Mut mitenkäs on oikeudet?
Huvittavaa lukea näitä ketjuja,jossa raha taitaa näytellä suurinta osaa asioista,ja kaikki selitetään helposti VELVOLLISUUDELLA..
Mut mitenkäs te toimitte kun on kyseessä esim lapsen joulu- tai kevätjuhlat,myöhemmin rippijuhlat ym..
Onko silloin etä kutsuttuna juhliin mukaan?
Eikö velvollisuudet ja oikeudet kulje käsikädessä?
Huvittavaa lukea näitä ketjuja,jossa raha taitaa näytellä suurinta osaa asioista,ja kaikki selitetään helposti VELVOLLISUUDELLA..
Mut mitenkäs te toimitte kun on kyseessä esim lapsen joulu- tai kevätjuhlat,myöhemmin rippijuhlat ym..
Onko silloin etä kutsuttuna juhliin mukaan?
Eikö velvollisuudet ja oikeudet kulje käsikädessä?
Vastaukset 28
Vanhimmat
tietenkin etä tuli neuvoloihin,lääkäreihin,kerhon juhliin,kouluun ekana päivänä,kevät juhlat kaikki.ihan niinkuin ydinperhe isäkin,tai itse asiassa kuinka moni ydinperheisi edes kerkeää ja viitsii mennä joka paikkaan mukaan.mies ei uutta vaimoa itselleen saa kun pistää vieläkin meidät kaiken edelle,sanonut että ei haittaa kyllä hän kerkiää sitten kun lapset on vanhempia.exäni on hyvä mies ja mahtava isä ja ihana ystävä siitä ei pääse mihinkään.asiat nyt paremmin kun avioliiton aikana ikinä..
yleensä sorru, mutta onnitella täytyy ihan sydämestä asti teitä. Ilmeisesti olette harvinaisen hyvin saaneet lastenne elämän toimimaan :)
jätätkö sinäkin muun elämän siihen asti kun lapset ovat vanhempia?
enpä jättänyt.minulla on aviomies ja hänen kanssaan yhteinen lapsikin.exä on mukana meidän jokapäiväisessä elämässä minun ja mieheni parhaana ystävänä ja lapsemme kummisetänä.
kaikki järjestyy kyllä jos aikuiset ihmiset jaksavat käyttäytyä kuin aikuiset.
"kaikki järjestyy kyllä jos aikuiset ihmiset jaksavat käyttäytyä kuin aikuiset"
Loukkaatko tieten vai tyhmyyttäsi?
kylläpä vaan oisi paljon vähemmän onnettomia ihmisiä kun jaksettais asiat käydä läpi ja sopia.jos ei itsen niin lasten vuoksi.se on itsestä kiinni,ei kukaan yksin tappele,sori nyt.
Eli tieten, tai sitten tietämättömyyttäsi ;D
jossu taidat olla juuri niitä naisia joiden takia mies on ennemmin viikonloppu isä kun asustelee tuollaisen naisen kanssa.
selvähän se on sivistys ja tavat taitaa kuulua ylemmille yhteiskunta luokille,kouluttautukaa niin ehkäpä tuollaiset jossun tapaiset naisetkin oppisi olemaan ihmisiksi.
sinulle daah exäsitaitaa olla jotenkin reppana vai...?!
heh heh, olipa puheenvuoro. Loppuivatko argumentit, vai eikö ole uskallusta vastata enää samalla nimimerkillä? :D
So long, minä lähden nyt shoppaamaan opiskelijaneitoseni kanssa kenkää ja laukkua ja muuta farkkua :)
"Viikonloppu isä" ja "yhteiskunta luokka" ovat yhdyssanoja. (Osaan minäkin tarttua epäolennaiseen, huomaatko) ;D
Jos tarkkoja ollaan, niin jako on sellainen että lapsella on oikeudet ja vanhemmilla (molemmilla) on velvollisuudet.
Mikäli molemmat vanhemmat huolehtivat lapsen oikeuksista, niin kaikki ovat saamapuolella:
lapsi saa mitä tarvitsee ja vanhemmat saavat iloa ja onnea lapsesta.
Jos esimerkiksi lähivanhempi laiminlyö lapsen oikeuksia (esim hankaloittamalla tapaamisia toisen vanhemman kanssa) niin ainakaan lapsen etu ei toteudu.
Sama pätee tietenkin myös etävanhempaan, joka eivät huolehdi lapsensa oikeudesta molempiin rakastaviin vanhempiin. Silloinkaan lapsen etu ei toteudu.
MIELIPITEENI on:
Ex:llä on oikeus tulla kevätjuhliin ja joulujuhliin. On oikeus osallistua vanhempainiltoihin. On oikeus osallistua koulun talkootoimintaan. On oikeus tulla konfirmaatiotilaisuuteen kirkkoon ja leirille tapaamaan lasta. Jatkojuhlista sitten voidaan sopia, ettei tarvitse yrittää yhdistellä kaikkia ex-sukulaisia samoihin pippaloihin.
Meillä tosin ex ei ole vaivautunut tulemaan läheskään kaikkiin joulu- ja kevätjuhliin. Ei tullut keskimmäisen eskarin päättäjäisiin, eikä joulujuhliin. Ei ole käynyt yksissäkään vanhempainilloissa eron jälkeen, eikä talkoissa. Viime keväänä oli 2 vanhinta lasta koulussa ja itse olin suunnitellut käydä molempien luokissa seuraamassa todistustenjakoa ja kysäisin ex:ltä, että kumpaankos luokkan menee ensin, että olis jompi kumpi vanhemmista aina toista katsomassa. Eipä sitten ollut kiinnostunut, kuin toisesta lapsesta sillä kertaa. Kun ei jaksanut vaihtaa välillä luokkaa.
Nuorin aloittaa maanantaina päiväkodin, mutta ex tuskin edes tietää asiasta, vaikka kyllä tietää lapsensa olevan jo niin iso, etten voi häntä enää jäädä kotiin hoitamaan.
Ja todennäköisesti päiväkodin juhliinkaan häntä on turha odotella.
Oikeus kyllä olisi, mutta hän pitää sitä velvollisuutena ja velvollisuuksia hän ei ole ikinä suostunut hoitamaan.
kaikkiin lasten juhliin, ja pitäisin kummallisena isänä ellei tulisi, mutta sillä ehdolla ettei ne uudet seuralaiset tule mukaan, heitä ei siis kutsuta mukaan. Eikä ole tulleetkaan. Niitä en minä ja lapsemme halua niin tärkeisiin juhliin mukaan. Nyt oli äskettäin rippijuhlat nuorimmaisella, ja korttiin kirjoitettiin vain iskän nimi, joten ymmärsi ettei seuralaiset ole tervetulleita ollenkaan. Eivät uusokit olleet vanhemman lapsen häissä eikä heidän lapsen ristiäisissä, mutta isukki oli. Näin meillä toimitaan, onhan ne sentään perhejuhlia.
Tarvisi todella pitkää pinnaa ja suvaitevaisuutta, jos semmoiset olisivat meidän tärkeissä juhlissa, siihen me emme pysty, eivät varmaan muutkaan sukulaiset ja ystävät.
Tuosta uusien ei-kutsumisesta, miten sitten jos miehesi perustaa uuden perheen ja saa ehkä myös lapsia, kuinka sitten lasten(mm. häät/ristiäiset ym) perhejuhlat järjestetään ja ketä sinne kutsutaan?
En tiedä, mutta voihan lapsillasi olla ehkä tulevaisuudessa myös uusia sukulaisia isänsäkin puolelta?
Tai jos sinä löydät itsellesi uuden puolison, (tai olet löytänyt jo) onko hänkin sitten (nyt/tulevaisuudessa) ei-kutsuttavien listalla, koska isän seuralaisetkin ovat?
Tällä en koita ketään suututtaa, enkä pyri kenekään toimintatapoja arvostelemaan, jäi vain kiinnostamaan miten jos asiat olisivat eri tavalla...
Koska olen itse ns. uo, joka on elänyt miehensä kanssa jo vuosia ja yhteistä perhettäkin on.
Miehelläni on edellisestä suhteestaan kaksi lasta ja tähän asti ollaan juhlittu lasten juhlat erikseen, (tuplana) aivan mielipiteitä kysymättä.
Itse ajattelisin omasta tilanteesta, että jos minut ja lapseni jätettäisiin kutsumatta mieheni lasten häihin tulevaisuudessa, olisi miehelläni jonkinlainen valintatilanne edessä.
Koska väistämättähän olemme osa niidenkin lasten perhettä jolloin kutsumatta jättäminen olisi melkoinen loukkaus taas meitä kohtaan...
Olisi kiva saada rehellsiä vastauksia, olkoot ne mitä vain, ja kuinka reiluja toisia kohtaan vain.
Ehkei teillä ole vielä sellaista elämäntilannetta että olisi tarvinnut tällaista pohtiakaan, mutta voihan se joskus ehkä olla edessä.
Kuinka se oikeudenmukaisuus kaikkia (entistä puolisoa, hänen nykyistään, heidän mahd. lapsiaan, teidän yhteisiä lapsianne, sinua ja sinun mahd. uutta puolisoa) kohtaan silloin toteutuisi...?
näistä entisistäkään lapsistaan huolta pitää. Täytyy sanoa, että aika on tyhmä mies jos uusia tekee, eihän vanha koira uusia temppuja opi.
Ei lapsilla ole mitään velvollisuutta isän uusia naisia ym kohtaan. Eläkööt omaa elämäänsä. Minua ainakin loukkaisi jos he menisivät ja luulisivat kuuluvansa jotenkin sinne. Ja jos menisivät, menisin myös minä, minähän myös kuulun miehen sukuun lasteni kautta. Meillä on pitkä yhteinen elämä takana, joten sitä ei voi mitenkään pyyhkiä pois.
Jos ne naiset tulisivat lasteni juhliin, jäisin minä pois, enkä enää haluisi olla lastenikaan kanssa missään tekemisissä, se loukkaisi minua aivan valtavasti. Mutta tiedän ettei niin käy, olenhan sentään lasten äiti ja hoitanut heidät vauvasta asti, ja nyt hoitelen välillä lapsenlastani. Meillä elämä on ihanaa.
miehesi sukuun. Tuttuja toki olette, muttette tosiaankaan sukulaisia. Vai olitteko kenties miehesi kanssa sukulaisia ennen naimisiinmenoanne? Olit "naituna sukuun", joten eron jälkeen myös eronnut siitä.
Ikävää, että olet kasvattanut lapsesi noin suvaitsemattomiksi. Et olisi saanut juurruttaa heihin omaa katkeruuttasi. Oletko niitä hirviöexiä, joista kerrotaan tuolla uusiopalstalla?
saa tavata enää niitä miehen sukulaisia, nehän on yhteisten lasten sukulaisia, niihin on kyllä tutustuttu avo/avioliiton kautta mutta jos on muodostunut hyviä ihmissuhteita miehen sukulaisiin niin eikö siellä eron jälkeen saa enää käydä kylässä? lähetetäänkö parivuotias lapsi ehkä yksin käymään isin puolen sukulaisten luona vai kielletäänkö kokonaan tapaamasta. kyllä meillä ainakin on pidetty yhteyttä mm. kummilapsiin ja omien lasten kummeihin jotka on tulleet ex-puoliskon suvusta, käyty joskus synttäreillä yhdessäkin exän kanssa. kaikki erot ja parit ja suvut ja ihmiset lienevät erilaisia, mutta jos ihmissuhteet säilyvät hyvinä eron jälkeen niin on se vain lapsillekin helpompaa.
että kaikkiin tilaisuuksiin, mihin olisin valmis kutsumaan ex:n, olisin valmis kutsumaan myös hänen nykyisen avovaimonsa ja tulevan lapsensa.
Tosiasia kuitenkin on, etten mihinkään tilaisuuksiin ex:ää aio kutsua, mutta esim. joskus tulevaisuudessa lasten mahdolliset häät. Niihin mielestäni täytyy kutsua kaikki lapsille läheiset, jolloin pakotan itseni olemaan samassa tilaisuudessa jopa ex-anoppini kanssa ja se on tosissaan kauheampaa, kuin ex:n kanssa samassa tilaisuudessa oleminen.
pahalta, jos sanoisin et pojan lapset eivät enää tule teille, kun poikanne pisti meidät pihalle! Aika julmaa olisi heitä kohtaan.
jollain jäänyt eron käsitteleminen vähän kesken?
Miksi palstalla AINA yleistetään ?!
Eiköhän meillä jokaisella olet omat syymme joko kutsua tai olla kutsumatta teidät etävanhemmat lastemme juhliin. Ja tokihan lapselle voi pitää kahdetkin juhlat. Itse en kutsuisi exää lapsen juhliin, hänen erittäin huonon käytöksen vuoksi. Kevät- ja joulujuhlat ovat asia erikseen, sillä niihinhän voi tulla ilman minun kutsuakin :).
Meillä ainakin isä hokee vaan hänen oikeuksista, mutta velvollisuudet ovat unohtuneet kokonaan.
Eli yritetään olla yleistämättä !!!!
Tarkoitettu niille,jotka (kuten ainakin luulin,tuli jo selväksi ap viestissä) vaativat kokoajan rahaa lisää,eikä ollut kyse yleistyksestä.
toki monilla hommat toimii järkevästikkin,mut ei näköjään kaikilla = )
Harva vaatii "koko ajan" lisää rahaa, joten aloituksesi on....
No saitpahan aloituksesi ja loanheitto voi taas alkaa.
Itsestäni on ainakin tässä etusivullakin olevissa ketjuissa huomattavissa et joillain (ei siis kaikilla,eikä edes usimmilla) on ajatuksena,et jos etä ei maksa "jotain summaa" niin mennään vaatimaan yksinhuoltajuutta,tai jos ei maksut nouse,ei tarvitse lastkaan tavata yms.
Sekö on oikea tapa toimia?
Ei minusta ainakaan.
Noin ajattelee vain millin murto-osa yh-vanhemmista. Ja heissäkin on sekä isiä että äitejä.
Totuus on se, että raha ei tee onnelliseksi, mutta kyllä se piru elämää helpottaa. Yksinäinen aikuinen tulee toimeen vaikka pelkällä makaronilla, mutta lapsille tarvitaan ainakin ketsuppia särpimeksi. Joskus rahasta tappeleminen on vain eron alkutaipaleen väline nostaa itsetuntoaan ja kuittailla exälle. Ohi se menee, kun rauhallisempi vanhempi (tuntien varmasti exänsä) viitsii hillitä itsensä. Eikö?
Totta on kirjoituksessasi, että varmaan ollaan vaatimassa, jos ei mene mielen mukaan asiat.
Mutta meillä oikeudenpäätöksessä tapaamiset ja kun etä-isä ei nouda niitä tai edes ilmoita ajoissa ettei hae, niin silloin voitaisiin rapsasta pikku sakot isukille. Ja sakkorahat voitaisiin käyttää vaikka lasten mielenterveydenhoitoon. Meillä on koko ajan kiusatekoa ja kun meidän erosta on 6v, niin mielestäni niin hänen kun minunkin olisi aika jo alkaa elämään omaa elämää (itse kyllä yritän kovasti).
Kiusanteko on varmaan puolin ja toisin eli ei voida yleistää
ja sinne kutsuttiin molempien puolelta sukua ja kaikki muut tuli paitsi lapsen äiti (lapsonen ei ole välilöissä etä-äitinsä kanssa). tämä lapsi/lapset asuu isänsä luona ja lapsi halusi että kotona järjestetään juhlat ja äiti tulee jos haluaa, kirkossa kävi kuitenkin.
juhlat onnistu hyvin ja muidenkin lasten synttäreille olemme kutsuneet sukua molempien puolelta. molempien suku sopii hyvin saman katon alle.
Meillä on ollut mahdollisuus tavata lasta, mutta vain SELVINPÄIN. Viimeeksi tapaaminen toteutui helmikuun alussa. Etä piti oikeutenaan juoda, vaikka on kirjallisesti sovittu, että lapsen ollessa tapaamisessa ei juoda. Huom. myöskään minä en juo , kun lapsi on kotona.
Hakeminen oli sovittu su.klo 18.00 , ilmoitti, että on kylässä, siirretään tuntia myöhäisemmäksi. Ei vastannut soittoihin ei viesteihihn, kun yritin kysyä mistä hakea lapsi.
Viimein kahdeksan jälkeen sain "salapoliisityöllä" selvitettyä, mistä voisi yrittää etsiä lasta.
Sieltä lapsi onneksi löytyi ja häntä pukiessani sateli niskaan tappouhkauksia , väkivallalla sekä itsemurhalla uhkauksia. Lapsi kuuli kaiken, mutta sehän on vain isän oikeus ja velvollisuus kertoa 3-vuotiaalle kuinka paska äiti hänellä on.
Tietoisena siitä, että tilanne voi mennä uhkaavaksi pyysin etän isän avovaimoa mukaan todistajaksi, jos tilanne olisi johtanut väkivaltaan.
Sen jälkeen etä ei ole käyttänyt oikeuksiaan eikä velvollisuuksiaan kuin laittamalla kaksi viestiä kaveridensa puhelimista.
Etälle on ilmoitettu päiväkodin juhlat, lääkärit ym. siloin kun minulla on tietoa mistä hänet saa kiinni.
Nyt ei ole muuta tietoa, kuin että on varmaan hengissä, mutta mistä hänet tavottaisi ei ole tietoa.
Etällä on oikeus tavata lastaan, mutta lapsella on suurempi oikeus elää elämäänsä ilman pelkoa ja epävarmuutta.
Hei tuohan kuulosti ihan minun ja lasteni elämältä vielä vuosi sitten. Onneksi exä ei tosin uusiin naisiin haksahtanut mutta ei ne "uudet kaveritkaan" mitään kovin kivoja olleet, ainakaan mua kohtaan. Meillä tilannetta kesti niin kauan kuin exä älysi viimein mennä katkon kautta päihdeasuntolaan. Ja nyt on asiat jo viimein aika hyvällä mallilla. Tosin mihin asti sitä nyt alkoholistiin luottaa, aina voi huominen ollakin kurja ja kaikki päin metikköä.
Vasta nyt kahden vuoden jälkeen erosta sovimme tapaamisista ja elatukset meni jo aiemmin eron kanssa käräjille ja päätöskin tuli molemmista sieltä jo viime vuonna.
Suosittelen että pidät nyt vain puolesi ja ajattelet itseä ja lapsia. Jos pakko, isä voi tavata lasta valvotusti ja siinäpä se.