Pari asiaa on keskustelussa iskenyt silmään:
1. Tuhnut ovat "huolestuneet" muiden lainanmaksukyvystä ja kertovat miten halvalla asuvat itse vuokralla. -- Minulla on ns. "jättilaina", enkä todellakaan pystyisi kompensoimaan sitä perustuhnun 600€ vuokralla. Katsoin juuri etuovesta ja oikotieltä että omaani vastaava vuokra-asunto maksaisi noin 2 500€ kuussa. Sehän tarkoittaisi asumiskustannusten huomattavaa kasvua, ei suinkaan säästämistä.
2. Tuhnut olettavat "tulevan" 10% romahduksen pakottavan kaikki 2000-luvulla ostaneet välittömästi myymään koska asunnon nimellisarvo laskee. -- Asuntojen hinnat heilahtelevat aina, mutta kun asiaa tarkastellaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä niin hinnat ovat aina nousseet.
3. Tuhnujen mukaan pitkät laina-ajat tuhoavat lainanottajan talouden. -- Ruotsissa ovat pitkät laina-ajat olleet arkipäivää jo pitkään, se mahdollistaa paremman asunnon ja pienemmän lainaerän. Täsät johtuen ihmiset ovat saaneet huomattavasti enemmän rahaa säästöön ja kulutukseen kuin aiemmin. Toinen etu on inflaation vaikutus asunnon hintaan, jopa maltillisen 2-2,5% inflaation aikana kuukausierä pienenee huomattavasti jo 10 vuoden aikana. Se mikä on nykyrahassa 100 000€, on ostovoimaltaan huomattavasti vähemmän vuonna 2026...
4. Tuhnut olettavat etteivät jättilainojen ottajat ole varustautuneet korkojen nousuun. -- Jättilainoja ei myönnetä pienituloisille, ja pankin intresseissä on pitää huoli siitä että asiakkaalle ei tule maksuhäiriöitä. En tunne yhtäkään yli 200 000€ lainan ottanutta joka ei olisi varautunut kunnon koronnousuun. Toinen asia on että lainasumma ei useinkaan vastaa 100% asunnon hinnasta, kysyessäni asiaa pankistani sain vastauksen että yli 200 000e lainojen ottajilla lainasumma on noin 60% asunnon hinnasta (rakennuskustannuksista)
5. Tuhnut kuvittelevat että lama on pankkien ja pääomapiirien tavoittelema olotila. -- Tyoeryydessään lähes uskomaton päätelmä, tosin voi odottaa Ammiksen vuokrasolusssa mätänevältä tuhnulta. Mikään ei ole pankille kamalampaa kuin se että takuita joudutaan realisoimaan, siinä jää erittäin paljon tuottoja saamatta. Tuhnut eivät luultavasti huomanneet myöskään sitä että viime lama kaatoi myös pankkeja...
6. Koska kerran 90-luvullakin oli syvä lama, niin totta kai samanlainen tulee myös nyt. -- Taas kerran kannattaa mainita että silloinen talous oli aika lailla erilainen kuin nykyinen, Suljettu vs. avoin, N-Liiton kauppa vs. Suomalaisten yritysten globaalit markkinat, Markka vs. Euro, yms. Pelkkä asuntojen hintojen nousu ei tee lamaa, valitettavaa tuhnuille...
Ja sitten vain kommentteja kehiin?
1. Tuhnut ovat "huolestuneet" muiden lainanmaksukyvystä ja kertovat miten halvalla asuvat itse vuokralla. -- Minulla on ns. "jättilaina", enkä todellakaan pystyisi kompensoimaan sitä perustuhnun 600€ vuokralla. Katsoin juuri etuovesta ja oikotieltä että omaani vastaava vuokra-asunto maksaisi noin 2 500€ kuussa. Sehän tarkoittaisi asumiskustannusten huomattavaa kasvua, ei suinkaan säästämistä.
2. Tuhnut olettavat "tulevan" 10% romahduksen pakottavan kaikki 2000-luvulla ostaneet välittömästi myymään koska asunnon nimellisarvo laskee. -- Asuntojen hinnat heilahtelevat aina, mutta kun asiaa tarkastellaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä niin hinnat ovat aina nousseet.
3. Tuhnujen mukaan pitkät laina-ajat tuhoavat lainanottajan talouden. -- Ruotsissa ovat pitkät laina-ajat olleet arkipäivää jo pitkään, se mahdollistaa paremman asunnon ja pienemmän lainaerän. Täsät johtuen ihmiset ovat saaneet huomattavasti enemmän rahaa säästöön ja kulutukseen kuin aiemmin. Toinen etu on inflaation vaikutus asunnon hintaan, jopa maltillisen 2-2,5% inflaation aikana kuukausierä pienenee huomattavasti jo 10 vuoden aikana. Se mikä on nykyrahassa 100 000€, on ostovoimaltaan huomattavasti vähemmän vuonna 2026...
4. Tuhnut olettavat etteivät jättilainojen ottajat ole varustautuneet korkojen nousuun. -- Jättilainoja ei myönnetä pienituloisille, ja pankin intresseissä on pitää huoli siitä että asiakkaalle ei tule maksuhäiriöitä. En tunne yhtäkään yli 200 000€ lainan ottanutta joka ei olisi varautunut kunnon koronnousuun. Toinen asia on että lainasumma ei useinkaan vastaa 100% asunnon hinnasta, kysyessäni asiaa pankistani sain vastauksen että yli 200 000e lainojen ottajilla lainasumma on noin 60% asunnon hinnasta (rakennuskustannuksista)
5. Tuhnut kuvittelevat että lama on pankkien ja pääomapiirien tavoittelema olotila. -- Tyoeryydessään lähes uskomaton päätelmä, tosin voi odottaa Ammiksen vuokrasolusssa mätänevältä tuhnulta. Mikään ei ole pankille kamalampaa kuin se että takuita joudutaan realisoimaan, siinä jää erittäin paljon tuottoja saamatta. Tuhnut eivät luultavasti huomanneet myöskään sitä että viime lama kaatoi myös pankkeja...
6. Koska kerran 90-luvullakin oli syvä lama, niin totta kai samanlainen tulee myös nyt. -- Taas kerran kannattaa mainita että silloinen talous oli aika lailla erilainen kuin nykyinen, Suljettu vs. avoin, N-Liiton kauppa vs. Suomalaisten yritysten globaalit markkinat, Markka vs. Euro, yms. Pelkkä asuntojen hintojen nousu ei tee lamaa, valitettavaa tuhnuille...
Ja sitten vain kommentteja kehiin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
mutta tuhnu ei usko vaikka eipa se meilta ole pois
Katsoin minäkin,millaisen omakoti-tai kerrostalon
saa 2500 euron vuokralla.Sillä saa mm.300 neliön
omakótitalon Espoon Bembölestä tai ison viisihuoneisen 130 neliön kerrostalohuoneiston
Ullanlinnasta.Näiden asuntojen myyntihinta pyörii
vähintäänkin miljoonassa eurossa.Joten ihmettelen kovasti,jos et tällaiseen asuntoon tarvitse pientä "jättilainaa".
http://www.oikotie.fi/realestlist?exit=aptinfo_fromsearch&query=&subNavi=apartments_forrent&minRent=2000&target=rentable&cookieValue=110168621557200070&listlength=25&mainNavi=apartments&rooms=kaikki&orderby=DATEOFPUBLICATION&fcid=140513187614229443&searchtotal=23&rootCompanyId=-1&selectedpage=1&aptType=kaikki&maxRent=2500&Area3=1&dir=DESC&s_index=16&fcid=140513187614229443&id=1202265&mainNavi=apartments&subNavi=apartments_forrent
Yli 250m2 ja 7 huonetta, ei missään Bembölen metsässä vaan hyvällä alueella. Myyntihinnat noin 450 000 - 600 000€
Kohta 2: Jostain syystä taloushistoriassa aina kun asuntojen hinnannousu on perustunut osaltaan rahamäärän kasvamiseen markkinoilla ja "halpaan rahaan" on ns. tasaantuminen päätynyt vastoin monia indikaattoreita (kysyntä, as.väljyys...) romahdukseen. Tämä siksi että hyvinkin pienelle osalle markkinaa kohdistuvat ongelmat riittävät aiheuttamaan deflatoorisen hintakehityksen joka ruokkii hyvin helposti itseään. Tietty niillä joille ei tule ongelmia eikä muuten tarvetta myyntiin alhaiset hinnat, kuten myös korkeat hinnat, ovat yhdentekeviä.
Kohta 3: Ei ne pitkät laina-ajat vaan se äkkimuutos mikä suomessa on tapahtunut. Muutamassa vuodessa on siirrytty erittäin lyhyistä melko pitkiin - tämä on vienyt huomattavan määrän asuntorahaa markkinoilta, eli tulevaisuuden tulot on diskontattu tähän päivään ja nykyisiin hintoihin, seuraaviksi 10v:ksi joka vaikuttanee hintoihin. Perintöjä on kaavailtu hintakehityksen turvajiksi mutta ne näyttävätkin valuvan enemmän eläkeläisille, jotka eivät enää tarvitse isompaa asuntoa - pikemminkin päinvastoin.
Kohta 4: En mielestäni tuntenut lama-aikana ketään erityisen suuria lainoja ottaneita (~puolisen mummon milliä) - heitä pidettiin korkeintaan rohkeina lainoittajia jotka menivät muun huuman mukana. Ihan kuin nyt. Nyt tiedän myös kokonaista kolme kappaletta narunjatkeita - _oikeasti_!
Kohta 6: Kuuluisia lauseita:
Tietokonealalta: Maailmassa on tarvetta n. viidelle tietsikalle. Politiikasta: Tämä sopimus takaa rauhan. Talouselämästä: Nyt kaikki on toisin.
Lama on melkein normaaliksi katsottava ilmiö taloudessa. Aina joskus talouteen tulee sellainen häiriö joka katkaisee kasvun. Nyt se voi olla vaikka lähi-itään syntyvä laajempi sota tai Iranin länsimaalaisvastaisuuden aiheuttama öljyhanojen sulkeminen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_lamoista_ja_taantumista
Koska lista alkaa vuodesta 1837, syyt ovat olleet aina vähän erilaisia ja viimeisen 16v. sisään mahtuu peräti neljä merkintää väittäisin aika rohkeaksi arvaukseksi ettei lamaa voisi enää tulla (itse pitäisin sitä jopa todennäköisenä - en vaan osaa sanoa milloin...).
"3. Tuhnujen mukaan pitkät laina-ajat tuhoavat lainanottajan talouden. -- Ruotsissa ovat pitkät laina-ajat olleet arkipäivää jo pitkään, se mahdollistaa paremman asunnon ja pienemmän lainaerän. "
Tätähän meille yritetään uskotella, mutta koko teksti on pelkkää valetta. Oikeasti pitkät laina-ajat vain siirtyvät asuntojen hintoihin, eikä kansa asu yhtään paremmissa asunnoissa.
Täälläkin Helsingissä yksiö maksaa yli 100 000 euroa, kun samanlaisen sai vielä 10 vuotta sitten 100 000 markalla. Kyllä tuulipukukansaa viedään kuin pässiä narussa, ja rommauksen tultua itku on kova.
Tässä vinkkejä tuhnuille vuodelta 2006 jotka pätevät vieläkin. Voit vaihdella halutessasi vaan vuosiluvut.