yritin tuossa 7kk pojalleni pitää viime yönä, lähinnä jos sais maidonlitkimisen loppuun, toki plussaa on jos nukkuis koko yön! nyt oon ihan maassa, en osaa ees lastani "huudattaa". kolmeen asti jaksoin hyssytellä ja pitää "tassua" selän päällä, sitte karjunta meni niin kovaks, että säälin jo naapureita ja otin viereen. ja annoin sitte maitooki, kauheetahan sen on haistella maidon tuoksua, mut ei saa mitään... olihan poika toki nukkunu siihen mennessä, pari kertaa kitissy ja rauhottunu sillä tassuttelulla.
lähinnä tää ajatus lähti siitä, kun oltiin mummolassa vkonloppuna yötä, ja muksu söi lähinnä tunnin välein, vaikkei mikään nälkä voi todellaka olla. mun äiti ei ota enää poikaa yökylään, kun sitä kauhistuttaa se huuto, kun hän ei saa hiljaseks, ni kokee ettei pärjää.. no, näin ollen mäkään en siis pärjää? oon yksinhuoltaja, ollu alusta asti ja nyt rupee uupumus iskeen, kun ei oo vaihtoehtoja :(
olipa sekava vuodatus, mä oon ihan unessa, ni ei järki kule kunnolla. antakaa ny jotain vinkkii ja toivoo, joku? kiitti...
lähinnä tää ajatus lähti siitä, kun oltiin mummolassa vkonloppuna yötä, ja muksu söi lähinnä tunnin välein, vaikkei mikään nälkä voi todellaka olla. mun äiti ei ota enää poikaa yökylään, kun sitä kauhistuttaa se huuto, kun hän ei saa hiljaseks, ni kokee ettei pärjää.. no, näin ollen mäkään en siis pärjää? oon yksinhuoltaja, ollu alusta asti ja nyt rupee uupumus iskeen, kun ei oo vaihtoehtoja :(
olipa sekava vuodatus, mä oon ihan unessa, ni ei järki kule kunnolla. antakaa ny jotain vinkkii ja toivoo, joku? kiitti...
Vastaukset 4
Vanhimmat
"H:gin pohjoisen piirin neuvolan unikoulun käytännön osuus:
Psykologi Katja Rantala, Maunulan terveysasema, Helsinki
Päätetään, kuka on jaksavin ottamaan yöprojektin vastuun.
Ratkaisevaa on, kumpi vanhemmista sietää paremmin lohduttaa itkevää lasta
itse
hermostumatta tai hätääntymättä. Käytännössä asian ratkaisee
useimmiten äidin väsyneisyys, jolloin jos vain on mahdollista sovitaan isän
aktiivisesta roolista.
Varsinkin, jos on tarpeen päästä eroon tiheästä yöimetyksestä,
isä on valintana parempi, myös vauvan kannalta.
Hän ei herätä vauvassa samanlaisia assosiaatioita maidosta kuin äiti.
Laajojen kokemusten mukaan isät pystyvät myös olemaan määrätietoisempia.
Isät sitoutuvat kokemuksen mukaan hyvin tähän tehtävään, koska
menettely on niin selkeätä.
Isien ja vauvojen vuorovaikutus on usein
aktivoitunut myös muina aikoina. Eduksi on, jos sama vanhempi voi hoitaa yöt
projektin ajan, koska se tuo vauvan kannalta selkeyttä tilanteeseen.
Äidin kanssa sovitaan, että hän pysyttelee pois yötilanteista ja
isä päättä koska hän ei selviä ilman apua. Isä tuo vauvan sovitusti
äidin rinnalle ruokailemaan, jos se on tarpeen. Isä myös laittaa vauvan jo
illalla nukkumaan.
Perheen huonejärjestelyistä riippuu, miten
nukkumisolot järjestetään. Ei ole tarpeen, että molemmat vanhemmat
valvovat vauvan takia. Monissa perheissä äiti on muuttanut nukkumaan
toiseen huoneeseen korvatulppien kanssa.
Joissakin tapauksissa vauvan nukkumistarve on rauhoittunut, kun
vanhempi on siirtynyt joksikin aikaa nukkumaan vauvan huoneeseen.
Vauva on aluksi kyllä heräillyt, mutta jatkanut uniaan, kun on nähnyt tutun
hahmon sängystään. Tämä voi olla vaihtoehto silloin, kun ollaan
uupuneita pomppimaan jatkuvasti vauvan luo.
Vauvan päivärytmi suunnitellaan sellaiseksi, että se sopii perheelle.
Siitä pidetään suunnilleen kiinni siitä huolimatta miten yö on mennyt.
Yleensä hyvä heräämisaika on n. klo 6-8 ja nukkumaan mennään
klo 20-21 aikoihin. Päiväunet rytmittyvät n. 3-4h valveilla olo jaksojen
väliin.
Tavallista on n. 10h yöunet ja 3-4h yhteenlaskettua päiväunta.
Sekä päivä- että yöuniin pyritään luomaan samanlainen käytäntö eli
tukemaan itsekseen nukahtamista. Joillakin hyvin
strukturoimmattomilla vauvoilla voi olla jopa tarpeen,
että oma sänky on aina kunnon nukkumisen tyyssija.
KÄYTÄNTÖ
Itkujen tulkinnasta.
Vanhemmat ovat yleensä hyvin perillä siitä, missä lähestytään hätäitkun
rajaa.
Vanhempia neuvotaan kuuntelemaan vauvan itkun sävyä ja toimimaan sen mukaan.
Mikäli itku on pientä kitinää, vaimenee aina välillä, eikä ole
intensiteetiltään kiihtynyttä,
vanhemmille suositellaan malttia ja korkeintaan etäämmältä tilanteen
tarkistusta.
Vauva saattaa olla kevyemmän unen vaiheessa hakemassa unta ja stimuloituisi
turhaan hereille, jos häntä nosteltaisiin tms.
Mikäli vauvan itku kiihtyy ja siitä tulee yhtämittaista, vauvan luo mennään,
mutta tyynnyttely aloitetaan lievemmin keinoin ja niitä voimistetaan
vauvan tarpeen mukaan.
Vauva yritetään saada tyyntymään ensisijaisesti omaan sänkyyn.
Käsi asetetaan tuntuvasti vauvan päälle, häntä voidaan
rytmisesti heijata ja sivellä rauhallisin vedoin mikäli pelkkä
kosketus ei tyynnytä.
Rauhoittava mutina voidaan liittää mukaan.
Valoja ei sytytetä eikä vauvan huomiota yritetä herättää leluilla,
katsekontaktin hakemisella, nimen toistamisella tms. mikä nostaa
vireystilaa.
Mikäli vauva on sen ikäinen, että hän kampeaa jatkuvasti pystyyn,
häntä voidaan pitää rauhallisella otteella paikallaan, ettei hän stimuloidu
omasta reuhtomisestaan.
Jos vauva tuntuu rentoutuvan, käsi siirretään pois ja vauva jätetään yksin
vaipumaan uneen.
Mikäli vauva vain kiihtyy, hänet otetaan tukevasti rintaa vasten ja
pidellään siinä, kunnes hän
rentoutuu ja itkun sävy muuttuu tyynemmäksi.
Vanhemmille on syytä korostaa, että sylitilanteessa vauvalla ei ole hätää,
vaikka itku
jatkuisikin.
Tarkoitus ei suinkaan ole, että vauva nukahtaa syliin, vaan hänet
lasketaan taas omaan sänkyyn ja pidetään hetki käsikontakti.
Jos hän edelleen tuntuu tyyntyvän, käsikin otetaan pois ja vauvan annetaan
vaipua uneen.
Joka kerta, kun vauva herää yöllä, reagoidaan tämän mallin mukaan,
eli omat toimet säädellään vauvan viestiä ja hänen oloaan tulkiten.
Kun vauva laitetaan nukkumaan, toimitaan myös olotilan kuuntelun
periaatteella.
Jotta yöunet onnistuisivat, on oleellista, että vauva
syö illalla kunnolla puuroa, velliä tms. Iltarituaalien jälkeen vauva
viedään omaan sänkyynsä ja hänelle jutellaan samalla vakuuttavasti
siitä, että nyt mennään nukkumaan.
Paitsi sanallista viestiä, vauva saa tällöin myös tärkeän vakuuttavan
tunnetartunnan.
Jos vauvalla on jo unilelu tai -rätti, se tulee mukaan unensaantia
helpottamaan.
Mikäli vauvalla ei syystä tai toisesta ole tällaista apuvälinettä, sellainen
pyritään jo päiväaikaan "leimaamaan".
Tiettyä nallea tai rättiä voidaan pitää mukana esim. imetys- tai
hellittelyhetkinä,
jolloin siihen assosioituvat rauhoittavat tuoksut ja mielikuvat
(unirätti ei ole esim. kurkkimisleikin väline hereillä ollessa !).
Nopea apu voi löytyä, jos äiti luovuttaa päältään sopivasti
nuhjaantuneen paidan vauvalle tyynnytysvälineeksi.
Jos vauva nukkuu vaunussa päiväunetkin levottomasti, rätin voi laittaa
sinnekin mukaan
poskikontaktiin. Mikäli tutti on ollut nukahtamiselle oleellinen, sitä ei
kannata
välttämättä yrittää poistaa.
Jos vauva tuntuu heräilevän siihen, että hän havahtuu yöllä haeskelemaan
suusta pois lipsunutta tuttia, tutin voi laittaa lyhyeen nauhanpätkään
kiinni yöpuvun kaula-aukon reunaan.
Vauvat oppivat yllättävän hyvin hamuamaan sen näin lähietäisyydeltä takaisin
suuhun.
Tutti saattaa menettää merkitystään, kun vauva oppii
käyttämään rättiä aktiivisesti.
Vauvan luo ei tarvitse jäädä nukuttamaan.
Mikäli vauva on levoton sängyssään, ja esim. heittelehtii, kitisee tms.
toimitaan kuten
yöllä: kuunnellaan.
Kiihtymiseen vastataan samalla tavalla kuin yöllä.
Käytäntö on opettanut, että alle vuoden ikäiset vauvat voivat
kiusaantua nälän tunteesta aamupuolella yötä.
Mikäli vauva klo 4-5 aikaan ei ole
rauhoittuakseen, nopea eleetön syöttö voi olla tarpeen.
Tavallisesti se auttaa vauvan nukkumaan normaaliin heräämisaikaansa asti.
Kun kyseessä on tavallinen, terve vauva, uusien yötottumusten
saavuttaminen kestää yleensä 3-4 yötä, osalla voi mennä viikkokin.
Yleensä muutokset alkavat näkyä joko heräämisaikojen vähenemisenä tai
levottomuusjaksojen keston lyhenemisenä.
On myös tapauksia, joissa vanhempien vakaa, rauhoittunut päätös on
vaikuttanut
jo ensimmäiseen yöhön.
Yleensä on kuitenkin tarpeen antaa vanhemmille ennakkotieto,
että ensimmäinen yö saattaa olla vaikea.
Positiivinen yllättyminen on aina mukavaa.
Tärkeää on myös ottaa esille, että vauvan uni on vaihtelevaa.
Sairastelut, kiihkeät kehitystapahtumat, matkat tms. häiritsevät jo
saavutettujakin rytmejä.
On myös painotettava että sairastaessaan tai
ollessaan muun stressin alainen, vauva tarvitsee enemmän lohtua kuin
normaalioloissa.
Yöjärjestys palautetaan tilanteen tasaannuttua samoilla keinoilla.
Lopen uupuneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa aloittaa unikoulua.
Silloin jää mietittäväksi, voiko joku tuttu ja turvallinen henkilö
tulla avuksi tai miettiä vauvan hoitoa muualla."
Tosin meikkä poika vasta n. 3kk ikäinen. Aikaisemmin heräsi yöllä useasti syömään, en jaksanut sitä enää, joten aloin antamaan maissivelliä iltaisin. Nyt poika vetää tyytyväisenä illalla n. 2dl maissivelliä ja nukkuu koko yön. Jos herää yöllä niin laitan tutin suuhun ja niin jatkaa uniaan. Eilen illalla joi yhdeksän aikaan vellin, nukahti 22.30, joi aamuvellin klo 7.00 ja nukahti uudeleen ja nukkuu vieläkin (klo 11.20). Ja tämä meidän poika oli ennen vellin aloitttamista todella huono nukkuja, öisin unta tuli aiemmin n.3-5 h... nyt kaikki paremmin ja äitikin jaksaa!
Poika herää 24 ja 5:30 maidolle. Olen antanut, koska muuten aamulla ei kukaan enää nuku. Tänä aamuna otin maitopullon viereen ja annoin heti ku alkoi kitiseen. Poika jatkoi kiltisti heti unia ja nukkui 9:ään. Sopii paremmin meidän rytmiin. Yksinhuoltaja kohta minäkin. Enkä tiedä, mihin lähtä. Kaukana kotoa ja koita siinä repiä asunto, muuttoauto ja takuuvuokrat, lainanlyhennykset ja muut näistä upeista pätkätyöläisen päivärahoista. Täällä mua ei todellakaan pidä enää mitään, siis uusi kaupunki, uusi elämä.
että jaksoit kuitenkin kolmeen asti tassutella. Kyllä se siitä. YÖ yöltä unet varmasti pitenevät. Päätät vaikka itse jonkin ajan esim. 3 tai 4 että sitä ennen et anna maitoa. Sen jälkeen jos vielä herää, niin sitten. Jonkin ajan kuluttua pitkität aikaa, ja kun et anna periksi, niin kyllä se lapsikin sen varmasti oppii. Hänhän kuitenkin syö jo päivällä niin paljon, että pärjää yöllä ilmankin??
Ja onhan se ikävä huudattaa lasta ensin kauan aikaa, ja sitten antaa maitoa. Jos kuitenkin luovuttaa on sama antaa se maito heti.
Mutta tosiaan.ÄLÄ luovuta. Varmasti pärjäät vaikka olet yksinkin.Olet maailman paras äiti lapsellesi.
Kyllä äitisi pitäisi osata arvostaa sinua enenmmän, kun yksin aherrat pienen lapsen kanssa.
Helppoa ei ole yösyöttämisiä jättää pois, mutta olet sen aloittanut, niin jatka samaa rataa!!!!=)