Sodassa ja rakkaudessa 6.

meclibre kirjoitti:

[Tekijän kommentti: Tässä osassa pääsemme viimein itse asiaan kun Miika muistaa Veetiä syntymäpäivänä. Onko huolet takana vai vasta edessä?]



Ikimuistoinen syntymäpäivä.



-   Tässä olikin tarpeeksi, moimoi vaan Niitty-kusipää, Veeti juoksi käytävään ja katkaisi kännykän nauhoituksen.

Miika pysäytti Veetin käytävällä
-   Ja mitähän sä tuolla teit?
-   Hei mun on mentävä, hyvää yötä, mä selitän kyl, mä välitän susta.

Alikersantti Niitty astui ulos samaisesta huoneesta, hyvin hyvin vihaisena.

-   Alokas te! Mihin se Rantalainen meni?
-   Mitä te siitä haluutte?
-   Se homo lähenteli mua tuolla, tuolla
-   Mitä te siel ees teitte?
-   Hiljaa Tommola!

Veetin ja Jonatanin punoma pelastusjuoni oli onnistunut. Veeti oli nauhoittanut alikessun uhkavaatimuksen. Jumalauta hänhän ei miksikään mieslutkaksi ruvennut. jos se Niitty vielä tekis jotain niin Veeti menisi ja soittaisi nauhan kuraattorille tai jollekin, Niitty joutuisi todella vaikeaan tilanteeseen. Tai no tuskin edes tarvitsisi, ässä hihassa ja alikessu liekassa. Nyt kaikki vaikutti taas hyvältä

Tommola meni jatkamaan uniaan, hän oli aavistanut oikein, jotain oli meneillään. Veeti, se huora, ei enää häneltä lämpöä saisi! Tommola ei ollut itkenyt pitkään aikaan, mutta nyt kyllä valui kyynel silmään. Jotain mitä hän ei ollut tullut ajatelleeksi oli se, kuinka petollisia jätkät voivat olla. Miika pyöri ja vilkaisi kelloaan, se näytti jo melkein kahta. Sitten Miika järjesteli ajatuksiaan, ei ei se voi olla niin, tää pitää selvittää.

Aamulla Veetiä väsytti, hän tajusi että Miikalle täytyisi selittää mitä kamalaa oli tapahtunut, se sai Veetin stressaamaan entistä enemmän. Uskoisiko Miika? Parin päivän VP(=vapautus palveluksesta) olisi juuri se mitä hän kaipaisi asioiden selvittämiseen.

Aamiaisella Miika ei ollut huomaavinaankaan Veetiä vaan meni toiseen pöytään. Veeti seurasi Miikaa palautuslinjastolle ja pysäytti kasarmille astelevan alakuloisen pojan kiertämällä kätensä tämän lantion ympäri. Miika riuhtaisi käden lantioltaa kääntyi ja katsoi vihaisesti.
-   Mitä saatanaa sä oikein hommaat. Nussiiks Niitty sua, enkö mä kelpaakaan sulle...
-   Ei. Se kiristi mua, mul on todiste nauhalla. Ja niitty ei nussi mua. Äääh uskotsä mua?
-   Tota sä et oo puhunu mulle kahteen päivään, ja sotkussakin sä olit niin onnessa sen Joonaksen, vai mikä ihme olikaan, kanssa.
-   Yyy. Sä taiat olla mustasukkanen Veeti vittuili.
-   No, älä? Voisitko sä selittää?

Veeti kertoi kuinka hän oli joutunut alikersantin kiristyksen kohteeksi, ja kuinka oli ruvennut juttelemaan vanhan hyvän ystävän kanssa sotkussa ja keksinyt pelastusjuonen turvakseen. Hän myös sanoi ettei mitään tapahtunut.

-   Miika, mä haluun vaan sua. Veeti kiehnäsi.
-   Entä jos se ois epäonnistunu, se juoni, mitä sitten?
-   No emmä ois sille Niitylle antanu jos sä sitä tarkotat. Ootko sä oikeesti niin kusipää että sä luulet sellasta?
-   Mä en meinannu sanoo tätä sulle, mut muistathan ekat viikot, sä olit tosi koppava enkä mä uskaltanu ees puhuu sulle kun sulla oli niin überkivaa niitten tupakavereitten kanssa.
-   Mä... olin tarkotuksella sellanen, ajattelin et herättäisin sun huomion
-   Mikset sä voinu vaan tulla jutteleen?
-   Emmä uskaltanu, mä oon niin ujo ja mä yritän peittää sen sillälailla, mut ei mun enää tarvii, onneks sä avasit suus sillon muken palautuslinjal nii ja sit tietysti kun sä tulit jutteleen mulle siellä polulla. Kiitos Miika et sä oot ollu nii rohkee vaikkei se oo ollukaan helppoo.
-   okei, unohetaan menneet. Mä välitän susta.
-   Mä ra...huomasin sut sillon ekalla viikolla jo ja ihastuin suhun heti.
-   Niin mäkin sut, ja onneks tein sillä sun viettelytaidot näyttäs olevan ihan perseestä.
-   No onneks niitä ei enää tarvita. Tuutko muuten tänään kattoo mua, mä oon sairaana?
-   Vitun move(=motivaationpuutteen vuoksi palveluksesta vapautusta hakeva), katotaan jos mä rymyämiseltä ehdin. Meinasitko ihan osastolle asti päästä?
-   Ei kun vp:tä. Hakisit säkin kulta, ni voitas sit olla yhessä yksikössä ku muut rymyää
-   Emmä voi, mitä mä sanon
-   No älä ny viitti, tiesitsä muute et mä täytän tänää yheksäntoista
-   En, onneks olkoon. Mä tarjoon sulle tänään sotkussa, joo ja lähetään movettaan
-   Mäkin ajattelin tarjota sulle...
-   Meinaatsä et. Siis wow Miika haroi pystyjä mustia lyhyitä hiuksiaan. Mä kyl haluisin ottaa sut. Mut osaanks mä? Osaatsä?
-   No e. Mut silti, ja kyllähän sä nyt tiedät suurin piirtein.
-   Joo jos sä istut sillai niinku mun päällä tiedätsä niin sä voit...
-   Joo mä tiedän ja, sä oot niin ihana.
-   Mul on suunnitelma, haetaan vp:t, mennää yksikköön, pistetään päivystäjän kirjaan että mennään sotkuun vaik tietysti mennään sinne rantaan mä haen kuntotalon päivystäjältä avaimet siihen saunaan, kukaan ei eti meitä, ja mitä vittuu sit jos jäädäänki kiinni mut kannattaa sitä kuitenki aina yrittää
-   Puhut Veeti asiaa. Harmi vaan että sä joudut viel huomen tai ylihuomen oikeesti sinne vastaanotolle kun oot oikeesti kipee.
-   kui?
-   Mä otan sut kunnolla, nii ettet sä koskaan unoha sitä ekaa kertaa.
-   kuulostaa pelottavalta, ootsä kattonu jotai vankilapornoo?
-   Se on turhan soft-coree mulle, Miika virnuili ja kohta hammasrivistö loisti Veetille.

Molemmat repesivät nauruun ja Miika laski kätensä Veetin olkapäälle
-   ei kun oikeesti mä haluun et sulle jää hyviä muistoja, sä oot niin upea
-   Kuin myös.

Veeti nakkasi släbät sipulisäkkiin ja haki Miikan, joka kävi heti poikien palattua yksikköön ilmoittautumassa vastaanotolle. Yhteisen sopimuksen mukaan vaivana oli korkea kuume ja vatsatauti, siitä irtosikin onneksi pari vp:tä Veetille. Veeti odotti Miikaa vastaanotolta, ja kun tämä tuli lappu kourassaan pettyneen näköisenä, Veeti pelästyi ettei homma ollut mennyt läpi. Sitten Miika työnsi lapun Veetille ja pojat yhtyivät hymyyn, vastaanottohenkilö huomasi tämän ja katsoi happamasti.
-   Nyt lepään ja vähä muutakin. Sanoi Veeti
-   Päästäänköhän me siihen rannalle?
-   No kyllä siin o yks ihan kiva alikessu et kyllä me ollaan sinne menoss. Onks sulla kortsui?
-   o
-   Hyvä mul on liukastetta. Nyt vähä jännitää!
-   Nii muaki. Oonkohan mä ihan kauhee?
-   Emmäusko. Pääasia et me ollaan näin läheisii et se tuntuu niinku senkin takii paremmalta.

Juoni onnistui ja pojat menivät rantaan. Alikersantti Virtanen oli Veetin tuttu ja oli päästänyt pojat rantaan, koko muun yksikön ollessa yhden yön ampumarataleirillä. Veeti istui rantamökin kuistille ja Miika kävi viereen. Orava istui puunlatvassa ja vilkuili poikia, sitten se käänsi päätään ja peitti silmänsä käpälillään. Miika hieroi Veetin niskaa ja Veeti ynähteli.

-   Hoidetaan tää nyt pois alta, mua jännittää ihan sikana, Miika ota mut.

Veetin silmät paloivat, Veeti avasi Miikan miehistövyön ja M-91:sen(=maastohousut) vetoketjun. Miika riisui t-paidan päältään ja sitten alkoi riisua Veetiä.

-   Voi Veeti mä oon ihan kivikova

Veeti laski Miikan lyhyet alushousut alas ja näki edessään herkun, Miikan ihanan peniksen. Veeti otti terskan suuhun ja hyväili samalla peniksen vartta. Miika huohotti.

-   Voi kulta, ime sitä lekaa voi, ai tekee hyvää

Miika kipristeli lantio alkoi täristä.
-   Et sä saa tulla ihan vielä, Veeti lopetti imemisen
-   Älä kiusaa Veeti.
-   Veeti jatkoi taas 10 sekuntia leikitteli kielellään terskan ympärillä, lopetti 10 sekunniksi ja jatkoi taas.
-   Mä tuun, mä tuun aaaah. Miikan lantio nyki ja kasvot olivat lähes punaiset.
Veeti nieli, se tuntui hyvältä, vähän irstaalta tosin mutta Veeti nieli kaiken.

Pojat lepäsivät hetken, sitten Miika alkoi runkata Veetin kalua. Otti sen suuhun, syvälle ja paineli samalla välilihaa. Välillä Miika katsoi vain Veetiä silmiin, poika nautti tästä niin paljon, katsoi vain Miikan täydellistä niskaa tämän imiessä. Kohta Veeti näki silmissään tähtiä, vatsassa lenteli tuhannet perhoset, kesän tuoksu täytti sieraimet, varpaat kipristyivät yhteen. Veeti tuli, suoraan Miikan naamalle, kunnes Miika sai taas korjattua ohjausta. Veeti läähätti, miten se voi tuntua näin hyvältä, hän ihmetteli.

Pojat suutelivat.
-   Meiän elämästä ei tuu ainakaan tylsää, Miika virnuili.
-   Mitäs sitten? Jatkoi Miika.
-   Nai mua!
-   Ootsä varma?
-   Mä haluun sua!

Miika rullasi spärdärin paikoilleen ja laittoi sopivaa liukastetta.
-   Nyt mä alotan ööh... tota. Sano jos sattuu.
-   Voih. YYH. Anna mennä, sattuu, ihanaa, sikahyvää, oijoijoi, ai saatana, just noin, vielä, anna mennä.
-   Sul on ihana selkä. Miika nautti ihanasta poikaystävästään.

Päästyään rytmiin Miika hyväili Veetin rintakehää.
-   Oi kulta, oi kulta
-   Anna palaa, tuntuu niiin hyvältä, eikä satu enää yhtään
-   Älä puhu niin paljon kultaoijoijoi.
-   Kulta meneekö oikein, sen pitäs tuntuu hyvältä. Jatkoi Miika.
-   Menee, wau, kulta älä lopeta
-   voi luoja voi luoja ai että. Aijaijaijai. Karjaisi Veeti
-   Miika tuli kohta.

Miika oli kuin transsissa, ihan kuin hän kylpisi hunajassa ja maidossa. Veeti tuoksui niin hyvälle. Miika suuteli Veetin niskaa ja sitten Veeti kääntyi ympäri, pojat suutelivat pitkään, tunnustelivat kielellä, hymyilivät.

-   Tykkäsiksä?
-   Kylkyl.
-   Entäsä?
-   Sä olit ihan sairaan ihana

Pojat lepäsivät mökin kuistilla vielä hetken ja menivät sitten järveen uimaan Miika haroi hiuksensa pystyyn ja pojat räiskivät vettä toistensa päälle.
-   Voi hitsi, ei me enää saunaa keretä lämmittää. Veeti hihkaisi katsoessaan kelloaan.
-   Ei kuule haittaa mua yhtään. Mä voisin olla vaikka koko loppuelämäni ilman saunaa jos mä saisin pitää sut aina omanani.
-   Varo mitä sanot. Entä jos sä kyllästyt muhun, mä oon kuitenki aika vauhko.
-   Enköhän mä saa sut ruotuun. Miika sanoi ja laittoi kätensä Veetin niskalle ja suuteli poikaa.
-   Miika, sä oot mun unelmien täyttymys, mä en ois uskonu koskaan löytäväni ketään noin ihanaa.


Sitten pojat nousivat vedestä, kuivasivat itsensä ja pukivat päällensä.
-   Mennää yksikköön syömään ja... Veeti aloitti.
-   Tavataanko illalla siinä tyhjässä tuvassa? Mä haluun nukkuu sun vieress.
-   Totta kai.
-   Mä pidän susta aina huolta, ja muista sit et jatkossa kerrot mulle kaiken mikä sua painaa.
-   Joo. Ollaanhan me nyt, tai siis niinku...pari... tai siis tietsä?
-   Tiiän. Ollaan. Mä rakastan sua.
-   Mäkin rakastan sua.




[tk: No miltäs nyt vaikutti piiiiiitkän tauon jälkeen? Onko sisu hukassa ja taidot ruosteessa vai onnistuinko jossain? Tästä tarinan jatkumiselle on useampiakin vaihtoehtoja, onko teillä jotakin ideoita?]

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä