Mikä kesä?

Ihanaahan tämä on, että kerrankin Suomessa ei tarvitse palella kesälläkin.

Hieno kesä, mutta kiva kun syksykin jo saapuu.

Loppukeväästä sitä aina pohtii, miten selviää kesän hoito-ongelmista mutta huomasin taas tänäkin suvena, että vuosi vuodelta helpottaa. Päivä päivältä lapset kasvavat omatoimisemmiksi mutta ihmeellisintä asiassa on se, että minä en tunnu vanhenevan lainkaan ;D

Esikoinen aloitti nelivuotisen kauppaopistonsa tänään ja sydämestä olen helpottunut; enempää en osaa enää antaa apuja, nyt on tyttösen oma vuoro lentää :)

Minä olen tänä kesänä palannut ns juurilleni. Olin kauan sitten....ennen lapsia, innokas lukija ja tänä kesänä olen aloittanut harrastuksen uudestaan. Paljon on rästissä, jos meinaan kiriä viimeiset 15 vuotta ;)

Tällä hetkellä yöpöydäällä on kesken Tessa De Loo'n Kaksoset, joka kertoo 20-luvulla, 6v:na erotetuista kaksostytöistä, jotka tapaavat sattumalta yli 60 vuotta myöhemmin. Toinen asunut ikänsä Hollannissa ja toinen Etelä-Saksassa. Mielenkiintoinen kirja joka kuvaa hienosti eurooppalaisen elämän muutosta vuosikymmenten saatossa.

Juu lämpöä on riittänyt..
Ulkona on sameaa, metsäpalo-savut..
Sadetta sitä kaipailee, vaikka syssymmällä luultavasti kirotaan, että pitikö sitä sadetta oikein toivomalla toivoa..
mutta silti, sade olis nyt paikallaan.

Loma meni mukavasti, oltiin taasen reissussa.

Ensi viikko taas lomaa, kun poju lähtee kouluun..
reppu on hommattu, ja huomenna parturi.. saas nähdä millasen tukan poika haluaa..


sateista loppukesää toivoen..

(noh, ei sitä kokoajan tarvitsisi sataa, mutta jos nyt muutaman päivän edes..)