Huomenna tiistaina minulle tehdääm abortti.. En voisi mitenkään kuvitella että saisin vauvan 18-vuotiaana. Haluan käydä koulut loppuun, opiskella ja viettää normaalia elämää. On täysin turha kuvitellakaan että haluaisin lapsia vielä vuosiin. Poikaystäväni on samaa mieltä, ja tukee abortin hankkimista. On tarkoitus että hän tulee huomenna mukaan. Kerroin myös äidilleni, ja vaikka hän on konservatiivinen ihminen niin hän tukee minua tässä ja on rukoillut puolestani. Muille se ei kuulukaan, sillä oli asia mikä hyvänsä ihmiset tuomitsevat ja soittavat suutaan. En kerro edes parhaalle kaverilleni ainakaan nyt.
Kun raskauteni paljastui, aloin vain huutaa suoraa huutoa ahdistuksesta ja tajusin, miten huolimaton olen ollut mutta kaikkein hirveintä on kun ei voi itse korjata mitä on tehnyt...mennä ajassa taaksepäin! Mua hiukan pelottaa huominen kun en oo ennen sairaalassa ollut.. mutta kyllä tästä selvitään. Voi kun olisi jo ohi!
Kun raskauteni paljastui, aloin vain huutaa suoraa huutoa ahdistuksesta ja tajusin, miten huolimaton olen ollut mutta kaikkein hirveintä on kun ei voi itse korjata mitä on tehnyt...mennä ajassa taaksepäin! Mua hiukan pelottaa huominen kun en oo ennen sairaalassa ollut.. mutta kyllä tästä selvitään. Voi kun olisi jo ohi!
Vastaukset 189
Vanhimmat
sinun päätöksesi :)
Ja yritä olla välittämättä näistä ystävällisistä abortin vastustajista vaikka kaunista kieltä käyttävätkin.
En ole tehnyt itse aborttia, mutta ystäväni on ja hän kertoi kokemuksen olleen (tilanteen huomioon ottaen) ihan positiivinen.
Kyllä sinä pärjäät!
Vielä ehtisit muuttaa mielesi, mutta aika vähissä tässä aika jo on, jos jo huomenna aletaan "operoida". Ole tietoinen siitä, ettei lapsen saaminen estä sinua hoitamasta opintojasi loppuun. Voit esimerkiksi pitää hyvin 1 vuoden äitiyslomaa ja jatkaa lukiota sitten, kyseisellä oppilaitoksella ei ole oikeutta sinua tuosta syystä erottaa (onneksi olemme Suomessa, Yhdysvalloissa tai Isossa-Britanniassa tilanne olisi tässä mielessä paljon surkeampi). Lisäksi olette oikeutettuja lapsilisään, äitiyspäivärahaan ja kotihoidon tukeen. Myös poikaystävälläsi on oikeus jäädä välillä pois töistään tai opiskelupaikastaan ja pitää isyys- ja vanhempainlomia. Vähävaraisuus vastaavasti oikeuttaisi kunnallisen päivähoidon saamiseen, jos isovanhemmista tai muista läheisistä ei sellaisissa tilanteissa ole apua.
välillä niin että et manipuloisi ketään tuohon lapsenpitämiseen jos toinen ei itse siihen kykene.
Tuo lapsilisä on ensimmäisestä lapsesta suunnilleen 100e. ja äitiysraha pienimmillään n15e ja hyvässä lykyssä ainakin töissä olevalla n.50e. Että ei niillä rahoilla kustanneta kovin monen ihmisen menoja.
Eikö tuon ikäisen pitäisi olla jo sen verran aikuinen ja ymmärtää, että joka kerta kun menee sänkyyn (vaikka ehkäisy olisi kunnossa), pitäisi ymmärtää, että raskaaksi siitä voi tulla vaikka oisi mitkä tuplaehkäisyt päällä. Joka kerta kun sinne punkkaan menee niin pitäisi muistaa tuo mahdollisuus, ja jos todellakaan ei ole valmis vanhemmaksi niin jättää ne sänkyhommat kokonaan pois siihen asti kun on valmis.
Haloo - maa kutsuu... Ihmiset eivät todellakaan tällä vuosisadalla elä selibaatissa mikäli eivät halua lapsia.
Sitten pitäisi osata huolehtia siitä, että ehkäisy on kunnossa...sen jälkeen saa toosaa jakaa vaikka kuinka ja paljon, jos se on sitten ainut vapauden ja itsemääräämisoikeuden mittari.
Mutta kun asia vain on noin!!! Joka kerta on se mahdollisuus että tulee raskaaksi ja jos ei raskaaksi tahdo niin jättäköön seksit harrastamatta.
Vuoden 2007 jälkeen saa Suomessa jakaa toosaansa kuinka haluaa? Eli NYT vuonna 2006 olisi eri lainsäädäntö kuin ensi vuonna??
Ehehe... ;D
No entäs minä, naimisisaa oleva, joka ei halua lapsia? Pitäisikö meidän elää selibaatti-avioliitossa?
No ei kai se sentään nyt ihan noin mene?!
näistä idiooteista täällä. He ovat katkeria ja epätoivoisia ahdasmielisiä ihmisiä. Olen ilahtunut siitä, että olet nuoresta iästäsi huolimatta tehnyt noin vaikean päätöksen vakain mielin horjumatta. Kyse on sinun elämästäsi. Ei kenenkään muun. Pidä huolta itsestäsi ja muista, että toimenpide on pian ohi. Jälkikäteen on hyvä, että saat asianmukaista keskusteluapua ulkopuolisilta. Onnea matkaan!
Kysehän ei ole ainoastaan itsestä,vaan lapsesta.Joko antaa sen elää vai ei.Mitä pahaa tämän lukiolaistytön vauva on sinulle tehnyt,että suorastaan iloitset hänen kuolemasta.Järjetöntä.
Ei ole olemassakaan vielä moneen kuukauteen mitään "lasta". Sekin on todistettu tieteellisesti ja puitu läpi täällä tuhansia kertoja. Abortille on olemassa tietty raja, ja siten ketään ei tapeta. Kyseessä on pelkkä kliininen tytön myöhemmän henkisen elämän pelastava toimenpide.
Todellakin uskon, että alkuperäinen kirjoittaja on viisas nuori nainen, joka ottaa virheistään täten opiksi ja ymmärtää käyttää ehkäisyä vastedes. Abortti on vain osa elämää. Ikävä, mutta välttämätön.
"...tytön myöhemmän henkisen elämän pelastava toimenpide."
Henkinen elämä tulee romahtamaan kun Hän huomaa tehneensä murhan.
"Abortti on vain osa elämää. Ikävä, mutta välttämätön."
Miten lapsen elämän lopettaminen voi olla osa elämää ??? Ja miten niin se on välttämätön? Taitaisi maailmassa olla aika hiljaista jos kaikki lopettaisivat lapsensa.
Poikaystävät yleensä tukevatkin abortin hankkimista..Käy vain koulusi rauhassa loppuun, opiskele ja tee mitä haluat, mutta normaalia elämää et tule tekosi jälkeen viettämään, sillä toimenpide ei ole verrattavissa viisaudenhampaan positoon.
Erittäin hyvä poinitti laittaa äiti rukoilemaan puolestasi. Mitä hän mahtoikaan rukoilla ja pyytää?
Uskotko, että poikaystävästäsi olisi lapsesi isäksi? Aiotko jatkaa hänen kanssaan ja koska uskot hänen menevän naimisiin kanssasi?
Jos asutte jossakin suuressa kaupungissa, menkää tänä iltapäivänä poikaystäväsi kanssa johonkin tavarataloon katsomaan vauvanvaatteita ja -leluja. Kiinnittäkää myös huomiota muihin nuoriin pariskuntiin ja äiteihin, jotka kärräävät lapsia lastenvaunuissa. Nämä saanevat teidät paremmin alustavasti orientoitumaan vanhemmuuteen. Aborttiajan peruuttamiseksi riittää puhelinsoitto.
Miksi ihmeessä joku aborttiin menevä lähtisi katselemaan vauvanvaatteita? Oletko pervo?
Ymmärtäisin jos olisit nainen.
miten ihania lapset ovat (ei Michael Jacksonin tavalla) Kysyisi joltain äidiltä kuinka hienoa on saada oma lapsi ensi kertaa kätösiin. itse tiedän kun muijalle tehtiin sektio ja sain olla ekat 2 tuntia muksun kanssa kahdestaan. Sekuntiakaan en vaihtaisi pois !
Hyvä vaan kun moni keskusteluun osallistuu, myös miehet
miettisi vielä kerran päätöstään. Ihan vain siksi!
ja mies vain tappaa? Miten nykyään tyttäret kasvatetaan?
ovat KELA-korvattavia sairauksia nyky-Suomessa.
ensin sinne vauvaosastolel tutustumaan. Sieltä voi matkaa jatkaa tavaratalon elintarvikepuolelle jossa työpäivän jälkeen ollaan pilttien kanssa ostoksilla. Mielellään perjantai-iltana sitten kunnan keskustaan tutustumaan nuorten illanviettoon tuossa kymmenen jälkeen..
Pyrkikää tapaamaan pari yh-äitiä jossakin välissä ja kysykää kuinka kivaa elämä on noin keskimäärin ja onko tullut käytyä kouluja ja onko työtä? Perjantaine myös lähiöbaarissa voi tutustua monenlaisiin ihmiskohtaloihin..
Tämän jälkeen kannattaa uudelleen harkita onko valmis kaikkiin vaiheisiin vai oliko sittenkin oikea päätös hallita omaa elämää mieleisellään tavalla?
Kaikenlaisia eläimiä otetaan koteihin koska pennut ovat niin söpöjä. Nytkö pitää vauvojakin kaupata vanhemmilleen tarvikkeiden söpöydellä ja ihanuudella vaikka niihin ei välttämättä opiskelijaparilla tai opiskelevalla yh:lla ole edes varaa? Mites käynti kirppiksellä ja sossussa sekä kelassa siinä jossain vaiheessa??
Ei jessus kyllä vauvan saantiin ja haluamiseen on toivottavasti muita syitä kuin söpöt potkuhousut!! Nyt tulee uutinen; Mikko ne vauvat kasvaa ja niistä tulee kamalia kakaroita!!
Yksinhuoltajaksi voi joutua myös siten että puoliso kuolee.
.. kävin tänään kaupassa ja tulin heti paljon onnellisemmaksi. (siitä ettei minulla lapsia vielä ole) yksikin äiti huusi lapsellensa pää punaisena, kun kakru rääkky karkkia ja keksiä. seurasin oikein huvittuneena sitä "perhe onnea"
ja sitte voi miettiä miten paljon niitä vaatteita, vaippoja, ruokaa, leluja yms tarvitsee ostaa ja miten paljon niihin menee rahaa. siinä saa opiskelut unohtaa ja mennä töihin. yhteiskunnan antamat tuet on niin huonot, ettei niillä opiskelijan ole helppo lasta koulun käynnin ohella elättää ja miten käy sen koulun käynnin???
En ole mikään himouskovainen mutta lapsi on lahja. Mieti asiaa etteenpäin pari vuotta. Kävelet ulkona ja näet lapsia leikkimässä. Voisi Sinunkin lapsesi olla siellä mukana. Nykyisin valtio tarjoaa jos jonkinmoista tukea perheille. Etkä missääntapauksessa ole liian nuori vaan nainen juuri oikeassa iässä synnyttämään. Miettippä niitä uraohjuksia jotka saavat lapsensa vasta 40 vuotiaina. Onko se sitten sen arvoista olla vaihdevuosien keskellä pienen lapsen kanssa?
Mistä sinä muka tiedät kuka katuu ja mitäkin?
Lapsen hankkimisessa ei ole kyse iästä, vaan kypsyydestä, rakkaudesta ja vastuuntunnosta. Usein iästä riippumatta vanhemmuuteen kasvaa vasta lapsen syntymän ja jokaisen aikakauden myötä. Valintamahdollisuudet pitää käyttää hyväksi. Rääkyvä, sairasteleva ja vaativa lapsi, jolle pitää pyhittää kokonaan tulevat vuodet ja ottaa vastuu ainakin seuraaviksi 18 vuodeksi ei ole lahja, vaan taakka. Turhaan sinä raukkaparka yrität kenenekään mieltä muuttaa. Ja miksi taas epätoivoinen asenne "äärimmäisyyksistä äärimmäisyyteen"? Jos ihminen ei halua tulla äidiksi lapsena, niin ei kai se sitä tarkoita että hän myöhemmin mahdollisesti vanhemmaksi halutessaan lykkäisi sitä keski-ikään asti?
"Rääkyvä, sairasteleva ja vaativa lapsi, jolle pitää pyhittää kokonaan tulevat vuodet ja ottaa vastuu ainakin seuraaviksi 18 vuodeksi ei ole lahja, vaan taakka"
Toivottavasti sinulla ei ole omia lapsia. Älä edes yritä hankkia. Onneksi oma äitini sai minut ollessaan 17v ja tippaakaan ei ole katunut. Itse luonnollisesti ole iloinen saamastani elämästä. KIITOS ÄITI !
kuohahtivat pikkuvanhalla hempeilijällä tunteet pintaan. Elämä opettaa!
Tsemppiä kaikille abortoineille!
"Elämä opettaa!"
Olen samaa mieltä kanssasi. Siksi abortteja tekevätkin eniten juuri nuoret. Elämä ei ole vielä opettanut, että elämä on lahja, jota ei kannata tuhota.
"Jos ihminen ei halua tulla äidiksi lapsena.."
Onko 18-vuotias vielä lapsi, ja jos on, niin miksi lapsi harrastaa seksiä? 18-vuotias on tietääkseni lain mukaan täysi-ikäinen...
ja abortin tekeminen on lain mukaan sallittua.
Eipä kaduta kuule vieläkään, vaikka raskauden keskeytyksestä on jo kuusi vuotta. Nyt olen suunnitellusti raskaana ja edelleen saman miehen kanssa yhdessä. Molemmilla on koulutus ja vakituinen työ ja nyt olemme valmiita vanhemmiksi ja pystymme tarjoamaan lapsellemme huomattavasti enemmän kuin minimin. Ei tarvitse joka penniä laskea. Meistä on ihanaa kun kuukauden päästä meillä on vauva, eikä mielissämme todellakaan kummittele se 6 viikkoinen alkoi, joka kohdustani poistettiin. Jos on aivan varma, ettei lapsi sovi kuvioihin, niin tuskin sitä katuu myöhemmin, että on abortin tehnyt. Niin kuin aikaisemmin jo mainitsin, myöskään lapsen pitäminen ei saa olla hetken mielijohde. Niin lapsen pitämista, kuin abortin tekemistä pitää todellakin miettiä ihan yhtä lailla. Kumpikaan ei saa tapahtua hetken mielijohteesta.
Lapsen pitäminen ei voi ollakaan hetken mielijohde kun siihen valmistautuu monta kuukautta, kun taas abortti on ns.hetken mielijohde.Odotusaika esivalmistaa kyllä hyvin.Ja kaikkea ei aina voi valmiiksi suunnitella, koulutus, työ, lapset, mikä tahansa päivä voi sinullekin näyttää sen että kaikkea ei voi suunnitella ja ohjailla etukäteen kuten itse haluaa.
""Rääkyvä, sairasteleva ja vaativa lapsi, jolle pitää pyhittää kokonaan tulevat vuodet ja ottaa vastuu ainakin seuraaviksi 18 vuodeksi ei ole lahja, vaan taakka"
Toivottavasti sinulla ei ole omia lapsia. Älä edes yritä hankkia. Onneksi oma äitini sai minut ollessaan 17v ja tippaakaan ei ole katunut. Itse luonnollisesti ole iloinen saamastani elämästä. KIITOS ÄITI ! "
Piti nyt oikein kopioida koko viesti. Kuule...
Totuus on nyt vain ikävä kyllä että taakka se on. Minulla niitä on useampi ja rakastan ne ihan puhki mutta se ei sitä muuta että ne sairastelevan, huutavat hulluksi asti, vaativat, kitisevät, lyövät, uhmaavat ja purevat, tekevät lätäköitä lattialle, tappelevat... lista jatkuu. Lapsen kasvattaminen EI OLE IHANAA KOKO AJAN. Toivon siis, päinvastoin kuin sinä, että realiset tulevaisuudennäkymät omaava saisi lapsia halutessaan, jarruttaisin sen lapsentekointoa joka ei vaikeuksia odota, vain apua yhteiskunnalta ja sukulaisiltaan.
Äitisi ei varmasti kadu, minäkään en hetkeäkään, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että hetkittäin olen ollut valmis hyppäämään ikkunasta jotta saisin edes hetken nukkua rauhassa. Kirjaimellisesti!
***
Suomessa saa apua lapsenhoitoon jos kokee sitä tarvitsevansa. Oma vikasi on jos et ole sitä halunnut hakea. Olisit hankkinut pehmolelun, jos et ymmärrä että lapsissa on myös työtä. Todennäköisesti vaadit 6kk:n ikäiseltä lapselta täydellisiä pöytätapoja tyyliin "ei saa sotkea ruokaa naamaan" Jos lapsi itkee niin sille on syynsä. Ei vauva voi ilmaista nälkää/janoa/täyttä vaippaa muutenkuin itkemällä. Hae sitä apua sossusta. Monet ystäväni ovat hakeneet ja miettineet että miksi eivät ole hakeneet aikaisemmin. Turha sitä on itseään rääkätä.
on aivot ja ajatuskyky, voimme ajatella myös tulevaisuutta "entä jos" -tyylisesti.
Aborttia voi siis miettiä jo paljon ennen raskautta. Ei siihen miettimiseen todellakaan tarvitse positiivista raskaustestiä! Minulla oli ainakin jo etukäteen täysin selvä käsitys, että tässä tilanteessa ja näihin olosuhteisiin en lasta halua hankkia. Ei voida siis missään tapauksessa puhua minun kohdallani hätiköidystä päätöksestä eikä hetken mielijohteesta! Todellakin vastuuntuntoa on minusta sekin, että miettii, mitä saattaa tapahtua ja miten siihen suhtautuu. Silloin voi todellakin ottaa vastuun päätöksestään puoleen tai toiseen eikä tarvitse tehdä hätiköityjä päätöksiä eikä jossitella tekemisiään.
Eikö fiksut ihmiset tee juuri niin?
"Olisit hankkinut pehmolelun, jos et ymmärrä että lapsissa on myös työtä."
No, joku tajuaa tämän ja tekee abortin koska ei halua sitä työtä. Vai pehmolelun hankkimisellako aborttikin korvattaisiin? Kun kerran itsekin suosittelet toisille ennemmin pehmolelua kuin lasta, niin ymmärrät varmaan erinomaisen hyvin abortin tekijöitäkin.
Heehee... :D
Ensin yksi asia ennekuin vastaan sinulle; jokainen joka myöntää elämän olevan ajoittain raskasta, ei ole, hmh, sossun asiakas. Olemme hyvin toimeentuleva perhe, joten jos lastenhoitoapua kaipaisin, sitä voisin varsin hyvin palkata, ihan ammattilaisen. Asiaan siis;
"Suomessa saa apua lapsenhoitoon jos kokee sitä tarvitsevansa. Oma vikasi on jos et ole sitä halunnut hakea"
Kirjoituksestani jäi ehkä huomaamatta se etten puhu omasta tyytymättömyydestäni. Lapsissa on jumalattomasti työtä ja se on harvoin hauskaa mutta mielestäni palkitsevinta maailmassa. Raatavat sitä muutkin, eh? Minä teen sen niiden parissa joita rakastan kaikkein eniten. Esitän tosiasioita, en valita niistä. Siinä on eroa.
" Olisit hankkinut pehmolelun, jos et ymmärrä että lapsissa on myös työtä."
Odotin lapsiltani ennen kaikkea työtä, missään vaiheessa minulla ei ollut ruusuisia kuvitelmia. Ongelmana on se että kovin monella on, vastuuseen valmistautumattomia nuoria kehotetaan lapsentekoon vaikka heillä ei ole aavistustakaan sen vaativuudesta, tuloksena sitten se että he uupuvat eivätkä pysty itse hoitamaan lapsiaan. Enempää yleistämättä. Odotan että odottaville perheille myös kerrottaisiin realistisesti mitä edessä on! Kaikilla ei ole sitä tervettä järkeä ja realistisuutta jonka koen omaavani itse.
"Todennäköisesti vaadit 6kk:n ikäiseltä lapselta täydellisiä pöytätapoja tyyliin "ei saa sotkea ruokaa naamaan""
*hekotus* Sotkevat tuossa yhdessä jälkiruokaa toistensa naamoihin... Eiei. En sentään tapoja odota, kaksivuotias kiittää ruuasta pöydästä noustessaan mutta siihen se on vielä jäänyt... ja sen oppi itse ja yllyttämättä (juu hyvä äiti tietysti ottaa kunnian siitä :D) Realismissa on kyse myös siitä ettei odota liikoja, itseltään tai lapseltaan. Lapsi saa olla lapsi, minun kuuluu pitää hänestä huolta Vaikka se olisi työlästä. Vanhemmuus? Sitä se on.
"Jos lapsi itkee niin sille on syynsä. Ei vauva voi ilmaista nälkää/janoa/täyttä vaippaa muutenkuin itkemällä."
Sen hyvin tiedän, ja toivon että muutkin tietäisivät. Liian usein sitä syytetään lapsen kiukkuista luonnetta ja vaativuutta kun ongelma olisi vallan helposti korjattavissa, tietämättömyyttä... ymmärrän kaikkia osapuolia ongelmassa oikein hyvin.
"Hae sitä apua sossusta" Mihin?
***
Kyllä tekevät,mutta myös ehkäisystä kannattaa huolehtia ennen seksuaalista kanssakäymistä mikäli ei ole toivetta raskaaksi tulemisesta.100%varmaa ehkäisykään ei aina ole, mutta parhaansa on yritettävä.Ajatuksen tasolla asiat eivät ole aina samaa kuin käytännössä.Tuo hetken mielijohde olikin hieman väärä ilmaisu, ennemminkin nopeata päätöstä vaativa tilanne sopisi paremmin.Kyseessä olikin mielipiteen ilmaisu ei tuomitseminen.Kaikki tekevät omat ratkaisunsa.Syystä taikka toisesta kuka vain voi joskus joutua näiden vaikeiden tilanteiden eteen, kannattaa kuitenkin muistaa että valintojensa kanssa on pystyttävä myös elämään ja olemaan.
Elämä tosiaankin opettaa ja lapsistakin tulee kovin vaativia jos heitä ei oikein kasvateta.Hyvin pärjää kun rajoja ja rakkautta tarjoaa.Joten lapsiakin on turha siitä syyttää jos kasvatus on ollut puutteellinen.
"Elämä tosiaankin opettaa ja lapsistakin tulee kovin vaativia jos heitä ei oikein kasvateta.Hyvin pärjää kun rajoja ja rakkautta tarjoaa.Joten lapsiakin on turha siitä syyttää jos kasvatus on ollut puutteellinen."
Entä jos ei ole tarpeeksi kypsä tai on muuten vaan kykenemätön kasvattamaan lastaan? Jos ei tiedä, mitä tämä "rakkautta ja rajoja"-mantra käytännössä tarkoittaa?
Se onkin sitten asia erikseen.Jokainen toimii omalla tavallaan, joku voi tämän "mantran" tietää jo hyvin nuorena toiset taas ei vanhenpanakaan...Tiedä sitten.Jokainen tyylillään.
Juu, kaikki on laillista, mutta 18-vuotis ei ole enää lapsi. 17-vuotias ja sitä nuorempikin saa laillisesti abortin..Mikä pointti taas oli kommentoida ja piikittää?
nelikymppisenä vaihdevuosien keskellä? Et taida tietää paljoakaan naisen kehityksestä. Mitä ihmeen miettimistä hänellä olisi nelikymmpisissä äideissä? Se on aivan yhtä hieno ikä tulla äidiksi kuin parikymppisenäkin! Jessus sentään. Nykyään myös puhutaan kuin nelikymppisenä äidiksi tulo olisi jotakin uutta. Maalla suurissa perheissä äidit ovat pyöräytelleet lapsia maailmaan nelikymppisenäkin joukon jatkoksi siinä samassa kuin nuorempinakin.
"Rääkyvä, sairasteleva ja vaativa(?)lapsi, jolle pitää pyhittää kokonaan tulevat vuodet ja ottaa vastuu ainakin 18 vuodeksi ei ole lahja, vaan taakka." Sinä et taida olla äiti ollenkaan, kun voit tuollaista sanoa. Lapsi ei ole koskaan taakka vaan todellakin lahja ja huolta äiti kantaa lapsistaan aina, elämänsä loppuun asti.
Hyvä kirjoitus!
ja voi mennä jopa naimisiin.
tulee Suomessa äideiksi.
onko hänestä lapsieni äidiksi? Avioerotapauksissa lapset annetaan äidille, mutta missään vaiheessa ei selvitetä pätevyyttä äitiyteen?
Mistä tämän saa selville ennen kuin on jo liian myöhäistä?
"Suhtaudun hyväntahtoisen pilkallisesti kaikkeen ja kaikkiin, itseni mukaanlukien. Vastaanväittäminen on elämäntapa."
Miten äidit ennen selvisivät suurperheistä?
tehnyt aborttia, kuinka voit tietää tarkoittaako se katumusta? Omalla kohdallani ei tarkoittanut, kuten ei myöskään ylivoimaisesti suurimmalle osalle kaikista abortoineista naisista. Jos luet täältä katumusjutun, se varmaan kertoo sinulle, että näin on aina? Älä viitsi, et selvästikään tiedä aiheesta muuta kuin omia päätelmiäsi.
Minulle jäi kyllä nyt viestisi tarkoitus hieman epäselväksi.
""Suhtaudun hyväntahtoisen pilkallisesti kaikkeen ja kaikkiin, itseni mukaanlukien. Vastaanväittäminen on elämäntapa."
Miten äidit ennen selvisivät suurperheistä? "
Ylempi oli siis quote profiilisivultani. Kuvaa mielestäni hyvin, itseironisesti, keskustelupersoonaani. Lue pilke silmäkulmassa niin tarkoitus aukeaa :D
Mitä suurperheisiin tulee, mielipide minulla siitäkin on. Ennen versus nyt. Ennen, okei, lapsi huusi kun huusi, vaihtoehtoa ei ollut jäädä lepyttelemään kun työt oli hoidettava. Vanhemmat eivät valittaneet koska mitä pointtia siinä olisi ollut? Apua ei saa vaikka kuinka kiljuisi... ja sitten taas olivat asumismuodot erilaisia, puoli sukua saman talon alla ja vanhan sanonnan mukaan lapsen kasvattaa koko kylä. Toisin nyt. Yksin olet, jos apua kaipaat, huuda kuntaa, valtiota, mutta inhimillistä auttamista ilman sosiaalista hätätilaa ei saa. (yritä saada tänne tuppukylään edes mll:n lapsenvahtia tunniksi, onnistuu kyllä mutta niin kovilla kilometrikorvauksilla että... satsaan sen mieluummin ruokapöytään)
Joka ajassa on hyvät ja huonot puolensa, en usko että henkisesti ne äidit olivat ennen paljoakaan paremmassa jamassa kuin nykyään. Nyt vain on luvallista valittaa!
Ja olinko kuvaamani kaltainen lapsi... uskon olleeni. Kaikki lapset ovat. Jos sinulla on pieniä lapsia, tiedät että se sotku on hirveä, meteli on hurja ja hauskaa on... kovaa ja korkealta. Hyvät ja huonot. Yes?
***
Minä täytän ensi kuussa 16, enkä ole ehtinyt edes aloittaa lukiota. Saan lapsen syksyllä. Minä en seurustele lapsen isän kanssa, ja asun vanhempieni luona. Mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä varmempi olen siitä, että tämän lapsen on tarkoitus syntyä.
Olen menestynyt hyvin koulussa, eikä mieleenikään tulisi jättää opiskeluja tähän. Ensi vuoden äitiyslomailen, ja teen korkeintaan muutaman tentittäväksi tarkoitetun kurssin. Sitten lapsi menee päivähoitoon, aivan samalla tavalla kuin työssäkäyvien naistenkin lapset. Minä vain opiskelen sillä aikaa. Ensin lukiossa ja sitten hakeudun jatko-opintoihin. En ymmärrä, miksi en voisi onnistua.
Eli ei lukioiässä raskaaksi tuleminen tarkoita aina abortin välttämättömyyttä. Uskon, että olen paljon onnellisempi ja omatuntoni on puhtaampi, kun en mieti, millainenhan tästä vauvasta olisi tullut jne. Ja sinä olet sentään jo täysi-ikäinen!
tuollainen viesti. Parasta onnea Sinulle ja älä pelkää mitään peloitteluita yksinhuoltajuudesta tms. Katkerat naiset vain purkavat patoutumiaan. Täytyy olla hieno tunne kun pikkuveijari potkii masussa. Olet aikuisempi kuin moni nelikymppinen
Supervaivit keskenkasvuset kakarat tuntevat täällä kovasti "sielujen sympatiaa" pari riviä omasta kohtalostaan tuhertaneen teinitytön kanssa. Aika hauska.
Paras oli tämä: "Olet aikuisempi kuin moni nelikymppinen".
Päivän hauskin ehdottomasti HAHHA-HAA. Kiitos!
No, itse olen kyllä 38v mies ja 1 tyttölapsen isä. Viestistäsi päätellen olet vanhempi nainen, todennäköisesti abortin tehnyt äärifeministi. Ehkä Sinun pitäisi mennä tuonne feministipalstalle keskustelemaan.
Lapsella on oikeus isään, oletkos´ jo miettinyt mitä kerrot lapselle omasta isästään sitten kun alkaa kysellä.
Lapsella on perusoikeus isään. Oletko koskaan joutunut miettimään mitä lapselle tulisi sanoa, kun oma isä ei välitä lapsestaan tippaakaan.
Varmasti tämä nuori nainen osaa hoitaa tuon isä asian lapselleen, kunhan se tulee ajankohtaiseksi.
mutta muistathan että ihmiset ovat erilaisia ja joka sopii yhdelle ei sovi toiselle. Näin todellakin on, eikä ihmisen halua vanhemmuuteen voi vertailla, iästä riippumatta. Tietenkin melkein mistä vain selviää kun siihen on HALUA.
Ohi se ei ole koskaan, ehkä fyysisesti, mutta henkinen puoli seuraa sinua KOKO lopuuelämäsi.
Ethän sinä ole enää mikään lapsi enää, vaan juuri oikeassa iässä lapsentekoon. Olette vielä samalla aaltopituudella pikkuruisen lapsosesi kanssa, kun et ole mikään 47v äiti. Kyllä sitä ehtii opiskella myöhemminkin. Kuten muillakin äideillä, Sinullakin on mahdollisuus saada lapsellesi päivähoitopaikka. Äläkä suotta murehdi peloitteluista. Pieni vauva nukkuu suurimman osan vuorokaudesta. Soita lääkäriin ja peru aika. Niillä ei ole oikeutta kysellä että miksi tai mitään muutakaan.
Hei te keskiajalle jämähtäneet abortin vastustajat!!! Muuttakaa katolisiin maihin mieltänne osoittamaan. Niissä maissa vaan ei valitettavasti ole sosiaaliturvaa, jolla voisitte äpäränne elättää!!!
Kuin myös inhottaa pienen elämän lopettamisen puolestapuhujat, jokainen ratkaisunsa tehköön, parempi kuitenkin puhua elämän puolesta kuin vastaan tai lietsoa nuorten mieltä siihen.Tänne kirjoittaneet haluavat purkaa mieltään ja kuulla muiden mielipiteitä joissa on myös jotakin tunneälyä mukana.
Se, että joku tekee abortin ei varmaankaan tee hänestä abortin puolesta puhujaa.
Jotkut vain päätyvät siihen kukin omista syistään. Sen takia on kieltämättä välillä vastenmielistä lukea aborttia niin kovasti vastustavien kirjoituksia.
Ovat varmasti herkillä siinä tilanteessa. Pientä ymmärrystä myös näille vastustajille, toivoisin. Elämä ei aina mene niin kuten suunnittelee.
Itselleni ei ole tehny ikinä aborttia. Olen kahden lapsen äiti, mutta en ikinä voisi mennä jollekin vaahtoamaan ja syyllistämään.
"Ethän sinä ole enää mikään lapsi enää, vaan juuri oikeassa iässä lapsentekoon."
Olisiko se niine ttä kroppa on kyllä, mutta jos Ei Halua lasta, onko mieli? kaksi vallan eri asiaa.
"Olette vielä samalla aaltopituudella pikkuruisen lapsosesi kanssa, kun et ole mikään 47v äiti."
Tuijottaako epäuskoisesti ruutua vai revetä tuskalliseen nauruun? Samalla aaltopituudella lapsosen kanssa kun et ole 47v??? APUA!!
"Äläkä suotta murehdi peloitteluista. Pieni vauva nukkuu suurimman osan vuorokaudesta."
*ulvoo naurusta* nukkuiko sinun??? Minun ei, yksikään!!! Päinvastoin, niitä saa imettää jatkuvasti, kanniskella koko ajan, lohduttaa, leikittää, viihdyttää... omaa aikaa ei ole enää lainkaan, ei siihen muutamaan kuukauteen. Älkää nyt jumankeuta uskotelko nuorille naisille että lasten saanti on jotenkin hauskaa!!!! Hauskaa on harvemmin, toki sylikaupalla ja sydämenpakahduttavaa rakkautta ja elämän tarkoitusta mutta se on ihan helkkarin uuvuttavaa suurimman osan aikaa!!
***
Enpä minäkään vaahtoaisi, jokainen ratkaisunsa tehköön, kirjoitin vastineen tuolle jota ärsyttää ns.vastustajat, ei se tarkoita jos ei asiaa tue että kovaan ääneen vastustaa, mielipiteensä kullakin.Aikuisena elämää kokeneena voi vain rauhassa antaa kaikkien tehdä omat ratkaisunsa mutta silti ilmaista oman mielipiteensä jollekin jota niin tuntuu ärsyttävän elämän puolustaminen.Eipä kyseinen ärsyyntynyt kovin herkillä tuntunut olevan tekstistä päätellen.Lukiolaistyttö varmasti tietää omat ajatuksensa ja toimii sen mukaisesti, sehän ei meille kuulu loppupeleissä.
Kuka tahansa voi joutua näiden tilanteiden eteen ja tekemään sydäntäsärkeviä ratkaisuja syystä tai toisesta, mutta silti elämän puolesta saa ja pitää puhua kuitenkaan tuomitsematta.
"Olette vielä samalla aaltopituudella pikkuruisen lapsosesi kanssa, kun et ole mikään 47v äiti."
Ehkä kirjoittaja tarkoitti sitä että jos saat lapsen 18-vuotiaana, niin 10 vuoden kuluttua olet vasta 28v ja lapsesi on 10v. 15 vuoden päästä Hän on vasta 33v ja lapsi jo 15v. Siinä ehtii vielä "iltatähden" tekaista.
Samalla kaavalla 47v lapsensa saanut on 15v kuluttua jo 62-vuotias.
Ehkä Sinun lapsensaantisi ei ole ollut niin ihanaa kun kuvittelit, mutta älä riistä muilta äideiltä onnea omaan pienokaiseensa.
Ensinnäkin, aikuisen ja lapsen välinen suhde on sama, on ikäeroa viisitoista tai neljäkymmentä vuotta. Äidin ei ole tarkoitus olla alpsen kaveri vaan vanhempi, sen kliseen olet varmaankin kuullut? Lastaan voi varsin hyvin ymmärtää vaikka ei itse olekaan enää lapsi.
"Ehkä Sinun lapsensaantisi ei ole ollut niin ihanaa kun kuvittelit, mutta älä riistä muilta äideiltä onnea omaan pienokaiseensa. "
Mutta se on! Se on ollut ihanampaa kuin kuvittelin, mutta kun se ei ole yksipuolista vaan jumalattomasti työtä, ihanaa työtä mutta työtä silti! Nämä kakasi asiaa eivät sulje toisiaan pois, mutta niitä molempia pitää osata odottaa! Liian ruusuisen kuvan maalaaminen tuleville vanhemmille on melkoinen karhunpalvelus.
***
Jos mielestäsi vanhemman kuuluu olla vanhempi eikä lapsen kaveri niin kuinka lapsesi saavat olla niin mahdottomia kuten aiemmin kirjoitit...Lapsi riekkuu miten sattuu jos ei tunne olevansa se lapsi vaan enemmän kaveri.Ja miksi peräjälkeen olet halunnut lapsia jos ovat niin raskaita hoitaa.Vaikka lapsia olisi montakin tärkeintä heidän olisi tuntea olonsa turvalliseksi rajojenkin muodossa.Lapsi helposti menettää malttinsa jos vanhempikin niin toimii.Kunnioitus vanhempia kohtaan pitää säilyä.Maltti on valttia, kokemuspohjalta.Lapsi saattaa myös kapinoida mikäli vaistoaa ettei ole kuin "vaikea tapaus". Kaikilla elämänalueilla on omat raskaat hetkensä kuten lastenkin hoidossa ja kasvatuksessa, mutta taakaksi ei lasta pitäisi kutsua.Se on väärin.Tässäpä yksi mielipide.
"Jos mielestäsi vanhemman kuuluu olla vanhempi eikä lapsen kaveri niin kuinka lapsesi saavat olla niin mahdottomia kuten aiemmin kirjoitit.."
Mahdottomia?? Hyväkäytöksiset lapset ovat, kovin pienet vasta vielä. Kilttejä kuin mitkä mutta joka naperolla on uhmakaudet ja huonot päivät, ihmisiä kun ovat. Jos siitä jälkiruuan sotkemisesta naamaan puhut niin heh, en vain jaksa ottaa stressiä moisesta, lapset sotkevat noin pieninä ja kun siitä ei ole kenellekään haittaa, miksi pillastua?
Menisikö nyt perille jo arvon vastarannankiiskille mitä minä yritän tässä kaikkein eniten sanoa; SE EI OLE AINA KIVAA. Se on kyllä sitäkin, lapset ovat elämäni tarkoitus juuri nyt ja meillä on yhdessä älyttömän mukavaa. Siihen koko hoitoon vain kuuluu myös ne huonot ajat joista saa myös puhua. Vai saako?
"Ja miksi peräjälkeen olet halunnut lapsia jos ovat niin raskaita hoitaa."
Sen siitä saa kun ei huolehdi ehkäsisystä eikä usko että niin pian synnytyksen jälkeen voi käydä honkkeli :D Opin kerrasta. Ja nyt sanon vain että onneksi mokasin, en osaa kuvitella millaista olisi ilman tuota pienempää tuholaista! Okei, rauhallisempaa, mutta levätä voi sitten eläkkeellä. Äideillä ei siihen vissiin ole oikeutta ennen eläkeikää?
"Vaikka lapsia olisi montakin tärkeintä heidän olisi tuntea olonsa turvalliseksi rajojenkin muodossa.Lapsi helposti menettää malttinsa jos vanhempikin niin toimii"
Voi hyvänen aika, luitko sinä viestejäni ollenkaan?? Se on se pointti, lapsen kanssa ei pidä odottaa olevan vain hauskaa, vanhempi toimii kasvattajana, turvana, rajojen asettajana eikä vain ruoki ja laita nukkumaan. Maltti menee usealtakin jo siksi että sitä höttötarinaa on tuputettu niin paljon, sitä kuvitellaan että homma olisi jotenkin helppoa ja hauskaam vaikeuksia vähätellään. Sitten kun ne väistämättömät vaikeudet tulevat vastaan, ollaan pihalla eikä tiedetä mitä tehdä.
"Lapsi saattaa myös kapinoida mikäli vaistoaa ettei ole kuin "vaikea tapaus". Kaikilla elämänalueilla on omat raskaat hetkensä kuten lastenkin hoidossa ja kasvatuksessa, mutta taakaksi ei lasta pitäisi kutsua.Se on väärin."
Jälleen kysyn luitko viestini. Lue uudestaan ja yritä ymmärtää sanoma, älä yksittäisiä sanoja. Käytin sanaa taakka koska se oli aiemmin annettu esimerkkinä, kärjistäen. Täsmälleen, kaikessa on hyvät ja huonot hetkensä. Lapsenhoidon voi tuntea välistä olevan taakka, ihan sillä sanalla, minä ainakin tunnen, mutta ei sitä hitto vieköön lapselle sanota! Olet aivan hakoteillä jos kuvittelet hetkenkään että lapseni kokisivat olevansa taakkoja tai vaikeita tapauksia vaikka niitä sanoja uskallan joskus käyttää. Pistää oikein vihaksi! Aikuinen ymmärtää (tai pitäisi ymmärtää) että sanat eivät ole niin tärkeitä kuin tarkoitus, ajatus sanojen takana, mutta lapsi ymmärtää kaiken kirjaimellisesti ja luottaa vanhempaan ylimpänä auktoriteettina. Lapselle vanhempi on aina oikeassa. Idiootti olisin jos menisin hetkellisestä tunnekokemuksesta lapselle puhumaan... mutta idiootiksi sinä minua kai luulitkin. Onnea matkaan.
***
Luin kyllä kirjoituksesi joten niitä on turha uudelleen kehoittaa lukemaan.En ole sama henkilö joka kirjoitti ruoalla sotkemisesta aiemmin, enkä muutenkaan luokittele ihmisiä idiooteiksi tms. vaan täällähän jokainen saa mielipiteensä ilmaista, ei se heti tarkoita että ajattelisi ilkeästi.Vetosin lähinnä eilen 16.34 kirjoittamaasi viestiin edellisessä kirjoituksessa.Enkä usko että on oikeata tai väärää tapaa, jokainen toimii kuten parhaaksi katsoo.Varmasti olet hyvä äiti lapsillesi ja rakastava, teksti vain vaikutti aika ronskilta.Ei kannata keskustelusta heti hermostua.Tottakai useimmat tietävät että lasten kanssa on hyvin raskaitakin hetkiä, ei vain mukavaa ja on hyvä että niitäkin asioita käydään läpi ja puretaan.Toivottavasti et ottanut tätä hyökkäyksenä itseäsi vastaan.
Ensinnäkään lapsi ei ole mikään nukkuva nukke, sinun jos kenen se pitäisi tietää. Lapsi tarvitsee vastuuta ja energiaa, pyyteetöntä rakkautta. Tuon ikäinen äiti, joka todellakin HALUAA ELÄMÄLTÄ MUUTA ei pysty sitä tarjoamaan. Hänellä on oikeus oMAAN ELÄMÄÄNSÄ virheistään huolimatta.
LAPSELLA on oikeus elämään. 18v nainen ei ole enää mikään lapsi. Juuri paras ikä tehdä mukuloita
Tyhjänpäiväisiä ja kuluneita fraaseja taas tyhjänpäiväiseltä hurskastelijalta. Mitään elävää ei tuossa vaiheessa vielä ole olemassakaan, joten abortti hoituu kädenkäänteessä. Odottava äiti sen sijaan on elävä yksilö ja hänellä on oikeus hyvään vapaaseen nuoruuteen ja valmiuksiin myöhempään elämään. Toivon, että alkuperäisellä on paljon tukea läheisistä, kuten itselläni aikoinaan.
Onneksi sivistysyhteiskunnassamme yhä useammat nuoret ymmärtävät koulutuksen ja uran merkityksen. Perhe tulee myöhemmin, jos tulee.
Sinä voit rauhassa olla luolaihminen ja leikkiä perhettä. Niin kauan kuin nainen on hedelmällinen ja sosiaalisilta sekä ekonomisilta edellytyksiltään kykenevä hankkimaan lapsia, on sopiva ikä siihen. Vain ahdasmielinen ihminen väittää muuta.
Todella itsekästä puhetta. Ilmankos kannatat aborttia kun olet kerran samanlaiseen murhaan syyllistynyt itsekkin. Ettei vain kaduttaisi.
"Onneksi sivistysyhteiskunnassamme yhä useammat nuoret ymmärtävät koulutuksen ja uran merkityksen"
Tätähän se on. Kaikkimullehetinyt. Oikeita elämänarvoja ei enää kunnioiteta kun pitää olla niin materialisteja. Itsekästä puuhaa.
"enkä muutenkaan luokittele ihmisiä idiooteiksi tms. vaan täällähän jokainen saa mielipiteensä ilmaista, ei se heti tarkoita että ajattelisi ilkeästi."
Kiitoksia, pääsee välillä unohtumaan. Liikaa aikaa uskonnollisaiheisilla palstoilla, luulisin... *virne*
Teksti saattoikin vaikuttaa ronskilta ja se oli tarkoitus myös. Elämä on ihanaa mutta välillä syvältä, se kuuluu asiaan ja puhun siitä ikävästä puolesta hiukan karkeammin sanakääntein kuin olisi aina tarpeen. Kärjistetty teksti herättää parempaa vastetta, olen huomannut.
Otan kaiken vastaanväittämisen helposti henkilökohtaisesti, kaikenmoiset kiihkoilijat saavat vereni pahasti kiehumaan vähän väliä. Ja hyökkään siinä tohinassa hiukan kärkkäästi itsekin :D olen kai niitä joille nämä palstat ovat sen luonnollisen agression purkamiskeino, jota jokapäiväisessä elämässä ei tule esitettyä.
Olin aikaa sitten mukana tutkimuksessa jossa käsiteltiin lasten ja vanhempien suhdetta verrattuna ennen lasten syntymää esitettyihin odotuksiin tulevaisuudesta. Monella on todellakin liian ruusuiset kuvitelmat, ja alastulo on rankempaa kun todellisuus ei vastaa niitä vähääkään. Oma harras mielipiteeni on että odottaa voi pahempaakin, iloisesti yllättyminen on aina pettymystä parempaa!
oletan siis niinkuin moni muukin että koska omalla kohdallani ajatus toimii, se tietenkin pätee kaikille muillekin. Tiedämme että näin ei ole. Tunnepohjalla oletus on silti vahva. Pahus.
Ruusuista eloa ja tervetuloa tökkimään kylkeen jos tekstin sävy menee yli sietorajan.
***
Käyn täällä niin harvoin että tuskin tulen kovin helposti häiritsemään, mutta ehkä joskus mikäli osuu kohdalle*myös virne*.Ja elämässä todella on kääntöpuoli, jonka olen itse myös monesti joutunut kokemaan, tiedän myös tuon mainitsemasi ajattelutavan että odottaa voi pahempaakin ja ehkä sitten saakin iloisesti joskus yllättyä.En todellakaan ole kiihkoilija vaan tunnepohjalta ilmaisin mielipiteeni.Meilläkin on kotona porukkaa joten työtä riittää ja tiedän kyllä mitä on kun on kyettävä olemaan monessa paikassa yhtäaikaa.Nyt takaisin tästä työn touhuun ja kiitosta vaan sitä ruusuista eloa sinnekin.
Asiaa. Varmaan ainoa nainen tällä palstalla.
Kaikenlaisia ihmisiä maa päällään kantaa. He viisaammat tekevät vaikka mitä tekoja ja ovat olevinaan parempia ihmisiä. Kirkossa sitten pyytävät anteeksi aborttiaan ja laittavat rahaa kolehtihaaviin. Se varmaan tuo heille rauhan.
..mutta abortti on vastoin raamattua. Ei niin saa tehdä.
muuttunut hyvinkin paljon eikä sitä muutenkaan pidä tulkita kirjaimellisesti. Abortti on jokaisen oma asia, ja jokaisella on siihen oikeus. Se ei kuulu teille jeesustelijoille. Aikaa ei voi kääntää taaksepäin.
Minä taasen olen sitä mieltä, että jos tuntee olevansa vielä liian nuori lapsen tekoon, niin niitä ei pidä tehdä. Minusta osoittaa kypsyyttä hyväksyä tosi asiat ja tajuta todella olevansa liian nuori äidiksi ja tehdä se raskaudenkeskeytys. Monet teinit uhmallaan pitävät lapsen ja se ei TODELLAKAAN ole merkki vastuuntunnosta ja kypsyydestä. En yleistä, tietysti kaikki teiniäidit eivät ole kuvailemiani, mutta valitettavan monet.
Kirjoittaja ei epäilekään, etteivätkö he pärjäisi, vaan hän haluaa tarjota lapselleen enemmän, eikä elättää hänta pelkkien tukien avulla. En tarkoita, että lapset olisivat sen onnellisempia, mitä enemmän vanhemmilla on rahaa tai elämän kokemusta, mutta toiset haluavat tulla toimeen paremmin ja tarjota lapsilleen vaihtoehtja, eikä aina sitä minimiä. Minusta JUURI TÄMÄ osoittaa kypsyyttä. Ei lapsi ole mikään tavara. Lapsen saaminen vaatii paljon, niin naiselta kuin mieheltäkin ja on todella lapsellista panetella, joidenkin sikiökuvien ja muiden abortin tehneiden elämänkerroilla. Siis todella lapsellista. Jokainen tekee niin kuin PARHAAKSI katsoo ja toisinaan on parempi, että lapsia jää syntymättä. Abortti on joillekin hyvä vaihtoehto, mutta sitä ei pidä tehdä ellei ole ihan varma. Minusta kirjoittaja vaikuttaa varmalta päätöksessään ja toivotan hänelle onnea matkaan. 2000-luvulla naisella on onneksi OIKEUS päättää haluaako hän lapsen vai ei. Vahinkoja sattuu kaikille ja kaikki tekevät virheitä. Tällä palstalla, eikä millään muullakaan palstalla KENELLÄKÄÄN tietääkseni ole jumalan valtuuksia tulla tuomitsemaan ja panettelemaan kenenkään päätöstä. Mielipiteensä toki saa sanoa, mutta ei kannata penätä muilta kypsyyttä, jos ei sitä pysty itsekään osoittamaan!!!
Asia tuntuu kuitenkin vaivaavan kun haluat purkaa sitä täällä, joten kannattaa harkita kuinka se ehkä myöhemmin saattaa vaikuttaa...Aborttia käytetään etenkin nuorten keskuudessa jo nykyisin lähes ehkäisykeinona mikä on ikävä asia. Saattaa olla että sinun olisi nyt tarkoituskin saada lapsi, ehkä et koskaan uudelleen tulekaan raskaaksi vanhempana vaikka haluaisit.Pääasia että harkitsee tarkkaan ja kuuntelee nimenomaan itseään, tiedät sillon onko tämä juuri se ainoa vaihtoehto.Kaikkeen kuitenkin sopeutuu joten ehkä se äitiyskään ei olisi sinulle vaikea asia.Toki lapsen oikeus on myös olla toivottu lahja, ei kuitenkaan ole hänen vikansa että on saanut alkunsa, lapsella on myös oikeus saada olla rakastettu.Mikäli raskautesi jatkuu huomaat kyllä pian kuinka vahva side vauvaan kasvaa jo odotusaikana, hän on osa sinua jo nyt. Tässä siis minun mielipiteeni, kommentteja kuitenkin kirjoituksestasi päätellen kaipailit.
teoistasi. Olet 18v etkä silti osaa käyttää ehkäisyä. Kumma juttu.
Ei se ole sen lapsen vika että ette osaa esim kumia laittaa paikoileen.
Minulla on ollut aina perjaate että jos 16v tai vanhempi tulee raskaaksi on se hänen omaa tyhmyyttään kun ei käytä ehkäisyjä. Mieti ensikerralla sitä kumi ukkoa
kumi voi hajota tai olla valmistusvirheinen. tämmöstäkin tapahtuu
Jos ei ole tarpeeksi vastuuntuntoinen huolehtimaan ehkäisystä, niin miten voisi huolehtia lapsesta. En ymmärrä miten niin monet täällä voivat kirjoittajalta velvoittaa lapsen synnyttämistä, eihän hän ole siihen mitenkään päin valmis. Kyllä tämän kirjoittajan kohdalla keskeytys on paras vaihtoehto. En ymmärrä miten kevyin perustein tähän maailmaan lapsia tehdään..
Ei ihme, että maa on täynnä käyttäytymishäiriöisiä tai muuten vaan ylivilkkaita riiviöitä, kun lapset painostetaan synnyttämään lapsia. Jos itse tietää, ettei ole valmis äidiksi, niin miksi pitää panetella??? Eikö ole parempi, että lapset tehdään suunnitellusti tasapainoiseen ympäristöön, kuin hetken mielijohteesta painostuksen seurauksena, kun itsekin ollaan vielä lapsia..
Nyt saatat olla juuri tuota mieltä, mutta kunhan saat pikkuisen elämän käsiisi, niin olet onnellinen lapsestasi. Kannattaa harkita todella tarkasti mitä aikoo tehdä. Kelloa kun ei voi kääntää takaisinpäin.
Minä olen sitä mieltä, että koko vanhemmuuteen tarvittaisiin jonkinlainen lupa.
Aivan utopistinen ajatus, tiedän, mutta ajatusleikkinä se voisi olla paras ratkaisu.
Ajokortin saa kun osaa ajaa tarpeeksi hyvin, lapsia voi synnyttää kuka tahansa hulttio. NIIN VÄÄRIN
Onni pitää löytää ensin omasta itsestään, ennen kuin se voi tarjota viattomalle osapuolelle.
Rääkyvä ja paskantava kakara ei tuo onnea kenellekään. Työtä, vastuuta ja kiusaa vain.
Niin on totuus ei-haluttujen lasten kohdalla.
Onneksi meillä kaikilla on oikeus aborttiin.
Jokaisen on itse tehtävä näin tärkeät ratkaisut. Jos tiedät että vauvan kanssakin kyllä tulee toimeen ja opiskelukin hoituu, etkä sittenkään halua äidiksi, on ratkaisusi aivan oikea.
Ehkä joskus ajattelet tilannetta haikeudella, mutta nyt eletään tätä päivää. Joskus on kypsää sanoa myös ei. Jos joskus asiaa kadutkin, muista, että elämäsi olisi vauvan kanssa ollut aivan toisenlaista, kukaan meistä ei tiedä etukäteen millaista. Toinen on valmis äidiksi, toinen ei, ja molemmat ovat silti yhtä arvokkaita ihmisiä :)
"Jos joskus asiaa kadutkin, muista, että elämäsi olisi vauvan kanssa ollut aivan toisenlaista, kukaan meistä ei tiedä etukäteen millaista."
Varmaan onnellismpaa kun miettiä joka hiton hetki jotta minkälainen minun lopettamani lapsi nyt olisi. ikä, pituus jne.
ole koskaan sitä miettinyt vaikka on abortista aikaakin jo.
En kyllä ole hetkeäkään katunut.
Itsellenikin tehtiin abortti 18-vuotiaana. Se tuntuu yhä 10 vuoden jälkeenkin viisainmalta päätökseltä. Olen iloinen etten pilannu elämääni tulemalla liian nuorena äidiksi. En ole katunut aborttia päivääkää, enkä mieti minkä näköinen yms. lapsi voisi olla. Toimenpiteenä abortti on helppo, mutta varaudu "itkukohtauksiin" iltaisin. Muista, ettet ole yksin. Ja suru häviää ajan kanssa. Toivon Sinun saavan tukea ja ymmärrystä, eikä syyttelyä. Nauti nuoruudesta, sitähän Sinä et halunnu vielä menettää. Eikä siinä ole mitään väärää. Teit varmasti viisaan, mutta raskaan päätöksen. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Olin ikäisesi kun se tapahtui,tein sen vaikka sisimmässäni tiesin sen olevan väärin.Älä ole itsekäs.Älä tapa lastasi,sitä se on.Kadut koko loppu elämäsi päätöstä. Saat apua lastenhoidossa ja kaikessa.Saat elämältäsi kaiken sen mitä haluat,vaikka lapsen kanssa se ei ole helppoa,mutta taatusti antoisaa.Kypsyt lapsesi kanssa ja jo ensimmäisenä päivänä kun näet lapsen,ihmettelet miksi edes ajattelit moista,aborttia.
Olet jo tarpeeksi kypsä hoitamaan ja kantamaan vastuusi!!!!!Voimia,äläkä emmi kertoa lapsen isälle uudesta päätöksestä.
Itselleni tehtiin abortti vuosi sitten, 21-vuotiaana. En ole katunut päätöstäni, vaikkakin monet itkut asian takia itkin. Muistan elävästi tuon tunteen, että on tehnyt virheen, jota ei voi korjata itse. Itselleni päätös oli heti selvä, syynä monien vastustama "en halua lasta vielä" ja myöskään suhde ei ollut vakituinen. Suurimmat syyllisyydentuntemukset olen tuntenut siitä syystä, että olin vastuuton ja jouduin tuohon tilanteeseen, en sen takia, että tein abortin. Raskaudesta kuultuani vain itkin enkä saanut mitään ruokaa alas moneen päivään, mutta olo helpotti heti kun pääsin eroon tilanteesta.
Nykyään arvostan kyllä nuoria äitejä aivan eri tavalla kuin ennen, kun tiedän ettei monilla heistäkään lapsi ole ollut toivottu ja ovat sen silti päättäneet pitää ja muuttaa omia suunnitelmiaan elämässä lapsen takia. En kuitenkaan tuomitse ketään abortin tehnyttä, sillä tiedän, etteivät he kaikki ole lapsenvihaajia eikä abortti näy ulospäin mitenkään. Ja monikohan näiden abortinvastustajienkin läheisistä on päätynyt tähän ratkaisuun, eivät vain ole asiasta teille kertoneet?! Voimia sinulle alkuperäinen viestin kirjoittaja!:) Aborttia et varmastikaan unohda koskaan, mutta elämä kyllä jatkuu.
Olet varmasti ylpeä itsestäsi? Mikä ihme teitä naisia oikein riivaa?
Ei se sairaala ole ollenkaan pelottava paikka. Itselläni oli oma huone, jossa telkkari, oma wc ja sänky. Ei ollut muita katsomassa vierestä, että minkähän takia tuokin täällä on. Hoitajat olivat mukavia, eikä kukaan missään vaiheessa syyllistänyt minua. He toivat kipulääkkeitä heti lisää, kun aloin tuntea mitään vatsassani. Halusivat, ettei "tunne" muutu kivuksi, vaan että minulla on koko ajan hyvä olo. Kai he tiesivät, ettei aborttia tekevällä hyvä olo ole ainakaan henkisesti, niin halusivat auttaa edes fyysisellä puolella. Toivotan sinulle voimia sairaalaan ja lähiviikoille/-kuukausille! :) Sen tiedän, että kokemuksestaan puhuminen helpottaa, eli jos tunnet että paras ystäväsi on luotettava, eikä kerro asiasta eteenpäin, suosittelisin kertomaan edes hänelle. Tosin onneksi sinulla on poikaystävä, joka tietää. :) Kerrohan sitten myöhemmin, että miten meni ja helpottiko olo.
Antaisit elämän jatkua.
Ei tilanteesi mitenkään voi olla niin huono,että et voisi lasta pitää.
Ehkä hän ei vain HALUA lasta. Sen pitäisi riittää.
Olisi miettinut mahdollisia seurauksia jo ennen yhdyntää...
...teinivanhempien palstalla provosoi linkin kera kaikkia teinivanhempia tulemaan tänne vakuuttelemaan miten ihanaa on pitää omaa lastaan sylissään... LOL!
Joko on myöhäistä, vai tulitko peruuttaneeksi aborttiajan, vai onko aikaa muuten vielä jäljellä s.o. että se aborttiaika olisikin myöhemmin tänään?
vai muuten vajaa? Luuletko todella pystyväsi pätemään täällä? Et sinä kenenkään mieltä voi muuttaa. Alkuperäinen kirjoittaja oli päätöksensä tehnyt ja pysyy toivottavasti siinä.
Taidat itse yrittää päteä kun et anna muille oikeutta mielipiteisiin.Tuskinpa lukiolaistyttö tänne olisi alunperinkään kirjoittanut mikäli ei muiden mielipiteitä olisi kaivannut.Tottakai hän on kuitenkin tänään tehnyt kuten on halunnut. Yritä opetella käytöstapoja.
Teitkö abortin vai tulitko järkiisi?
vähän pökkeröinen, mutta helpottunut, nyt voin jatkaa elämäni rakentamista, niin että jonain päivänä minulla on tarjota lapselle hyvä koti. Kiitos kaikille myötäeläjille ja kasvamista ihmisenä, saarnaajille.
Et kyllä ole tuo alkuperäinen kirjoittaja. Olet joku sairas abortinkannattaja.
Toivonpa sinulle juuri sitä minkä itsekin tuossa ilmaisit. Hyvää elämää ja puitteita tulevaisuudessa tarjota toivotulle lapselle hyvät lähtökohdat elämään myös.
***
Pääasia on, että teit niinkuin itsestä tuntuu parhaalta. osa katuu ja osa ei, kirjoituksesi perusteella kuitenki lukeudut noihin jälkimmäisiin. Hyvät jatkot sinulle =)
mutta totta. Kuvauksesi kertoo kaiken älykkyydestäsi. "eipä ole paljon kerrottavaa"
Miksi juuri naiset ovat abortin kannattajia ja miehet vastustaa. Ehkä siksi että ME emme tahdo satuttaa lapsia. Lapsen äiti on sen pahin vihollinen
lapsille, joiden isä katsoo parhaammaksi lähteä, kun ei osaa/jaksa kantaa vastuutaan, kerro se lapsille, joiden isä on väkivaltainen.
..uskoa että hän onkin alkuperäinen kirjoittaja. Minunkin vahva tuntemukseni oli helpotus abortin jälkeen. En ole sairas mutta abortin kannattaja kylläkin.
...että miehet eivät tiedä raskaudesta mitään.
sinun tilanteeseesi. Minulle abortti tehtiin 21-vuotiaana. Olin tullut ulkomailla opiskellessani raskaaksi ja lapsen isä oli väkivaltainen hirviö.
En ole koskaan katunut ratkaisuani vaan sain perheeni ja ystävieni suuren tuen. Nykyään olen kahden lapsen äiti ja raskaaksi hankkiutuminen abortin jälkeen ei kohdannut mitään ongelmia niin henkisellä kuin fyysiselläkään puolella. En ole myöskään koskaan katunut aborttiani enkä ajatellut surkeana kuinka vanha lapseni olisi nyt jne. Mennyt on mennyttä.
Paljon voimia ja jaksamista! Älä anna kenenkään ulkopuolisen nujertaa sinua. Toimenpide on toivottavasti jo kohdaltasi ohi.
Mitä se lapsen isä tähän kuuluu? Oikeudet on lapsella. Ei isällä tai äidillä. Jokaisella lapsella on oikeus elämään.
Ja jokaisella äidillä on oikeus elää ilman lasta niin halutessaan.
Lapsesi olisi nyt 12 vuotta. Hän menisi kuudennelle luokalle. Lapsesi alkaisi vähitellen muistuttamaan teiniä enemmän kuin pikkulasta. Riitelisitte aika paljon, mutta usein sängyssä illalla muistaisit, kuinka paljon rakastatkaan lastasi.
Niin, ja jos tädillä olis munat niin se olis setä :D Ja lehmä lentäis, jos sillä olis siivet.
Jos jotain olen oppinut tähän mennessä niin ainakin sen, ettei elämää voi eikä kannata suunnitella juuri etukäteen. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. Kestin henkistä ja fyysistä väkivaltaa sinisilmäisenä nuorena tyttönä muutaman kuukauden ja se päättyi raskauteen. Tuo suhde on ainoa asia mitä kadun, en aborttia itsessään. Abortti oli pakotie. En tosin ole siitä ylpeäkään.
Ulkopuolisille se ei kuulu, ja ne jotka aikoinaan yrittivät syyllistää minua eivät ole minkään arvoisia ihmisiä silmissäni. Kunnioitan ystävieni ja tuttavieni yksityiselämää ja myös niitä heidän elämänsä ikävämpiä päätöksiä ja toivon saavani saman kohtelun. Mutta se, joka siihen ei kykene, on automaattisesti alapuolellani sillä kuka nyt heittikään ensimmäisen kiven? Jokaikinen ihminen tekee virheitä, jokainen kertakaikkiaan. Puhumalla avoimesti omasta nuoruuden tyhmyydestäni ja ehkäisyn unohtamisesta tulen kasvattamaan lasteni tullessa teini-ikään heidän maailmankuvaansa ja erilaisuuden ymmärtämistä.
Tosiasia on, että abortin tehnyt nainen ei ole sen kummempi kuin aborttia tekemätön ihminen. Yhdelläkään meistä ei ole leimaa otsassa, vaikka kuinka sitä yrittäisit sinne porata =) Meitä on jokapuolella ja kaikkialla ja tausta syineen on kirjava. Aborttia freneettisesti vastustavilla miehillä ei ole yleensä aavistustakaan, miltä tuntuu pitää lasta sisällään. Eikä varsinkaan, miltä tuntuu pitää vahinkolasta sisällään.
Ei riitä että televisiosta tulee päivittäin uutisia turhista kuolemista. Maanjäristyksiä, pommituksia, nälänhätää jne. Pitääkö täällä netissäkin jatkuvasti lukea kuolemasta. Toivottavasti et ole tehnyt mitä olet suunnitellut. *masentuneena*
Ei tuommottia saa ajatella. Pois tuollaiset ajatukset mielestä.
Älä välitä täällä riehuvasta sodasta ja haukuista. Toivon sinulle voimia ja lähetän halauksia raskaan kokemuksen läpi!
Olet itsekkin tehnyt abortin?? Myönnä
Ei muuta voi sanoa. Meilläkin on oikeutemme lapseen.
Minä ainakin pidän kiinni oikeudesta päättää sisälläni kasvavasta muksusta. Se ei kuulu Teille matsoille millään tavalla.
Enkä minä sitä häpeä. Ja olen ihan ylpeä femiinistikin!
..tiedoksi sinulle, että miehet haluavat abortin paljon naisia useammin. Miehet HYVIN usein painostavat ja kiristävät naisia aborttiin. Tiedän viisi lasta, jotka eivät olisi syntyneet, jos äidit olisivat kuunnelleet miesten aborttivaatimuksia! Enkä yhtään tapausta jossa mies olisi halunnut pitää lapsen naisen päätyessä aborttiin. Miehet ovat se varsinainen piru aborttiasiassa; aivan turha heille mitään marttyyrin osaa antaa!! Ajatuskin naurattaa..
mutta jos nainen katsoo, ettei teistä ole isiksi, niin teillä ei ole siihen mitään sanomista.
Eläpäs yleistä
"jos nainen katsoo, ettei teistä ole isiksi, niin teillä ei ole siihen mitään sanomista."
Näköjään ei ole! Harmi. Miksi toinen sukupuoli saa hallita lapsen syntymää? Ei teillä olisi lapsia ilman meitä miehiä.
Kukas kiekkupussi nyt ärähti? Ei tuo ollut yleistämistä, vaan ihan asiaa. Jos lapsen tahot, niin ota yhteyttä ;) Eiköhän myö jottain keksitä ;)
ja toisella toista. Eipä teilläkään olisi lapsia, ilman naisia=) Joten kannattaa elää kunnolla, kaikkien meidän;)
..kun oikein yrität käyttää sanaa feminismi negatiivisessa merkityksessä. Mistä ihmeestä olet käsittänyt, että se olisi haukkumasana? :) No, kaipa joillekin miesreppanoille tasa-arvo on uhka (feminismi ajaa siis tasa-arvoa, ei naisten ylivaltaa)!! :))
Minä ainakin koen saaneeni vähintään lottovoiton, kun sain syntyä. Hirveetä ees aatella tommosia juttuja.
..tätä ketjua enää. Ilkeitä kirjoituksia satelee. Muista, että vaikka kuinka ilkeästi ihmiset täällä anonyyminä kirjoittelisivat, hiljenisivät heistäkin useimman äänet, jos joutuisivat sinun tilanteeseesi -tai edes seuraamaan läheisen kamppailua asian kanssa. Asia on aina eri kun se osuu omalle kohdalle, tavalla tai toisella. Monille omille läheisilleni aborttini oli silmät aukaiseva juttu, sillä he näkivät suruni ja asian vaikeuden. Edes uskovainen ystäväni ei minua tuominnut vaan tuki läpi rankan ajan. Joten todellakin tiedän, että omakohtainen kokemus voi useinkin auttaa laittamaan mielipiteitään oikeisiin mittasuhteisiin -ja olemaan juuri sen hilkun verran inhimillisempiä toisen vaikeaa elämäntilannetta kohtaan.
"Monille omille läheisilleni aborttini oli silmät aukaiseva juttu, sillä he näkivät suruni ja asian vaikeuden."
No yllätys yllätys. Sinäkin kuulut abortin tehneisiin. Mahtaisko olla niin että kaikki ne naiset jotka puolustavat aborttia ovat itsekkin sellaisen ratkaisun tehneet. Taitaa hiukan kaduttaa ja ymmärrystä löytyy sen vuoksi. Tehtyä et saa tekemättömäksi, joten älä pyydä muita tekemään yhtä tyhmiä ratkaisuita joihin olet itse päätynyt.
Jos et ole huomannut niin aikalailla vähemmistössä ovat jutut jotka tukevat abortin tekemistä.
Aborttioikeuden kannattajat ja aborttiin suopeasti suhtautuvat eivät ole vähemmistössä yhteiskunnassamme, päinvastoin! Tämä on aivan selvää. Tällaisille anonyymipalstoille hakeutuvat nimenomaan ihmiset, jotka voivat anonyymiytensä suojissa ilkeillä ja jättää kaiken inhimillisyyden ja realismin palstan ulkopuolelle.
Kyllä kuulun abortin tehneisiin naisiin! Miksi minun pitäisi sitä hävetä? Ja tiedän myös, että kaikki abortin kannattajat eivät ole itse tehneet aborttia. Ei myöskään kaduta! Miksi luulisit, että aborttini näkeminen oli silmät aukaiseva juttu läheisilleni? Kerropa! He eivät koskaan olleet aborttia vastustaneetkaan, mutta nyt he ovat ehdottomasti sitä mieltä, että aborttioikeutta kuuluu puolustaa. HE eivät tehneet aborttia ja silti ovat tätä mieltä. Mikähän tässä voisi olla taustalla?
"He eivät koskaan olleet aborttia vastustaneetkaan, mutta nyt he ovat ehdottomasti sitä mieltä, että aborttioikeutta kuuluu puolustaa."
Ehkäpä he tahtovat pitää takaovea auki varmuuden vuoksi. Mistäs tiedät jos joskus tulee mielenhäiriö ja tahtovat abortin? Sellainen nainen vain on. Julma.
naista kutsuu siis MIES! Anna mun kaikki kestää!! :D
..tarvitse takaovia auki pitää, naisella on aborttiin oikeus.
Etkö keksi mitään muuta mahdollista syytä miksi nainen tekisi abortin paitsi mielenhäiriö tai julmuus? Voi sinua, etpä taida kovin syvällisiin keskusteluihin pystyä; nuo ovat lapsen mielipiteitä.
Paljon voimia sinulle! Oli varmasti oikein ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta!
En ole mikään itse sanomaan. (olen tehnyt myös abortin) Jos sen teko ei olisi niin helppoa niin minullakin olisi nyt pieni lapsi. Ikinä en anna itselleni anteeksi. En ikinä.
Miten suhun sais yhteyden. Voisin pitää huolta susta ja "meidän" muksusta. Olisin paras iskä. Yhdessä eteenpäin. Sinä voisit opiskella ja minä olisin kotona. Mikäs sen hauskempaa. Helppoa elämää.
anna lapsesi elää. "Poikaystäväni on samaa mieltä, ja tukee abortin hankkimista."
Hän ei halua maksaa elatusmaksuja. Onko se syy tappaa lapsi?
Kuten ei tämäkään viesti
Enpä voi olla puolellasi. Toivottavasti et tehnyt sitä.
Tarviiko meidän miesten tämmösiä juttuja lukea. Kyllä meille varmasti löytyy naisia jotka eivät tee tommosia temppuja. Kauhialta kuulostaa jos oma eukko olis tehny jottain tommosta.
Eipä kuule hirveesti kiinnosta miehen (isän) reaktiot jos minä päädyn joskus aborttiin. Mitä hittoa se hänelle kuuluu? Lapsi on MINUN. Ei paljoa pikkuruiset "miehet" siinä vikise.
Ja alkuperäiselle kirjoittajalle: jos vahinko on käynyt, niin ei se mittään. Abortti on oikeasti aika kivuton toimenpide. Rankkoihin vuotoihin saat vaan varautua. Nim. 3krt kokenut
Ei, ei teidän miesten tarvitse lukea tämmöisiä juttuja.
miehille ihan pakko tulla tänne lukemaan, siis aborttipalstalle, ja varmaan vielä joku pakottaa kommentoimaankin
mä en voi tajuta noita ihmisiä jotka tuomitsevat abortin..ei kaikki ole valmiita 18-vuotiaana äidiksi..=)ihan oikeen päätöksen teit.jos et ole valmis..
Ei kait noiden mielestä siitä olekkaan kyse kuka sopii äidiksi ja kuka ei. Toisaalta onhan lapsella oikeus syntyä, oli äiti sitten millainen tahansa.
tuskin sitä lasta kannattaa synnyttää jops ei äiti ole valmis siihen lapsihan siinä eniten kärsii..:
Turhaa nuo kitisevät. SINULLA on oikeus tehdä omalla ruumiillasi mitä tahdot. Eri asia on sitten kuinka järkevää se on. Älä kuuntele noita muita.
että naiset jotka puolustavat aborttia ovat itse tehneet sen, ja katuvat sitä sydämessään eivätkä voi päästä asian yli. Ja SIKSI he haluavat, että muut tekevät saman murhan jota ei voi enää peruuttaa, ja katuvat loppuelämänsä sitä. Minä en ikinä tekisi aborttia, vaikka koulu jäisi kesken tai olisi syy mikä tahansa.
Ajattele, jos sitten myöhemmin haluaisit lasta etkä enää saisikaan!! Kuitenkaan en halua tuomita tämän keskustelun aloittajaa joka teki jo aborttinsa. Ei varmasti helppoa, yritä jaksaa. Itse olisin valinnut toisin, mutta se oli sinun päätöksesi.
Miten muuten olisi sellainen vaihtoehto, että synnyttäisi lapsen ja antaisi jollekin lapsettomalle kovasti lasta haluavalle parille adoptoitavaksi??? Olisivat ikionnellisia, ja sinun ei tarvitsisi kasvattaa, huolehtia, yms. Ja he saisivat sen oman lapsen mitä ovat ehkä kymmeniä vuosia epätoivoisesti yrittäneet.
Jos en haluaisi lasta ja olisin raskaana niin synnyttäisin sen jollekin muulle.
Ajatelkaa miten pahalta tuntuisi kuulla abortista sellaisen naisen, joka on käynyt kaikki lapsettomuushoidot yms.läpi turhaan. toisella on vara tappaa se, mistä hän on turhaan unelmoinut!!!!!!!!!!!!!!!
Yksiin eivät käy onnenlahjat, sama pätee asiaan kuin asiaan. toinen sairastuu ja on katkera terveille, toinen ei saa töitä vaikka kovasti haluaisi, osalle töitä olisi pilvin pimein.
Ja tässäkin asiassa, osa tulee raskaaksi tahtomattaan, helposti ja osa ei saa lasta koskaan.
Emme voi ajatella muiden parasta ja elää vain sen mukaan. Emme ole velvollisia kokemaan raskautta sen takia ettei osa saa lapsia. Näin se vain menee...
Lapsellakin on oikeudet. Oletko miettinyt miltä siitä miehestä tuntuu jonka lapsi abortoidaan lupaa kysymättä?? Minulle on tehty niin. Olisin vaikka itse kasvattanut lapseni jos Hän olisi saanut syntyä ! MINÄ MINÄ MINÄ !! En olisi sitä naista mihinkään tarvinnut kuin synnytykseen. Sen jäkeen olisin poistunut lapseni kanssa jos kerta naistani ei äitiys kiinnosta.
Missä on ihmisten tunteet? Olenko mukamas ainoa tyttö joka vastustaa aborttia? Mielestäni se on vain väärin sille en voi mitään mutta tämä on mielipiteeni. Pitäisi olla joku aikakone jolla äiti voisi mennä tulevaisuuteen katsomaan kuinka ihanaa on pitää omaa lasta sylissä ensi kertaa.
Ja EI EN ole himouskovainen abortinvastustaja vaan 19v ateistityttönen :)
....miksi et sitten heti hankkiudu raskaaksi?
Minä olen tehnyt abortin sen jälkeen kun olen saanut lapsen. Joten kaikki ei ole niitä, jotka eivät tiedä miltä se tuntuu.
"Pitäisi olla joku aikakone jolla äiti voisi mennä tulevaisuuteen katsomaan kuinka ihanaa on pitää omaa lasta sylissä ensi kertaa. "
Kuvittele sinä, olet raskaana ja tiedät ettei sinulla ole mahdollisuutta pitää lasta. Isä ei halua sinusta kuullakaan, vanhempasi heittivät sinut kotoa kun kuulivat, et tiedä mitä tehdä ja koulukin on kesken. Ja sitten joku näyttää sinulle sen aikakoneen. Menisitkö katsomaan kuinka ihana se syntymän hetki olisi, vai menisitkö takaisin muuttamaan sen yhden yön kun annoit periksi? Kerrohan...
Jokainen abortin tehnyt tuntee kyllä surua ja syyllisyyttä, ja miettii mitä jos. Aitoa tunteettomuutta on hyvin hyvin harvassa...
***
Just joo!
Älä välitä millään tavalla noista sikojen kirjoituksista. Olet päätöksesti jo tehnyt. PISTE !
Tätä se on kun aikuiset pääsevät pätemään. itse oon 17 vuotias ja oikein sää teet. sinä se päätät itestäs
Kirjoituksesta päätellen olet kyllästynyt miesten ylivaltaan ja haluat hallita omaa ruumistasi.
naisista tuli julki. Olen muuten varmasti ainoa joka uskaltaa omalla nicillä kommentoida asiaa. Pelkureita olette muut. Ollaan NIIN aikuisia ja kypsiä päättämään elämästä ja kuolemasta. Ostakaa tikkari ja menkää takaisin äidin helmoihin.
Abortti on kuolemaa, halusitte Te feministit sitä tai ette.
Uskallat kirjoittaa omalla nimimerkilläsi. En ole tosin välttämättä samaa mieltä noista profiilisi ajatuksista, mutta liian moni ihminen (yleensä nainen) kirjoittaa "nimettömänä" joten he eivät saa henk.koht. palautetta sähköpostiinsa.
Sinua kyllä arvostan. Kunnon mielipiteet ja tahto puolustaa niitä !
Saataisi oma arvostuksesi nousta jos itsekkin rekisteröisit nicin. Enkä ole puhunut paskaa. Abortti on kuolemaa, halusit Sinä tai minä sitä tai et/emme. Näin se vaan on. Lapsella pitäisi olla oikeus syntyä, ja jos naisia ei lastenhoito kiinnosta, niin antakoon lapsen vastuuntunnolliselle isälleen tai sitten voi antaa lapsen adoptioon. Parempi sekin kuin julma kuolema lääkärin käsiin :(
Totta hän puhuu. Mieti sitä!
Nuo sinun sanasi kuulostavat niin juuri niiltä, sanoilta. Hyviltä fraaseilta joita toistetaan loppuun saakka... kokeile tehdä rooliharjoitus. Aseta itsesi asemaan jossa sinun olisi tehtävä abortti, tai toteutettava vaihtoehto; adoptio, lapsi isälleen...
*julma kuolema lääkärin käsiin" on hiukan harhainen kuva. Julma kuolema solukimpulle joka ei tunne, kuule, tiedosta... sillä ei ole vielä toimivia elimiä joilla aistia olemassaolonsa, vain mekaanisia toimintoja. Se toimenpide on huomattavasti kivuliaampi naiselle itselleen, sekä fyysisesti että henkisesti.
Onko lapsella vastuuntuntoinen isä sitten? Jestas, joko minulla on ollut vain huonoa tuuria mutta jos yleistäisin hiukan melkein jokaisen tapaamani miehen tähän Suurimmasta Osasta EI OLE ISIKSI. Vastuuntunto? Silkka vitsi. Onneni on siinä että löysin itse yhden niistä harvoista joille se titteli oikeasti sopii.
Ja adoptio. Kyllä, moraalisena ajatuksena hyvä mutta jälleen unohdetaan äiti itse. Kannat lapsesi, kiinnyt siihe ja koko ajan tiedät ettet voi sitä pitää. Annat oman lihasi ja veresi pois. Se ei voi koskaan olla helppoa, ja siihen kärsimykseen sinä voisit tuomita huolimattomuudesta tai unohtamisesta! Keksisinpä miehisen esimerkin tähän, jos joku keksii, please kirjoittakaa.
Uskomatonta on vain miten vähän empatiaa sinulta nyt tuohon löytyi. Jos istut hetkiseksi ihan ajattelemaan avoimesti, ja unohdat vähäksi aikaa ne opitut lauseet jotka saavat sinut tuntemaan itsesi oikeamieliseksi... inhimillinen tuska. Olkoon sitä mahdollisimman vähän.
***
Ei tipi ainakaan minulta. Olen itse tehnyt abortin 14v sitten, ja ikinä en anna sitä itselleni anteeksi. Olin nuori ja tyhmä, kuten ilmeisesti sinäkin. 9v taistelin itseni kanssa että antaisin itselleni anteeksi. Masennuslääkkeitä syön edelleen. Alitajunnassa on edelleen julma totuus siitä että olen tappanut oman pienokaiseni. Lapsen joka ei koskaan saanut syntyä koska äiti (minä) tein julman päätöksen.
Toivottavasti Sinä olit viisaampi. Lapsi on kauneinta mitä nainen voi elämästä toivoa
Varsinki tuo loppu oli asiaa
"Lapsi on kauneinta mitä nainen voi elämästä toivoa"
Olet alistettu ja säälittävä ihminen. Ikävää, ettet näe naiseudessa minkäänlaista muuta arvoa. Tuskin olet itse itseäsi alun perin nujertanut, vaan sen on tehnyt ahdasmielinen ulkomaailma.
Mutta osa meistä on tietenkin herkempiä. Suurimmalla osalla abortti on kuitenkin tullut todelliseen tarpeeseen, ja siitä ei kanneta myöhemmin minkäänlaista syyllisyyttä tai haeta myötätuntoa. Tämäkin on keskustelupalsta siinä missä muut, eikä paikka kerjätä sääliä, kuten huonosta itsetunnostasi johtuen näytät luulevan ja alennut samalla kiihkouskovaisten abortin vastustajavouhottajien tasolle.
Olen samaa mieltä kanssasi. Onko sinulla nyt lapsia ?
kannatan lämpimästi aborttia ja mielestäni se ei kuulu miehille ei juuri paskan vertaa! Kyseessä kun on naisen ruumis ja naisen elämä. Ihmisen biologia on vain suunniteltu näin, että nainen odottaa, synnyttää ja kantaa suuremman vastuun lapsesta. Silloin päätös on kokonaan naisen, sori vaan!
Mutta ikävältä tilanteelta voi välttyä ihan puhumalla mahdollisesta lapsien hankkimisesta ja siihen suhtautumisesta suhteen alkuvaiheessa, jos siin näyttää että siitä jotain enemmänkin tulisi. Jos nainen ei halua lasta, niin se pitää sanoa selkeästi. Kommunikointi ja vuorovaikutus on tärkeintä. Ja ehkäisy tietysti.
kannatan lämpimästi aborttia ja mielestäni se ei "kuulu miehille ei juuri paskan vertaa! Kyseessä kun on naisen ruumis ja naisen elämä."
Juuri tyypillisiä feminismin merkkejä. Kiistää kaikki. En ole feministi, mutta....
Just joopajoo. Abortti on myös myösmiehen asia. Nainen tappaa lapsen joka "kuuluu" myös miehelle. Ette Te mitään jumalia ole vaikka raskaana joudutte olemaankin.
Entä jos mies raiskaa tai tunaroi kumin rikki ja nainen tulee raskaaksi?
Entä jos SE kieltää isyytensä eikä ota vastuuta syntyvästä lapsesta, ts. jättää raskauden ja lapsen kasvatuksen ja elatuksen naisen huoleksi?
Lain sallima abortti tehdään niin varhaisessa vaiheessa (hedelmöitynyt, mutta pitkälle kehittymätön munasolu), että siitä ei voida vielä mitenkään puhua ihmisenä (vanhoillislestadiolaiset tosin tulkitsevat jo ehkäisyn käytönkin hedelmöitymättömän munasolun murhaksi).
Harkitsiko oma äitees kohdallasi aborttia?
Jopas sitä kaikke kuulee.
Kaikenlaista roskaa tekin luette. Abortti on tappo ja sillä selvä.
Oikeassa olet, veljeni. Hyvin oikeassa.
pitää vielä kysyä
Uskonto ei sitten ole ratkaiu kun tarvitset apua ongelmiisi. Tappaminen on vastoin raamatun kirjoituksia, ei niistä pidä mennä lipsumaan. Toivottavasti laspesi sai syntyä, kuten Jumala on tarkoittanutkin.
Ei ole mitään vitun lasta ollut olemassakaan, sillä tiedät varsin hyvin missä vaiheessa abortti tehdään. Se ei ole mikään tappaminen vaan se on täysin laillinen teko, eikä kuulu sinulle ollenkaan. Hyppää kaivoon ja mene sen ahtaan jumalasi luokse vaikka jo täältä sössöttämästä.
http://www.lopettakaatappaminen.info/