katiska

Katiskapyyntiinkin on oltava valtion kalastuskortti.

Lisäksi kalaveden omistajille on maksettava ns. vekkolupamaksu...katiskastakin. Lupia hankitaan tarpeen mukaan, eivätkä liene kovin hintavia.
Verkkomerkki kiinniteään katiskaan ja ellei sitä siinä kalastuksen tarkastajan sitä nostaessa ole, hän siirtää sen rannalle ja pahimmassa tapauksessa, jos pyydyksen omistaja löydetään, hän kirjoittaa piskuisen laskun.

Kysyt katiskan tarkistustiheydestä.
Kerran vuorokaudessa lienee riittävä.

Kotitarvekalastajat käyttää joskus " sumppua ", se on katiskan tapainen kalasäiliä, johon ei pääse kalat sisälle, eikä pois.
Tuonne liiat saaliit voidaan tallettaa jopa viikoksi, eli voitaisiin olettaa hyvissä olosuhteissa kalojen säilyvän katiskassakin viikon.

Mutta, jos olet kesämökkikalastaja ja viikot kaupungissa, neuvoisin sunnuntai iltana siirtämään katiskan pois vedestä.. katajikkoon, kissoja pyytämään.
Ellet halua saaliiksesi kissoja, niin sulje katiskasta nielu.

Tuossa katiska saa kuivaa ja on sitten viikoonloppuna toimivampi/ puhtaampi oikeaan tarkoitukseensa.

Limainen katiska pyytää huonosti.

Katiskapyynnissä on vielä huomioon otettava seikka, ettei se saa ylettyä vedenpinnan yläpuolelle.
"Ilmassa" oleva katiska pyydystää vesilintuja ja vesilintujen ansapyynti on suomessa kielletty.