Mä kärsin tässä kauheata viisaudenhammas puhkeamis vaihetta ja särkee niin mielettömästi, että oli pakko itkeä vollottaakin tos välillä niin mun maailman ihanin koirani hyppäsi mun viereen sohvalle ja nuoli siinä mun kyyneleitä kasvoilta varmaan tunnin ajan, ja lopulta pisti päänsä mun syliin, kun olin rauhoittunut...ETTÄ MÄ RAKASTAN TUOTA KOIRAA!!!!!!!!!
Onnen hetkiä tuskan keskellä
Liisu
2149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meiän koiralla on samanlaisia tempauksia...
liikkistä ;)
Se on muuten Maailman Ihanin Koira! ;D
mun siskoni koira oli meillä hoidossa ja olin silloin todella kipeä. oli 40 astetta kuumetta ja olin ihan "tööt"... niin tämä ihana kaunokainen kultainen noutaja nukkui kokoajan mun viekus, se piti aina päätä mun kaulalla kun olin nukkunu ja sit se seuras mua aina vessaankin saakka, ei voinut jäädä vessan ulkopuolelle. se piti musta tosi tarkkaan huolta ja heti alko uikuttaan jos mä en jaksanu kävellä koko matkaa keittiöön tai mihinkään muualle se pisti tassuakin tulee jos kävin istuu matkalle.. en olisi mitenkään kyennyt olemaan kotona jos ei tämä ihana neiti olisi minua välillä piristänyt! kiitos sille vaivannäöstä=)
no nyt se seuraa sitten mun siskoni jälkikasvua kun ne tapertaa pihamaalla. Aina se menee perässä jos toinen niistä lähtee joukosta pois. niin ja kun ensimmäinen oli syntynyt niin se nukkui sohvalla sen vieressä jos kukaan muu ei siinä ollut. Eikä se nyt ole niin kamalasti närkästynyt jos pienet joskus vähän yrittää kömpiä yli kun se nukkuu...ei silmäkään värähdä. sit kun alkaa sen mielestä tulla liian tukalaa se lähtee vain hissukseen puolen metrin päähän.
tällaisia kun olisi kaikki lemmikkikoirat. Tämä saa kyllä kaiken rakkauden ja kuuluu 100 % perheeseen! =)