Lähdin mielenkiinnolla kysymään tällaista että kuinka paljon on teitä äitejä jotka laittavat lapsen päiväkotiin tai muuhun vastaavaan hoitoon vaikka ovat itse kotona, vaikka hoitamassa nuorempaa lasta?
Tuntuu että omassa tuttavapiirissä on tällaista paljon, kahden lapsen äitejä lähinnä. itse olen kolmen äippä, kaikki pienellä ikäerolla ja hoidan itse lapseni kotona.
Tuskin on yhtä järkevää selitystä asioille, ihmisillä on tietenkin erilaisia tilanteita muttta ottakaa tämä galluppina =)
Tuntuu että omassa tuttavapiirissä on tällaista paljon, kahden lapsen äitejä lähinnä. itse olen kolmen äippä, kaikki pienellä ikäerolla ja hoidan itse lapseni kotona.
Tuskin on yhtä järkevää selitystä asioille, ihmisillä on tietenkin erilaisia tilanteita muttta ottakaa tämä galluppina =)
Vastaukset 28
Vanhimmat
Eli meillä on tytär pian 4v päiväkodissa pari päivää viikossa ja itse olen äitiyslomalla opiskeluista. Pienempi on nyt 4kk. Vuosi sitten muutimme uudelle paikkakunnalle, eikä täällä ole ketään "lapsellisia" tuttuja. Esikoinen kaipaa jo kovasti leikkikavereita, ja kun oli jo kotiutunut hyvin päiväkotiin äippälomani alettua, ja saanut pari hyvää kaveria, säälitti taas erottaa kavereistaan. Asumme opiskelija-asunnossa, siksi varmaan ei ole juuri tutustuttu lapsiperheisiin.
Niin, nyt äitiyslomallakin kyllä jatkan työtä erään lehden avustajana, teen säännöllisesti siihen palstoja, puhtaaksikirjoitusta ja joskus artikkeleitakin. Nämä työt pyrin tekemään esikoisen ollessa hoidossa, muuten menisivät yötöiksi. Ja todennäköisesti jatkan opintoja jo jossain muodossa, kandintyön tekona tai kirjatentteinä, miten nyt kotoa käsin pystyn.
miksi pitaa tehdä lapsia jos ei niiden kanssa jaksa olla? Eikö yksi olisi riittänyt teidankin tapauksessa?
Enempi olen lasteni kanssa kuin esim. ne jotka ovat koko ajan töissä... Esikoinen oli 3 vuotiaaksi asti kotihoidossa. Jos nyt haluat tappelemaan alkaa.
Meillä poika juuri tänään oli ekaa päivää kesäloman jälkeen tarhassa kaksi tuntia.. hoitopaikka vaihtui ja äippää jännittää ihan kamalasti! Poika meni erityisryhmään autismin vuoksi vaikka itse olen kotona äitiyslomalla. Huomenna aloittaa 6.5 tunnin päivät ja saa vielä ilmaisen taxi kuljetuksen päiväkotiin. Tämä järjestely ihan lapsen kehityksen kannalta paras, ja näin saadaan myös aikaa syntyvälle vauvalle enemmän kun esikoinen ei ole viemässä ja vaatimassa kaikkea huomiota. Mielestäni tälläisissä tapauksissa on ihan hyväksyttävää että lapsi on hoidossa vaikka vanhempi/vanhemmat kotona.
Varhaiskuntoutus oli helpoin tapa järjestää päiväkodissa, enkä kyllä olisi jaksanutkaan sitä vahtimista ja perässä juoksemista yksin pienempien kanssa. Myös terapeutit kävivät päiväkodissa. Meillä siis myös erityispäivähoitoa.
Hei!Minä olen kotona 1v lapsemme kanssa.Keskimmäinen 5v.on päiväkodissa 4-5h päivässä.Esikoinen on erityislapsi(aktiivisuuden -ja tarkkaavuuden häiriö).Esikon koulun käynnin takia ja oman jaksamiseni vuoksi,kun jäin äippälomalle,niin keskimmäinen jäi päiväkotiin hoitoon.Lapsen läksyjen teko muu päivittäinen toiminta vie niin paljon voimia ja huomiota,että näin on tällä hetkellä parempi.Lapsella tarhassa hyviä kavereita ja nyt 2kk:n loman jälkeen jo kyselee ,et milloin esikko menee kouluun,että pääsee tarhaan kavereiden luo.Tärkeää keskimmäiselle on myös toisten"normaali"lasten leikkien esimerkillisyys ja malli oppiminen.Kotona kun "oikeaa"leikkiä ei esikolla ole ,vaan leikit ovat lähinnä "heittelyä" ja törmäilyä leluilla.
Olisin lähtenyt takaisin töihin,mutta esikon kuntoutukset jas terapiat alkavat ja tämä olisi mahdoton yhtälö....
hyväksyttävää? Nyt en ymmärrä. Siis kun on kaksi lasta niin vain toiselle riittää aika kerrallaan? Miksi sitten pitää olla enemmän kuin yksi lapsi?
Se on pikkuisen myöhästä katua, kun toinen on jo tullut tai tulossa.
silloin kun on noin isoista asioista kyse. Ei kyse ole kuitenkaan minkään lemmikin hankinnasta jonka voi antaa pois kun ei jaksakaan hoitaa sitä. Ja jaksaminen on kyllä hyvin suhteellinen käsite. Moni ei, etkä näköjään sinäkään, edes tiedä mitä jaksaminen on. Olen nähnyt niin monta tapausta jotka valittavat kun eivät jaksa, mutta kaljalla ja omissa menoissa kyllä jaksetaan juosta. No, toiset tykkää lapsistaan ja toiset vain itsestään. Kumpaan ryhmään sinä kuulut?
Pointtini kommenttiin oli se, että aina ei elämästä tiedä, mitä se tullessaan tuokaan. Erityislapsen vanhempana olosta sen sijaan tiedän jotain. Uskoisin, että sinä et ehkä niinkään. Sen lisäksi minun kokemukseni on ihan omakohtaista, toisin kuin ilmeisesti sinulla. Rajansa ne on ihmisen voimillakin, eikä lapsen päivähoito ole mitään lapsen hylkäämistä. Kyllähän sitä mielessä kävi, että jospa lapseni onkin sairas, mutta ei sitä kokematta voi oikeasti tietää, mitä kaikkea se tuo tullessaan.
Kyllähän minä baarissa käyn pari kertaa vuodessa, mutta se ei tarkoita, etten lapsistani välittäisi. Olen jäänyt kotiin ihan lasteni vuoksi, eikä aikomukseni ole vielä työelämään palata.
En ole tuo autistin äiti. Ymmärrätkö ajattelematon kommentaattori lainkaan mitä autismi on. Varhaiskuntoutus on hyvin tärkeää, ja alle kouluikäisellä se kai järjestetään lähes poikkeuksetta päiväkodissa. Se kotona olokin on kyllä vanhemmille täyttä työtä, mutta et ilmeisesti ole koskaan ollut enempi tekemisissä autistin kanssa.
Kyllä meille ihan lääkäri suositteli että lapsi menee päiväkodin erityisryhmään, olin minä kotona tai en!! Se on todellakin tälläisessa tapauksessa LAPSEN ETU että hän on saamassa kuntoutuksellista hoitoa ja terapiaa päiväkodissa! Aivan kuin lääkäri sanoi "teidän on oltava vanhempia, ei terapeutteja, ne ovat erikseen" Tärkeintä on että lapsen kehitys menee eteenpäin jotta ei jää loppuelämäksi 1.5v tasolle! Oletko sinä riidan haastaja (en muista nimimerkkiäsi) sitä mieltä että erityislapsen vanhemmat eivät saisi hankkia enempää lapsia kuin yhden?! Ihan kovasti toivottu vauva on nyt tulossa!! Kyllä meillä aika riittää esikoisellekkin, mutta idea on siinä että kun poika on niin vaativa että hän veisi kaiken huomion jos olisi minun ja vauvan kanssa kotona.. voi olla että on niin mustasukkainenkin ettei anna edes imettää, mutta se jää nähtäväksi!
Vanhempi lapsi lähtee esikouluun joten olisi epäreilua nuorempaa kohtaan, joka tykkää leikkiä kavereittensa kanssa hoidossa. Eikä se 4h ole kovin pitkä aika.
kyllä sitä itsekkyydelle aina löytyy selityksiä. Häpeäisit edes vähän, mutta tuskin osaat sitäkään tehdä kunnolla kun ei edes lasten hoitaminen suju.
aion myöhemmin, noin vuoden - puolentoista iässä laittaa lapsen tarhaan. En kuitenkaan periaatteesta hyväksy, että jos itse on kotona, vie lapsen tarhaan, koska tarhapaikoista on pulaa niilläkin, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Tässä peräänkuulutan erityisesti työttömiä, jotka vielä joltain sossuluukulta tai muuten yhteiskunnalla maksattavatkin hoitopaikkansa. Ymmärrän kyllä sosiaalisen tarpeen ja virikkeellisyyden, millä tätä tarhaan vientiä yritetään perustella, mutta virikkeitä voi keksiä kotonakin (olin itse aikanaan ihanassa perhepäiväkodissa ja tekemistä riitti) ja lapsen voi aina viedä johonkin harrastuspiiriin tai seurakunnan kerhotoimintaan, jotta se saa myös sitä kodin ulkopuolista virikettä ja kavereita.
Ja noista aiemmista kirjoituksista kävi ilmi, että monet lapset käy tarhassa parina päivänä viikossa. Ikävä kyllä tällaset lapset kuitenkin vie sen tarhapaikan kokonaan sellaiselta, joka tarvitsisi sitä koko viikon.
Ymmärrän kyllä jos lapsen terveydelliset/kehitykselliset, vanhempien mielenterveys yms syyt vaikuttavat tarhapaikkaan vaikka vanhempi olisi päivän yksin kotona.
Muuten en kyllä ymmärrä sitä että lapset laitetaan hoitoon jos kotona ollaan.
typeriä tekosyitä täällä kyllä keksitään. Milloin syy on lapsen tylsistyminen tai kavereiden puute, milloin äitin väsymys. Uusavuttomia ovat koko sakki. Eivätkö nämä ihmiset ajattele kuin itseään? Juu lapset oikein hinkuvat päästä hoitoon. No siinä tapauksessa kotioloissa ja vanhemmissa on jotain pielessä ja pahasti. Omat lapset ovat järjestäen itkeneet kun ollaan jouduttu viemään hoitoon töiden takia. Kun koti on turvallinen ja viihtyisä niin lapsikin siellä viihtyy eikä tahdo pois.
Hei!Meillä oli kotona tällainen erityislapsi,jonka läksyjen teosta ja keskittymisestä ei tule yhtään mitään ,jos toka on siinä häsläämässä ja häiritsemässä.Läksyjen teko vaatii aikaa ja jatkuvaa vahtimista vierellä.Itselläsi ei varmaan ole kokemusta erityislapsen kanssa elämisestä,kuinka raskasta se voi olla.Tarhapaikka on pakko kuitenki pitää "varalla",että lapsi pääsee tähän lähi tarhaan,kun sinne töihin ensi vuonna menen takaisin.Toka meni tarhaan vasta kun menin töihin ja erityinenkin vasta 4 vuotiaana erityisryhmään kuntoutumaan.Eli tokaa hoidin kotona 3-vuotiaaksi,mutta nyt kun kuntalisää on supistettu ja loppuu 2v,niin pakko lähteä töihin ensivuonna kun täyttää 2v.
koti on turvallinen paikka ja lapset todellakin viihtyvät täällä,mutta erityinen vaatii niin paljon huomiota ja sen leikit on mitä on ,niin toka haluaa leikkiä tarhassa ikäistensä kanssa "normaaleja"leikkejä.Tämä tokan tarhassa olo on ihan "ammattilaisen" suositus.
itsekkin ennen ajattelin noin. että on kyllä kumma ku pitää lapset viedä hoitoon vaikka on itse kotona,( siis ennen kuin olin itse äiti). meillä on 3 vuotias vilkas tyttö, joka tykkää mennä hoitoon,Joka aamu kun silmänsä aukaisee niin ekana kysyy et onko hoitopäivä? nyt olen itse kotona vaavin ois pitäny viikko sitten syntyä, mutta aion edelleenkin viedä tyttöä hoitoon( ns. virikepaikka 11krt/kk)ihan vaan sen takia että olen niin laiska äiti enkä osaa ja jaksa touhuta sen kanssa mitään kehittävää....( hoidossa oppii mm. laskemaan ym. ja muutenkin kehittynyt tosi paljon) tyttöhän kuolis mun kans tylsyyteen kotona. kavereitakaan ei asu täällä mettän keskellä ja siellä saa leikkiä omanikästen kanssa.
alueella ei ole pulaa hoitopaikoista.....
Meillä lapset ovat reippaita, eivät arastele uusia paikkoja ja osaavat aloittaa jutun ja leikin ennestään tuntemattomienkin lasten kanssa.
Meillä lapset nauttivat myös tarhassa kavereidensa kanssa leikkimisestä, laulamisesta, retkistä ja askartelusta.
Lasten koti puolestaan on turvallinen ja viihtyisä, lapset viettävätkin aikaa kotona ja kodin pihalla enemmän kuin missään muualla.
Itse koen rikkautena lasten tarhassa solmimat kaverisuhteet. Näiden kavereiden kanssa viihdytään tarhan jälkeenkin, ja meillä käy usein lapsia kylässä ja yökylässäkin.
Lasten kavereiden vanhemmista on tullut myös hyvä verkosto, jossa vanhemmat auttavat toisiaan.
Mutta niitä verkostoja voi sopia muutenkin kuin pitämällä lapsia kokopäiväisesti tarhassa. esim kerhossa, perhekahvilassa!!
vaikkei edellistenkään kanssa jakseta olla. On sulla järjenjuoksu. Luoja miten typeriä ihmisiä tähän maailmaan mahtuukaan. Jo se, että lapsesi mankuaa hoitoon kertoo paljon siitä kuinka huono äiti olet lapselle. Hyvin hoidettu ja rakastettu lapsi ei hingu hoitoon se on selvä. Etkä edes osaa hävetä laiskuuttasi ja lapsesi laiminlyömistä.
mikä sinä olet sanomaan tuollaista??? Onko sinulla lapsia? Ilmeisesti ei!! Oletko koskaan kuullut sanontaa "lapsi on terve kun se leikkii" ja kuka lapsi ei kaipaisi toisten lasten seuraa?! Lapsi joka viihtyy vain yksinään on mahd. sairas niinkuin meillä.. autistinen.. päiväkodissa häntä yritetään saada osallistumaan muiden mukana leikkeihin ja touhuihin, jottei jäisi yksinäiseksi sudeksi! Taidat olla muutenkin täysi provo, ei tuollaisia ihmisiä voi olla olemassakaan, ja jos on, niin olet sairas!
Ei oo totta!!!
Taidat olla jotenkin sairas. Nuo väittämäsi ovat suorastaan syvältä ja poikittain! Eivät pidä alkuunkaan paikkaansa.
Tottakai rakastetut ja turvallisuuden kokemat lapset uskaltavat ja haluavat tavata muutakin maailmaa kuin oman kodin. Alle 3-vuotiaat ovat toki erikseen.
Jotenkin vinksahtanut ajatusmaailma sinulla, toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Säälisin niitä!
Itse ymmärrän erikoistapaukset jotka vaativat tarhapaikan vaikka varalle. Mutta sitä että makoillaan työttömänä kotona niin.....pistää vihaksi.
Hetken jo ajattelin että olen jotenkin reliikki rouva kun hoidan ha haluan hoitaa lapseni kotona kun moni äitikaverini tulee päivällä käymään "kun ei ole muuta tekemistä" kun omat lapset on tarhassa!!
Ja lisättäköön vielä tähän että teen 4:nä iltana töitä klo 21 asti..silloin lapsia hoitaa isä.
Mutta mielestäni kun lapset on tähän maailmaan saatu aikaan niin on vain vaikea aina suhtautua "erillaisiin" vanhempiin..