanaa, nauroimme pitkään.
Mutta sitä leikkiä ei sitten miehen
suusta enää kuultu.
..muutti kotoa pois. Tapahtui tälläinen asia. Minä leivoin pullaa kun viimeinen pellillinen oli höyryämässä pöydällä sanoi mieheni. Kyllä on taas mameli tehnyt hyvää pullaa, saankos yden maistaa? Kysyin onko sinun äitisikin leiponut? Sain hölmistyneen katseen ja kysymyksen miten niin? Sanoin... sanoit mamelinkin leiponeen ja samaan hengen vetoon pyysit minulta pullaa maistaa? Kerroin että voi unohtaa mamelit nyt kun lapset eivät asu kotona. En ole sinun äitisi.
Siitä saakka olen omannimiseni. Olen tyytyväinen niin kutsun häntäkin nimeltä.
Kaikki nimittivät häntä mummiksi täysin riippumatta, oliko hän heidän mumminsa vai ei. Kun oma aviomies alkoi puhutella häntä mummiksi, niin hän huusi: "NYT RIITTÄÄ!"
Oi kiitos paljon sinulle Nörddi, tuo on ihana.
Kuin minulle kirjoitettu, läxyxi tähän wanhuuden ovelle, jossa kyynisyys uhkaa kurkkia ihon alle ja suupielet valahtaa alaspäin ja ja ja...
Taisi olla palstalaisille tuttu juttu tai sitten liian mälsä, kun ei se ole keskustelua herättänyt. Ja kuitenkin joku tuolla palstalla penää keskustelua henkisistä asioista...Eukoista ja vaimoista vain poristaan.
Itselleni tuo viimeinen pyyntö:"...lahjoja yllättävissä ihmisissä...kertomaan niistä heille itselleenkin" kolahti. Miten harvoin minä sanonkaan toiselle hyvää hänen hyvistä puolistaan tai taidoistaan jossakin asiassa!
Niin, ja ..."siivet, joilla päästä asian ytimeen."
Sai puhdistaa sisintään - ainakin hetkeksi. Kiitos.
jonkin aikaa sitten joko tällä tai naapuripalstalla peräänkuulutimme ilman menestystä. Nyt otan runon talteen ja luulen muutamien muidenkin niin tekevän.
Todellinen viisaus ei vanhene ajan mukana.
Pääsemme varmaan suosioon, jos rukouksemme kuullaan ja osaamme ottaa opiksi. ;))
Hyvä että nyt sain sen lukea.KIITOS!