Miten tukea teinityttöä nyt ja tulevaisuudessa? Hänellä ei kohtua ole ollenkaan. Nyt asia ei häntä vielä paljon mietitytä, mutta tulevaisuudessa... Pelottaa ajatellakin, koska itsekin kärsin lapsettomuudesta, mutta minua voidaan sentään hoitaa! Jotkut sanovat, että on helpompi hyväksyä, kun asian tietää. Minusta taas tuntuu, että se olisi vielä vaikampaa! Asia on valmiiksi pinnalla koko ajan ja vaikuttaa elämän valintoihin. Esim. tarvitsee miettiä, milloin kertoa tuleville poikaystäville: että lapsia en pysty itse synnyttämään, vaihtoehtona on adoptio.
Asia tuntuu vielä vaikeammalta tuolla tavoin. Nyt kun itse kohtaan lapsettomuuden tuskan, minulla on vierellä mies jolle tilanne on myös uusi. Olemme samassa veneessä. Onko tällä palstalla samassa tilanteessa olevia kuin tämä teinityttö?
Asia tuntuu vielä vaikeammalta tuolla tavoin. Nyt kun itse kohtaan lapsettomuuden tuskan, minulla on vierellä mies jolle tilanne on myös uusi. Olemme samassa veneessä. Onko tällä palstalla samassa tilanteessa olevia kuin tämä teinityttö?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei!
Voin vain kuvitella miltä tytöstä voi tuntua ja elää elämää asian kanssa eteenpäin.
Itseltäni poistettiin kohtu pari vuotta sitten ja lapset on tekemättä. Ei tätä surua voi ymmärtää. Kysymyksiä riittää, miksi minulle kävi näin, miksi en ole tehnyt aikasemmin lapsia, miksi ja miksi, mutta mikään ei auta kuin yrittää porskuttaa eteenpäin jollakin konstilla.
Asia on joka ikinen päivä mielessä ja se että mahdollisuus lapsettomaksi jäämisestä on suuri. Mieheni ei ole vielä ainakaan lämmennyt adoption suhteen, mutta toivon, että jonain päivänä. Kello tikittää ja kohta on siihen aika kulunut umpeen.
Mielestäni heti on kerrottava kun hän alkaa seurustelemaan vakavasti, että tilanne on se mikä on ja onneksi miehet ovat aika ymmärtäväisiä näissä tilanteissa, nuorista pojista en tiedä.
Minä taas olen sitä mieltä, että minusta olisi helpompi hyväksyä asia, jos voisin edes yrittää omaa lasta, nyt en voi edes yrittää. Mutta me ihmisethän ajattelemme asiat aina omalla laillamme ja ehkä ajattelisin toisella lailla, jos minulla olisi kohtu ja en tulisi raskaaksi ilman hoitoja, koska nekin ovat raskaita. Mutta eihän se ole pää pointti tähän asiaan, vaan se että asia on vaikea ja raskas hyväksyä.
En tiedä miten sinun tulisi tyttöä tukea, varmaan kuuntelemalla hänen tunteitaan ja puhua hänen kanssaan asiasta. Ja ehkä on parempi odottaa niin kauan kuin asia on ajankohtainen, koska eihän hän varmaan vielä tunnista tunteita lapsettomuudesta konkreettisesti. Tietenkin on hyvä puhua tilanteesta missä nyt ollaan ja kertoa mitä se tarkoittaa ja vastata tytön kysymyksiin.
En tiedä vaikea asia on. Toivottavasti hänellä kuitenkin onni kukoistaa elämässä!
Hei!
Pääin nyt vasta koneelle, mutta toivon että saat viestini kuitenkin. Eli kiitos ihanasta vastauksesta ja tuesta! Tsemppia elämään! *hali*