Itse olen täysimettänyt 4 kk ja nyt joudutaan antamaan korvikkeita sillä aikaa kun olen poissa. Muutenkin alkanut tuntumaan, että rupeaa maito loppumaan, kun sitä ei riitä enää pumpattavaksi. Olen pakastanut äidinmaitoa alussa, kun tuntui että pakahdun maitoon. En ota paineita siitä vaikka lapsi saakin korviketta. Olen helpottunut, että sitä on. Ainut haitta siinä on, että se haisee pahalle. Pullorumbaa en koe olevan, huonnenlämpöisenä meillä nauttii jo tuttelia ja onneksi osaa syödä pullosta, lusikalla jne. Toki imetystä jatkan aamulla, illalla ja yöllä, aina vain kun voin tämän parin viikon aikana, kun olen kurssilla. Nyt parin vkon kurssi verottaa imetystä, toivottavasti maidontulo ei lopu. Kokeilen kuitenkin tauolla pumpata, josko maitoa tulee, kun en ole imettämässä päivällä. Otan sen talteen. Lisäksi olen perehtynyt artikkeleihin enkä siis tunne syyllisyyttä siitä, vaikka en pysty täysimettämään pidempään. Se milloin imetys loppuu kokonaan on vielä arvoitus. Imetystä jatkan toki niin kauan kuin mahdollista. Soseita varmaan aloitellaan antamaan pikkuhiljaa. Lapsi on kasvanut kyllä hyvin eli tähän asti maitoa riittänyt tosi hyvin. Keskustelua "sokerilitku" oli mielenkiintoista seurata. Minulle tärkeintä on lapsen hyvinvointi ja se että hän saa ravintoa, oli se sitten äidinmaitoa tai korviketta. Kun on tyytyväinen lapsi hymyineen korvikkeen jälkeen, en pode huonommuutta. Korvikkeet ovat myös hyvä apua matkoilla ja paikoissa, jossa ei pysty imettämään. Jokainen äiti varmasti tekee parhaansa.
mietteitä imetyksestä
ja korvikkeesta
2449
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jokainen ottaa tai on ottamatta paineita imeväisikäisen lapsen ravinnosta. Ja jokainen tehköön niin kuin parhaaksi näkee. Jos joku haluaa tukea imetykseeen, sitä on saatavilla, kun etsii oikeasta paikasta.
Sokerilitkukeskustelussa varsinkin tuo hammaslääkärin lainaama artikkeli kertoo vain yhteiskunnan asenteesta. Ei suostuta myöntämään imetyksen selviä etuja. Yritetään väittää jonkun tutkimuksen mukaan, että ei ole selvää näyttöä imetyksen eduista. Jokainen siis äitinä ihan itse voi lukea tai kokea, mitä etua siitä on. Tai sitten voi luottaa jonkin tutkimuksen väitteisiin. Ei korvikkeen anto tee kenestäkään yhtään huonompaa äitiä! Mutta ei se anna oikeutta myöskään väittää, ettei äidinmaito ole myös erittäin hyvää ravintoa!
Taaperoimetystä tuo artikkeli väheksyi. Esimerkki tosi elämästä: Ystäväni imetti lastaan noin kolmivuotiaaksi. Tänä aikana lapsi hukkui (elvytettiin) ja sairasti myös erittäin pahan ripulin. Molemmat tapahtui lähellä kahden vuoden ikää. Molemmissa äidinmaito oli mitä mahtavin juttu. Vatsataudin aikana, kun ei mitään muuta mennyt alas, niin rintamaito riitti pitämään huolta lääkärien hämmästykseksi nestetasapainosta. Itse imetin nuorimmaista runsaat kaksi vuotta ja niiden erittäin harvojen infektioiden ja vatsatautien aikana imetin tiheämmin.
Tuosta maidon loppumisesta kommentoisin, että maidon tuotanto alkaa sillä lailla tasaantumaan, että sitä tulee vain vauvan tarpeisiin. Pumppaamalla ei aina tiedä tuleeko maitoa. Tuon kahden viikon jälkeen, jos haluat, maidontulo voi vielä lisääntyä takaisin vauvan tarpeisiin. Sinulla on ihan terve asenne imettämiseen ja tuo yllä oleva teksti ei ole sinua kohtaan mitään kritiikkiä, vaan ainoastaan vain minun mietteitäni.
Hei
Kiitos sinulle asiallisesta kommentista. Oli mukava lukea sitä ja saada ajattelemisen aihetta. Tajusin myös, ettei se ylläoleva teksti ollut tarkoitettu loukkaukseksi. En aio luopua imetyksestä niin kauan kuin maitoa riittää.
Hyvää loppukesää : )