Joskus kun olen unessa olen kuitenkin ikään kuin hereillä ja alan lentää tai leijua vastoin tahtoa. Pelkään antautua siihen ja yritän ponnistella itseni hereille ja liikkua, mutten pysty liikkumaan enkä puhumaan vaikka yritän väkisin herätä. Samaan aikaan voin nähdä unia tai kuulla ääniä, joskus korvissa soi joku ihme meteli, ja siis kuitenkin tiedän olevani sängyssä nukkumassa. Onko tämä ihan normaalia unen ja valveen rajalla olemista vai onko mun aivoissa joku sähköimpulssi-vika...Vai jotain alitajunnasta tulevaa mitä yritän tukahduttaa? Tätä tulee aina silloin tällöin, yhteistä noille on se että pelkään! Onko muita?
unen ja valveen rajalla
Lumi 27
5683
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älä suotta pelkää.
Tuo on ihan normaalia, silloin kun minulle tulee tälläinen juttu, niin lentelen vaan, minusta se on ihanaa, eikä sitä tarvitse pelätä yhtään.
Se on just se tila missä voi toteuttaa itseään.
Ei ole todellakaan mitään pelkäämistä, tuo on niitä upeita tajunnan-tiloja mihin harva ihminen pääsee. (siis harjoittelematta...)
Elikkäs se kohta missä alat täriseen tai kuulet kovan äänen, on todella pelottava! (tiedän kokemuksesta), mutta jos annat vain rohkeasti sen jatkua niin pääset astraalikehoosi! jossa voit sitten leijua tai tutkia vaikka kotiasi =)
Ja jos olet hypnagogisessa vaiheessa tajuissasi, (siis siinä missä alat jo näkemään unta ja alkaa muodostumaan kuvia, jne...) niin pääset kokemaan lucid dreamingin. Eli pystyt itse komentamaan unimaailmassasi tapahtumaan IHAN mitä itse haluat. Esim. lentämään.
Ja näitä pystyy myös kaikki ihmiset treenaamaan vaikka ei luonnostaan näitä kokisi. Mahtavaa! =)
Lisää suomenkielistä tietoa osoitteessa:
http://www.hoyhensaaret.tk
Se tila, jossa et pysty liikkumaan on nimeltään unihalvaus. Se estää ihmistä esim. lähtemästä oikeasti liikkeelle unissaan. Ei tarvitse pelästyä, se menee ohi kyllä joko niin, että nukahdat syvempään uneen tai sitten herätät itsesi siitä. Itse heräsin siihen lapsena usein, ja alkuun pelkäsin kun luulin oikeasti halvaantuneeni. Opettelin havahtumaan siitä niin, että keskityin ensin vähän liikuttamaan päätäni, jonka jälkeen kädetkin jo suostuivat liikahtamaan ja lopulta jalatkin.
Unen ja valveen rajalla olevat tilat, nukahtaessa hypnagoginen ja herätessä (muistaakseni) hypnopompinen tila, ovat mielenkiintoiset. Niissä kokee asioita kuin hereillä, mutta jotenkin harson takaa, utuisesti ja pehmeästi. Kuvittelee, että joku tulee huoneeseen ja näkee hänet kuin silmillä selässä, kuulee puhetta kuin telepaattisesti jne. Silloin saattaa esim. selvästi kuulla, että ovikello tai puhelin soi ja lähteä ihan oikeasti vastaamaan. Nää on kaikki sellaisia asioita, joihin tottuu ajan mittaan. Aluksi ovat kieltämättä outoja ja pelottaviakin.
Nukahtaessa se hypnagoginen tila helposti antaa illuusion putoamisesta tai lentämisestä, jota jotkut osaavat jatkaa sitten unessa. Kateeksi käy!
"jota jotkut osaavat jatkaa sitten unessa. Kateeksi käy!"
No sitähän pystyy treenaamaan, jos vain haluaa.
Mä joskus illalla nukkumaan meneessä mietin päivän tapahtumia ja jos en ole jossain paikassa käynyt pitkään aikaan,missä sillon päivällä olen käynyt....niin tuntuu kuin liukuisin siinä paikassa tai katsoisin jostain katon rajasta esim. huonetta....huippu hieno tunne joka loppuu itsestään joskus....ja muutenkin näen paljon unia ohjelmista,varsinkin lääkäri sarjoista.Ja joissakin sarjoissa olen itse mukana.Siistiä....!