Onkos täällä muita nuoria "avopuolisoja"?eli tyyppejä jotka asuvat poika/tyttökaverinsa kanssa yhdessä ja muutenkin seurustelu on vakavaa?
Itse olen 16.Muutettiin isännän kanssa kesäkuussa(17v)yhteen asumaan.seurusteltu ollaan reilut 2vuotta.
Minkälaisia kokemuksia yhdessä asumisesta?Mitä kivaa teette yhdessä jne..?
Itse olen 16.Muutettiin isännän kanssa kesäkuussa(17v)yhteen asumaan.seurusteltu ollaan reilut 2vuotta.
Minkälaisia kokemuksia yhdessä asumisesta?Mitä kivaa teette yhdessä jne..?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täällä on yksi tyttö täytän 17v. kohta. Meillä on seurustelua takana reilu 2vuotta ja ensi kuussa tulee 1v kun menimme kihloihin. Mies on 21vuotta. Muutin toiseen kaupunkiin,tosin ei ole kun 15-20min ajomatka vanhemmille. Meillä on mennyt todella hyvin ,noin 4kk sitten hommasimme yhteisen koiran
mä en ehkä kuulu tänne nuorten osastolle, mutta kiva täällä on käydä lukemassa viestejä :).
mulla ja mun miehellä on vuosi ikäeroa, mies on vuoden nuorempi. mies oli vielä 16 kun alettiin seurustelemaan. alle vuosi oltiin oltu yhdessä ja mentiin kihloihin, ja pari kuukautta sen jälkeen muutettiin omaan kotiin. aika tyhjä oli kyllä eka asunto, kun tavaraa ei paljoa ollut. nyt sitä on liiaksi asti :).
mä kun olin 18v niin sain tietää odottavani lasta ja niinpä meillä pyörii nyt 1,5 vuoden ikäinen touhukas puuhapete remppailemassa :).
myös kaksi koiraa on.
minä olin 20v ja mies 19v kun mentiin vihille:)
me vietetiin silloin "nuorena" paljo aikaa yhessä. otettiin kaikki ilo irti, kun tiedettiin että lapsi saa kuitenkin nopsaa alkunsa. pyörittiin kavereiden kanssa, shoppailtiin ja ajeltiin autolla auringon laskua kattomaan :).
nyt asiat on toisin, kun yhteistä aikaa ei enään paljoa ole. on perheenkeskistä aikaa enemmänkin.
kannatttaa teidänkin ottaa kaikkien ilo irti, sitten kun (jos) saatte lapsia, niin niitä aikoja on ihana muistella väsymyksen keskellä=)
itse olen 17v ja poikaystäväni 21v.
entisten kanssa tai no yleensäkkin ennen olen ollut sitä mieltä että pääsispä äkkiä toisen kanssa asumaan ja kihloihin..oli minulla kyllä aluksi tämän nykyisenkin kanssa niin että pääsis äkkiä kihloihin mutta ny tolen älynny tai no mitn sen sanoisi aikuistunut niin että millään muulla ei ole merkitystä kuin että olen tämän kanssa muulla ei ole kiirettä onhan tässä loppuelämä aikaa.
ja yksi ystävisätnikin oli asunut miehensä kanssa mutta sitten kohta enää eivät..on se minun mielestäni vaan niin että liian aikaista mennä tämän ikäisenä saman katon alle joskun kansa.
tätä "yksinäisyyttä" ei sitten myöhemmin saa takaisin että nauttii nyt tästä ja sitten menee kun on aika eikä hätäile.
ja poikakaverini sanoi että se sitten vasta voi kihlata minut kun asumme yhdessä:)
typerää teini hommaa oikeestaan semmonen että alle vuoden seurustelun jälkeen mennää kihloihin(kuten itsekkin joskus tein)..
häilläkään ei ole enää merkitystä että onko ne suuret vai pienet,tärkeintä että me rakastamme toisiamme