Sellaista vaan mietin, että onko markkinoilla olemassa ilmanvaihtokonetta, jossa lämmöntalteenotto olisi tehty poistoilmalämpöpumpun tapaan? En tarvitse täysimittaista poistoilmalämpöpumppua, jotka ovat tyypillisesti mitoitettu koko talon lämmityksen hoitamiseen. Tarkoitus olisi vain saada nykyisen perinteisen ilmanvaihto/LTO-koneen hyötysuhde uusiin lukemiin korvaamalla se lämpöpumpun sisältävällä laitteella. Perinteinen lämmönvaihtimeen perustuva LTO kun ei ole kuitenkaan kovin hyvä, vaan huomattavasti energiaa menee harakoille.
LTO / Ilmalämpöpumppu
Ihmettelen_vaan
132851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nilanilla on sellainen vekotin mutta kaikkea ei saa sekään talteen. Jos täydellinen ilmanvaihtokone olisi olemassa niin kaikilla olisi sellainen eikä koneiden välisiä eroja tarvitsisi miettiä. Lisäksi tämän täydellisen laitteen hinta ei saisi olla suurempi kuin nykyisien lto-koneiden, sillä säästettävissä olevan energian määrä ei ole suuri.
Juu, noi Nilanin laitteet vaikuttavat hyviltä. Onko kenelläkään kokemuksia noista VPL-sarjan koneista? Entä onko tietoa minkä hintaisia (miten paljon kalliimpia kuin lämmönvaihdinkoneet)?
Jos kompressori konetta mainostetaan näin: ottaa 1:n kilowatin ja antaa 3kw lämpöä, niin eikö sen suhdeluku ole silloin 1:3 eli hyötysuhde on 75 prosenttia. Sama (tai parempi) saadaan aikaiseksi yksinkertaisella regeneratiivisella LTO koneella ( joko pyörivä kenno http://www.enervent.fi/family/fi/index.html tai läpät http://www.airac.net/tekninenrakenne.htm ), ne ei kulu kuten kompressori eikä jäädy kovillakaan pakkasilla. Regeneratiivisen LTO koneen salaisuus on ottaa talteen ilman kosteuden energia ( http://www.airac.net/pdf/miten.pdf ).
PS. Tuo ottaa 1:n antaa 3 lauseen sana antaa pitäisi olla talteenottaa sillä poistoilmalämpöpumpun lämpö on peräisin 11KW:n sähkölämmityspatruunasta eli se on suorasähkölämmitys, jonka saa halvemmalla kun panee lämmityskaapelit lattiaan ja unohtaa vesikierrot.
Se suhde 1:3 ei tuossa tapauksessa tarkoita 75%. Vaan paremminkin 300%. No tuohon ei kyllä päästä, kun otetaan huomioon mistä sisään otettavasta energiasta puhutaan ja mistä taas ei puhuta. Joka tapauksessa tarpeeksi lämpimillä keleillä kompressorikoneella päästään huomattavasti yli 100%:iin, mutta kovilla pakkasilla tuo hyötysuhde laskee huonommaksi kuin näillä regeratiivisilla laittella.
Mutta juu, kyllä noi pyörivät ja läppäkoneet näyttävät olevan yllättävän hyviä ja nimen omaan pakkaskeleillä.
Mutta
Jos pyöriväkennoisessa saadaan 25W moottorilla pyöritellen talteen 2500W niin onko sen hyötysuhde sitten 10000%?
No ei tietenkään. Kysymyshän on siitä miten paljon saadaan talteen siitä poistoilmasta. Toi moottorin ottama teho on melkeinpä epäoleellinen tieto tässä tapauksessa.
Mistä se energia tulee poistoilmaan? Mikä sen hinta on? Jos käytetään 1kW sähköä siihen että saadaa poistoilman enegiaa talteen 3kW, niin on aika oleellista tietää vastaukset noihin kysymyksiin.
Pahimmassa tilanteessa energia maksaa 2,7c/kWh(klapilämmitys) ja sähkö 9c/kWh(yleistariffi). Silloin maksetaan 9c jotta säästetään 8c.
...alan olla pian näiden selostuksieni kanssa näköjään, mutta jatketaan nyt vieläkin ;) Täytyy varmasti pian tutustua aiheeseen ihan oikeasti eikä vaan mutu-tietoon pohjautua...
Näiden koneiden hyötysuhteen laskennassa on merkitystä sillä miten lämmintä ja kosteaa ilmaa mistäkin otetaan sisään ja minkä lämpöisenä/kosteana se mistäkin tulee ulos + tämän lisäksi minkä verran laitteeseen tuodaan ulkopuolista (sähkö)energiaa. Tästä lienemme yhtä mieltä?
Tarkoitin, että siitä 25W:n rummunpöyritysmoottorin tapauksessa sillä moottorin ottamalla teholla ei ole juurikaan merkitystä. Siinä toisessa esimerkissä asia on toisin.
Tietenkään minkään koneen kokonaishyötysuhde ei voi olla yli 100%. Se, että kompressorilaitteella voidaan päästä näennäisesti yli tuon rajan johtuu siitä, että jäteilman lämpötila pystytään laskemaan kylmemmäksi kuin ulkolämpötila, jolloin poistoilmasta saadaan talteen enemmän energiaa kuin sisä- ja ulkoilmojen lämpötilaeroon perustuvassa asian käsittelyssä on mahdollista.
Kerro lisää talostasi. Mikä lämmitysmuoto? Kuinka suuri talo? Kuinka suuri ilmanvaihto? jne...
Moi,
ymmärsin alkuperäisestä kirjoituksestasi, että olet korvaamassa nykyistä LTO-laitettasi parempihyötysuhteisella. Eli sinulla ei ole aikomusta yhdistää sitä kuuman veden lämmitykseen ?
Jos näin on, niin silloin ilman muuta kannattaa hankkia pyöriväkennoinen Enervent. Siinä ei tarvita lämmönvaihtoon 500W kompressoria, kuten poistoilmalämpöpumpuissa. Poistoilmalämpöpumppu ilmeisesti jotenkin osoittaa hyötyä silloin kun sillä voi kesällä lämmittää käyttövettä.
Ja sitten käyttökokemukset Enervent LTR-3:sta. Talven pakkasilla talosta ulos puhallettava jäteilma oli eräänäkin päivänä -22 asteista. Hyötysuhde oli pakkasillakin 80%, ja leudoilla pakkasilla 90%. Nyt kesän helteillä ulkoa tulevaa ilmaa olen voinut jäähdyttää kahdella asteella silloin, kun talon poistoilma on ollut kolme astetta ulkoilmaa viileämpää.
Talo on kaksikerroksinen, pinta-ala noin 150m2. Lämmitysmuotona suorasähkölämmitys ja varaava takkakin löytyy.
Ilmanvaihdon suuruutta en tiedä. Käytössä on Fläktin 20 vuotta vanha kuutio-LTO, jossa ulkoilman esilämmitys vastuksella (ei pätki pakkasillakaan, mutta en tiedä miten hyvä ratkaisu tuo muuten on). Esilämmitystä ohjataan tuloilman lämpötilan perusteella, mutta en ole selvittänyt millä lämpötilalla se alkaa toimimaan. Laitteessa ei ole muita säätöjä kuin tyristorisäädin puhaltimien nopeuden säätämiseen. Tuolla säädöllä ei mielestäni ole kovin suurta vaikutusta ja yleensä potikka on kaikkein pienimmällä.
Sellainen huomio vielä, että kaikki poistoilma (myös liesituuletin) viedään LTO:n kautta. Kyllähän siellä suodattimia on, mutta nykyään ei tuota enää oikein suositella kai? Pitäisiköhän tuo muuttaa, jos päätyisin tuon koneen uusimaan?
Jep, tarkoitus ei ole yhdistää tuohon mitään veden lämmitystä. Tuo pyöriväkennoisten ja muiden regeratiivisten systeemien kyky toimia hyvällä hyötysuhteella pakkasillakin kuulostaa kyllä hyvältä. Näyttäisi, että koko vuoden yli tarkasteltuna niiden hyötysuhdetta on paha hakata kompura-laitteen varsinkaan kun tosiaan se tulisi olemaan pelkkä IV/LTO ilman muita funktioita.
Tällaista kommenttia sain Nilanin suunnalta:
LTO:t mainostavat lämpötilahyötysuhdetta joka on taas eri kuin esim. Nilanin energian talteenoton hyötysuhde, joka on taas riippumatta ulkolämpötilasta luokkaa 80-85%
Tuloilmahyötysuhteessa taas VPL mallit pyörivät -20 asteen ulkolämpötilalla noin 90% tienoolla hieman ylikin riippuen ilmamääristä.
Ihmeellistä on jos saadaan LTO koneella 21C sisäilmalla tehtyä -20c ulkoilmasta sisäänpuhalluslämpötilaa 15 tai yli, jonka taas Nilan tekee.
Saksan TUV testasi laitteen ja siellä oli lämmityskauden hyötysuhde 114%, testitulos verkkosivuillamme. www.nilan.fi