Halusin kertoa kokemuksesta josta on jo hiukan aikaa, mutta joka jäi jollakin tapaa polttamaan minua. Koin sen kauheana, joku muu olisi ehkä kuitannut sen olan kohautuksella, itse en siihen pystynyt, enkä pysty vieläkään. Edelleen kun mietin tuota hetkeä, itken usein.
Olin silloin lukiolainen, luokkatovereideni kanssa viettämässä oman ikäluokkani potkiaisia. Vuotta nuoremmat olivat järjestäneet meille ohjelmaa koulumme juhlasaliin. Tuota tilaisuutta oli seuraamassa koko koulu oppilaista opettajiin. Olimme kaikki hauskalla tuulella, eikä ketään haitannut pieni pilanteko tai pilkka, se kuului tietysti asiaan. Kunnes minut kutsuttiin yksin lavalle ja sain kaikkien - koko koulun - todistaessa "lukiomme vuosituhannen maalaistollon palkinnon".
Mitään muita "palkintoja" ei jaettu, tämä oli tarkoitettu täysin minun nolaamisekseni ja kasvojeni menettämiseksi. Sen ojensi minua ylenkatsova ja halveksuva ihminen. Työnsi mikrofonin naamani eteen ja kyseli naureskellen kuinka maalainen oikein olen - kaikkien KAIKKIEN kuullen, koko koulun... Tunsin niin valtavaa häpeää, etten koskaan ennen elämässäni ollut moista kokenut. Sadat silmäparit tuijottivat minua lavalla ja kykenin vain luomaan katseeni alas, hyimyilemään vaisusti, ottamaan "palkinnon" vastaan.
Oliko tämä teistä sopiva tai hauska penkkaripila vai menikö se kuitenkin kohtuuttoman julmaksi? Minun mielestä se oli liian julmaa pilaa, meni liian henkilökohtaiseksi. Se jätti jälkensä ja vielä pitkään jälkeenpäinkin ajattelen sitä. Ajattelen, muistaako joku muukin sen ja näkyikö häpeällinen hetkeni selvästi kaikille läsnäolleille? Itse monet penkkarit nähneenä en ole mitään vastaavaa koskaan nähnyt, en mitään noin julmaa.
Olin silloin lukiolainen, luokkatovereideni kanssa viettämässä oman ikäluokkani potkiaisia. Vuotta nuoremmat olivat järjestäneet meille ohjelmaa koulumme juhlasaliin. Tuota tilaisuutta oli seuraamassa koko koulu oppilaista opettajiin. Olimme kaikki hauskalla tuulella, eikä ketään haitannut pieni pilanteko tai pilkka, se kuului tietysti asiaan. Kunnes minut kutsuttiin yksin lavalle ja sain kaikkien - koko koulun - todistaessa "lukiomme vuosituhannen maalaistollon palkinnon".
Mitään muita "palkintoja" ei jaettu, tämä oli tarkoitettu täysin minun nolaamisekseni ja kasvojeni menettämiseksi. Sen ojensi minua ylenkatsova ja halveksuva ihminen. Työnsi mikrofonin naamani eteen ja kyseli naureskellen kuinka maalainen oikein olen - kaikkien KAIKKIEN kuullen, koko koulun... Tunsin niin valtavaa häpeää, etten koskaan ennen elämässäni ollut moista kokenut. Sadat silmäparit tuijottivat minua lavalla ja kykenin vain luomaan katseeni alas, hyimyilemään vaisusti, ottamaan "palkinnon" vastaan.
Oliko tämä teistä sopiva tai hauska penkkaripila vai menikö se kuitenkin kohtuuttoman julmaksi? Minun mielestä se oli liian julmaa pilaa, meni liian henkilökohtaiseksi. Se jätti jälkensä ja vielä pitkään jälkeenpäinkin ajattelen sitä. Ajattelen, muistaako joku muukin sen ja näkyikö häpeällinen hetkeni selvästi kaikille läsnäolleille? Itse monet penkkarit nähneenä en ole mitään vastaavaa koskaan nähnyt, en mitään noin julmaa.
Vastaukset 60
Vanhimmat
potkiaisissa, samoin kuin mokutuksessa, on aina ollut tapana nolata niitä vihatuimpia ja ärsyttävimpiä henkilöitä, sellaisia jotka ei millään muuten ymmärrä miten ääliöiltä he muiden silmissä vaikuttavat.
ehkäpä sinä olet sellainen?
mitenkään erityisen suosittu, mutten epäsuosittukaan. En vaan tajua mitä iloa tai nautintoa kukaan saa tollasesta julkinolaamisesta tai häpäisemisestä. Halusin kuulla vastaavia kokemuksia / ajatuksia siitä mitä mieltä ihmiset tällasesta yleensä on. Kiitos omastasi joka tapauksessa.
Olen kokenut itse vastaavanlaisen diplomin saamisen, enpä laita, mikä oli aihe, mutta luovuttajana oli HEIDI! joka oli koulun ylimielisin ja vittumaisin henkilö,jonka tiesin. Koulun tytöillä oli jotain minua vastaan, ehkä se, että en ollut lutka, mutta pojat olivat kiinostuneita minusta, joten tämä piti kostaa minut nöyryyttämällä.
Lukion jälkeen en nähnyt tätä heidiä onneksi aikoihin, kunnes eräässä baarissa satuin vessaan naisen kanssa, joka oli reippaasti ylipainoinen ja muutenkin töhryisen ja säälittävän näköinen. Käsiä pestessäni vilkaisin peliin, ja meni hetki, ennen kuin tajusin, että kukas se siinä olikaan: INHOKKI HEIDI lukiostamme.
En voinut kuin peittää hymyni ja ajatella, että kyllä näköjään jokainen saa ansionsa mukaan...
Kyseisen "palkinnon" jakaminen ei todellakaan ole ollu kypsä, eikä asiallinen teko. En usko, että sinussa itsessäsi on ollu mitään vikaa, et kenties ole vain miellyttänyt jota kuta biletoimikunnan jäsentä...Tai sitten he ovat keksineet mielestään hauskan pilan, jonka tarkoitus ei ole ollut loukata pahasti.
Toivottavasti et muisteke loppuelämääsi kyseistä hetkeä, sillä on muistettava, että varsin monet lukiolaiset ovat vielä varsin kypsymättömiä ja ajattelemattomia...
Kaikkea hyvää sinulle, ja muista ettet ole yhtään sen huonompi kuin kukaan muukaan :)
Minut nolattiin koulu ysishow:ssa kutsumalla lavalle ja kertomalla, että he ovat kuulleet minun olevan "antelias" ihminen, olenko ollut "anteliaalla" tuulella lähiaikoina? Silloin kirpaisi kovasti ja niin myös nykyään kun sitä muistelee. Ihmiset osaavat olla ilkeitä ja ajattelemattomia ja pilata siten toisten elämän. :(
Kun kiusaamisesta puhutaan nyt muutenkin, pitäisi ohjata sivistyneeseen käytökseen noissakin tilaisuuksissa. Säännöt on oltava, esim. ettei ketään mollata yksin, yksilönä.
Suunnittelijoiden pitäisi joutua vastuuseen ylilyönneistä.
Esim. ensimmäisen vastaajan ajattelumallin omaavia ei suunnittelemaan pitäisi päästää!
Viimekädessä vastuu on käsittääkseni oppilaitoksen rehtorin. Rehtoreille tulisikin antaa palautetta ja muistuttaa vastuusta -ehkäpä tavat muuttuisivat.
Itsekin olen nähnyt näitä nolaamisia, joita vuosi toisensa jälkeen aikoinaan lukiossa seurasivat yleisestä myös opettajat rehtoria myöten. Eikä mihinkään koskaan puututtu, vaikka vitsit olisivat kuinka loukkaaviksi menneet. Mistä edes tulee tällainen ilkeilyshowperinne, ja mitä iloa siitä kenellekään on, että keskenkasvuiset kusipäät pääsevät purkamaan paineitaan kaikkiin, jotka eivät sovi heidän muottiinsa?
mitäs olit niin "antelias".. tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.. luulis jo sen sunki tietävän..:D
oikeesti mikä teit oikee vaivaa.. teil ei todellakaa ole huumoria! siis toihan on vaa perinne mikä toivottavasti tulee säilymää.. kyllä miutki on abishow:ssa nolattu, mut huumoria peliin ni sitä muistellaa hyvällä vielä vanhana mummonaki..:)
osuu kohdalle
Minua rupesi suututtamaan ihan, kun luin viestisi. Todella ajattelematonta ja keskenkasvuista! Miten joku voi pitää tuollaista muka hauskana? vika ei ole sinussa, vaan palkinnon keksijässä. Ehkä hänellä oli jotain henk.koht sinua vastaan. Jos olisin ollut yleisön joukossa, ei olisi minua naurattanut. Itsekin ehkä joskus saanut maalaisen leiman koulussa, mutta se on ainoastaan niiden kaupunkilaisten ongelma.
Ysin päättäjäisissä kolmisen vuotta sitten valittiin myös näitä "hauskojen palkintojen" saavia. Eräs tuttuni sai palkinnon "vuoden pellenä olemisesta". Kaikki tietysti nauroivat. Ei varmaan tuntunut kivalta tästä kaverista, varsinkaan kun ei se minusta mikään pelle ollut. Iloinen ja kaikille mukava ihminen vain.
Ole rohkeasti oma itsesi, älä anna tapahtuman lannistaa. Tiedän, että et unohda sitä koskaan, kuten en minäkään kaikkea millainen minua kohtaan on oltu. Sen kanssa pitää vain elää. Tärkeintä, että tiedät itse, kuka olet. Olen myös ajatellut näitä vastoinkäymisisiä asioina, jotka vahvistavat, vaikka eivät oikein olekaan.
Hyvää jatkoa sinulle!
Kiitos empatiasta :) Viestisi (ja muidenkin vastaavat viestit) auttavat uskomaan, että tapahtumaa seuranneen yleisön joukossa oli ihmisiä, jotka pitivät "pilaa" julmana ja kohtuuttomana. Nyt kun tarkemmin mietin, en usko kenenkään nauraneen, kun hain palkintoa. Kyllä suurin osa ihmisistä varmaan tajusi kuinka pahalta se tuntui.
Joskus ajattelen, että jos kohtaan tuon palkinnon ojentajan (hän oli siis yksin lavalla ojentamassa palkintoa) kerron hänelle ihan neutraalisti, että tiesitkö miten pahalta tuntui tulla nolatuksi koko koulun edessä ja sen, että asiaa painaa minua edelleen.
Kylläpä oli julmaa touhua! Todella halveksittavia ihmisiä ovat tuollaiset, HEIDÄN tulisi hävetä ja paljon, sinulla taas ei ole yhtään mitään hävettävää! Sinulla on todella oikeus olla vihainen heille. Puhu tästä asiasta jollekin luotettavalle henkilölle, että saat sen pois mielestäsi.
Minulle sentään tehtiin "vain" kahden lukioluokan edessä ilkeä pila: kaikille muille abeille kirjoitettiin kiltti potkiaislaulu, minulle sen sijaan erittäin ilkeä laulu siitä miten lihava ja inhottava syöppö olin. Tätä ei kyllä voi verrata tuohon julmuuteen, ja silti se on jättänyt jälkensä: en uskaltanut sen jälkeen kymmeneen vuoteen syödä vieraiden ihmisten nähden yhtään mitään.
Tsemppiä! Älä anna heidän voittaa niin kuin minä tein!
Tapausta en tarkemmin tietenkään tunne, mutta luulisin että ei tuollaisesta asiasta kannata liikaa itseensä ottaa. Se tietty vähän ihmetyttää, että olit ainoa jolle jokin palkinto myönnettiin. Mutta silti suosittelisin, että opettelisit nauramaan vähän itsellesi. Olet "maalaistollo", mitä sitten? Ehkä he eivät vain tienneet miten vakavasti voisit asiaan suhtautua.
Itse olen nähnyt paljon pahempiakin tapauksia. Itselleni ei laulettu mitään kovin ihmeellistä laulua, mutta parille muulle meidän luokkalaisille kylläkin, esim. "anteliaisuudesta". Siinä oli muutamilla tippa linssissä ja myöhemmin saatiin kuulla anteeksipyyntöjä. Tahallinen haukkuminen ja ivaaminen ei todellakaan kuulu potkijaisiin, mutta tietynlainen piikittely kuitenkin.
Itse aikoinamme lauloimme ihan hauskat potkiaislaulut. Olihan niissä vähän piikittelyä joistain vähän henkilökohtaisemmistakin asioista, esim. jonkun erityisen suurista rinnoista jne... kaikilla näytti olevan hauskaa. Yhden suoranaisen vittuilulaulun teimme eräälle hyvin epämiellyttävälle tyypille, hän ei tosin ollut paikalla. Lauloimme sen silti, ja se taisi herättää kaikista eniten hilpeyttä muiden abien joukossa.
niin arka luonteeltani, etten edes itkenyt tapahtuman jälkeen - julkisesti. Se sattui paljon ja sattuu edelleen, mutta häpeä on varmaan aika yksityinen ja henkilökohtainen asia. Moni muu olisi tosiaan voinut vaikka paikan päällä tirauttaa muutaman kyyneleen, vaatia anteeksi pyyntöä ja asia olisi sillä kuitattu. Itse olen aina ollut ns. hiljainen kärsijä.
Ehkä olen tollo tai maalaistollo, mutta julkinolaamisesta tässä tapauksessa oli kyse, ei muusta. Se oli elämäni hirvein hetki, ehkä tulee eteen vielä monta hirveämpääkin, mutta tämä tähän saakka...
No hohhoijaa. Oot kyl aika heikkohermo jos tollasii vieläki mietit. Kukaan muu ei enää edes muista ja jos joskus muistaa nii hymähtää asialle ja sit ei enää muista.
Olipa taas niin kauhee juttu. Ja ehkäpä sä oot maalta tai junttimainen niin toihan oli just hauska juttu. :D
on meilläkin aiheuttanut potkiaisista luopumisen kokonaan, eli niitä ei pidetä.
Kun nyt päästäisiin vielä eroon penkkareista. Vaikka opettaja on kuinka aikuinen ihminen, niin kyllä se haavoittaa kun mielestään täysi-ikäiset mutta ajattelultaan keskenkasvuiset laulavat hyvinkin henkilökohtaisesti kipeistä asioista koko koululle. Ja se pitäisi vielä kestää hymyssä suin ja naureskellen.
Eli jos noita julmia piloja on potkiaisissa, niin kyllä niitä on penkkareissakin opettajia kohtaan. Ei ole kerran eikä kaksi, kun opettaja on itkuaan nieleskellyt kun on parhaansa mukaan yrittänyt oppilaitaan opettaa, ja palkakseen saa sitten pelkkää pilkkaa ja ivaa.
Ajatelkaahan sitäkin...
Ja kun rehtori edellyttää, että opettajat penkkareihin tulevat. Pakkokin on silloin, jos oppitunti sattuu siihen kohtaan.
on aika hekilökohtainen asia ja minä koin tuon tosi pahana juttuna. Olin ainut joka joutui lavalle yksin - olisin tietysi voinut jättää menemättä, mutta ehkä sen jälkeen jutun muistaisi vielä useampi ihminen..
Ehkä tosiaan pitäis hankkia elämä. Sinua ei varmaan ole koskaan julkisesti nolattu? Epäilisin näin?
kaikkien edessä?
Ja jokainen tuntee ja kokee asiat omalla tavallaan. Toinen kestää enemmän, toinen vähemmän. Eikä sitä kestokykyä tarvitse kaikkien edessä tahallaan testata. Sivistystä!!
sun todellaki pitää hankkia elämä jos vielä kauanki itket noin mitätöntä juttua!
Kuka on sanonu ettei ole elämää?
Koulukiusaamisesta jää arpia, jotka aina välillä aristaa.
eihä toi oo koulukiusaamista ees.. ette vissii oo koulukiusaamista nähnykkää..
Ai että pilkanteko koulun tilaisuudessa ei ole muka koulukiusaamista? Haloo ...
Minullakin on vähän samanlainen kokemus, mutta vain ala-asteelta. Muutamat tyypit tekivät pilalaulun sukunimestäni ja esittivät sen luokan edessä ennen tunnin alkua. Opettaja sai tietää ja puuttui asiaan. Että sikäli ... Mutta ei tunnu missään. Ne on menneitä.
Jos ketjun aloittaja olisi sattunut nauhoittamaan kyseisen tilanteen, veikkaan että siitä saisi aika helposti nostettua herjaussyytteen tai jonkin ...
Kun on sanottu, ettei asialle voi mitään, tässäpä keino: tilaisuus nauhoitetaan ja loukattu voi halutessaan nostaa syytteen. Ja asia kunnolla etukäteen kaikille tiedoksi.
joo kuule varmaa siitä jotain syytettä ois tullu.. tollasesta hyvin pienestä pilasta tuomari ois saanu vaa hyvät naurut..:D
saapaha tuomarit jotain huvitusta työhönsä..:D
Meidän koulussa potkijaisissa annettiin kaikille abeille "Vuoden se ja se"-titteli. Jotkut olivat TODELLA loukkaavia, mutta se kuuluu "perinteeseen", että joka vuosi lukion kakkoset antavat abeille nuo nimet.
Sinänsä jotkut olivat vain hauskoja ja nostivat tunnelmaa, mutta ne ilkeät olisivat saaneet jäädä mielestäni jakamatta! Tämä siksi, koska en itse ainakaan olisi halunnut lukion päättämisestäni (siitä ilon juhlasta) surullista muistoa, joka jäi kun nolattiin kaikkien edessä. Itse näen tuollaisen pelkkänä koulukiusaamisena, koska sitähän se todella on. Koko homman saisi lopettaa, jos tollaisia ilkeyksiä ei saada aisoihin!
Jaksamisia sinne!
että joku on tätäkin mieltä. Se auttaa uskomaan, että myös sen satapäisen omaa nolaamistani seuranneen yleisön joukosta joku ajatteli juuri näin.
Tarkoitukseni ei ole vähätellä tuntemuksiasi tai loukata.
Koska tämä "pila" on vieläkin lähes jatkuvasti mielessäsi, on kuitenkin hyvä muistaa, että porukka, joka tätä oli todistamassa tuskin muistaa koko asiaa. Itse olen ollut todistamassa ties kuinka montaa vastaavaa nolausta, mutta en voi yhdistää ihmisiä, pilan aiheita tai vuosilukuja. Pilojen kohteet tietenkään eivät oikein pysty unohtamaan, mutta muut kyllä. "Sehän oli vain pila." "Mitäs tehdään viikonloppuna?" Ja juttu on mennyttä ja ollutta.
viikonloppuna erään tilaisuuden yhden tuossa hetkessä mukana olleen henkilön kanssa. Mietin muistaako hän sitä. Hän on vuotta nuorempi, oli siis järjestelyissä mukana.
Tosiasia on, että monet pitivät tuolloin minusta ja hakeutuivat seuraani, olin hauskaa ja välitöntä seuraa. Nätti tyttö, urheilullinen ja tietyissä asioissa lahjakas. Voihan olla, että kaiken voi kuitata pelkällä kateudella, mutta sitä tuskaa joka minulle tuotettiin ei voi ikinä pyyhkiä pois.
Hyssyttelet kiusaamista! Hyväksyt: "Pilojen kohteet tietenkään eivät oikein pysty unohtamaan, mutta muut kyllä."
Haluaisitko omalle lapsellesi esim. koulun päättäjäisistä kokemuksen, jonka muistaessaan tuntuu ikävältä vatsassa.. Häpeän takia asiaa on vaikea purkaa edes vanhemmilleen. Jos vanhemmat tietäisivät miten esim. tyttöjä joskus mollataan, palautetta tulisi toisella tavalla.
Jos nolostelet vieläkin tuota, niin voin sanoa, että olet ainoa joka tuollaisia muistelee/muistaa.
et voi olla tosissasi!!??
siis toi on niin tavallista ja tommonen pitää ottaa HUUMORILLA! on kyllä nyt siulla itellä vähä huono itsetunto.. huumoria peliin, eikä valiteta..!!!
Muistan itse kun menin lukion ekalle ja isommat pitivät jonkinlaisen esittelyhetken.. Siinä sitten kyseltiin muka-hauskoja uusilta lukiolaisilta. Joiltain taas jotain "mikä on sun lempiväri"-juttua. Noo, jos kritiikki olis kohdistunu suoraan muhun olisin voinu kuitata olan kohautuksella, mutta "juontaja" siinä koko koulun kuullen kysyi kymyksen, jossa arvosteli rajusti silloista poikaystävääni.. Se kyllä pisti vihaksi. Pysyisivät edes MINUSSA eikä alkaisi lähimmäisiä nolaamaan! Se sattuu mua enemmän.
Joudut itse nolattavaksi sinulle tärkeiden ihmisten eteen. Yksin. Koet persoonasi, omien henkilökohtaisten (vaikka keksittyjen, kärjistettyjen) ominaisuuksiesi mollaamisen siellä. Eikä se t u n n u vitsiltä, vaan koet, että sitä mieltä sinusta ollaan. Se jää viimeiseksi muistoksi useimmista heistä, molemmin puolin.
Ja sen piti olla juhla!!
Vaikka tämän keskustelun aloittaja, varsin asiallinen ja terveellä tavalla keskusteleva ihminen, ei asiaa noin syvästi ehkä kokenutkaan, joku toinen vastaavassa paikassa sitäkin syvemmin.
On hyvä, että asiasta puhutaan!
lukiossa ole koskaan ollutkaan, koska en halunnut jatkaa opintoja samojen ihmisten kanssa, joita joutui "kestämään" koko peruskoulun 9 lukuvuotta. Siis olin silloin koulukiusattu ja täysin rikki. Kävin ammattikoulun, vaan ei työtä käymälläni alalla ollut. Näin ollen sitten vaihdoin alaa ja kaupunkia. Nyt olen onnellisesti itseäni miellyttävässä työssä.
Vaan tämä poikkesi aiheesta, siis tuo on kyllä todella loukkaavaa. Itse tiedän, että entisen kotikaupunkini lukiossa on myös mopostajais- ja potkiaisperinteitä. Tiedän, että sielläkin jaetaan "palkintoja", tosin ne ovat sitten "open lellikki", "hikipinko", "nörtti", "hauskuuttaja"... yms palkintoja ja niitä on kymmenkunta kappaletta, siis kukaan ei tosiaan ole yksin siellä edessä.
Eli kyllä teillä on ollut julmaa touhua siellä siun lukiossa. Ei meilläpäin kukaan sallinut toisten isoja nolauksia ja jos opettajille näytettyyn ohjelmarunkoon tulee muutoksia, niin ne sitten myös opettajille kerrottava, muuten loppuu perinteet. Näin mie muistan kerrottaneen.
Voimia siulle kuitenkin, tiedän, miltä tuntuu. Mie kuulin haukkuja yms, jopa fyysistä kiusaamista 9 ensimmäistä kouluvuotta. Ja ne viisaat aikuiset ei tehneet mitään, vaikka yritin kertoakin. Sitten sai vaan kuulla, että "älä oo tiukkis" tai muuta omaa käytöstäs, älä jää nurkan taa, ovat hauskoja he.
Olen itse ollut läsnä sellaisissakin potkiaisissa, joissa kenestäkään ei lausuttu yhtään pahaa sanaa. Tunnelma oli haikea joidenkin oppilaiden lähtiessä koulusta, ja taloon jäävät kiitelivät heitä kaikkia.
Tämä lienee poikkeuksellista, sillä lukiolaiset ovat suurelta osin vielä henkisiä raakileita, kuten monista saamistasi vastauksistakin käy ilmi. Valitettavasti osa ei kasva aikuisiksi milloinkaan. Eihän suomalaisessa yhteiskunnassa olisi niin paljon henkistä pahoinvointia, jos väki olisi tasapainoisempaa.
Sen, jolla on itsetunto kohdallaan ja elämä oikeilla raiteilla, ei tarvitse haukkua muita, pahoinpidellä muita, päästä todellisuutta karkuun juomalla tai huumeilla jne.
Kun ymmärrät, että asiasi ovat paremmassa jamassa kuin solvaajillasi, se on hyvä alku.
No minä oisin ainakin loukkaantunu.. Mutta oikeestaan sen palkinnon antajan sietäis hävetä! Joten ei kannata liikoja itteensä ottaa
En usko että mitään maalaisTOLLO diplomia on jaettu vaan ehkä vain vuoden maalainen, juntti tai vastaavaa. Kuitenkin - oli miten oli - olet hymyillyt ja nöyristellen mennyt hakemaan "palkinnon" ja sitten itket täällä kun tulevaisuutesi on piloilla yms yms viisikymppisenä alkoholistinakin vielä varmaan kaiken pistät tuon syyksi.
Olisit kävellyt lavalle ilme peruslukemilla, ottanut mikin, katsonut diplomin antajaa silmiin ja sanonut rauhallisesti mutta terävästi "Haista vittu".
Mitätöimällä toisen kertomuksen epätodeksi ja tunteet vääriksi kerrot paljon itsestäsi.
eikä keskustelun aloittaja ole alkoholisti. Luepa hänen tekstiään!
Lue sinä puolestasi tekstini uudestaan. En häntä alkoholistiksi missään välissä sanonut saati hänen tunteitaan vääriksi väittänyt.
Ihminen saa tuntea miten haluaa asioista. Mutta jos tunteet tulevat hänet kaatamaan ojaan, ajamaan burnouttiin, itsemurhaan tai vastaavaan myöhemmällä iällä niin olisi järkevää miettiä, mitkä tunteet ovat järkeviä ja mistä tunteista ei kannata välittää.
Itse olin koulukiusattu ja jouduin samanlaisen kokemuksen kokemaan mopojuhlassa.
Alkoholismiin hänellä kuitenkin prosentuaalisesti suurempi mahdollisuus sairastua kuin matti meikäläisellä.
Alkoholistit ovat olleet yleensä nössöjä, jotka ovat aina yrittäneet miellyttää muita, ovat olleet koulukiusattuja eivätkä he uskalla puolustaa itseään. Tämä perustuu faktaan ja voit hakea kuvauksia alkoholisteista vaikkapa googlella.
kiitos viestistäsi - ja hyvästä ideasta, joka ikävä kyllä tuli hieman liian myöhään! Olen kyllä miettinyt itsekin, mitä jos olisin jättänyt "palkinnon" noutamatta tai jopa ojentanut sen takaisin antajalleen ja sanonut, että nyt taisi tulla väärään osoitteeseen ja sehän tuli tällä todistettua. MUTTA olin tuolloin armottoman ujo ja arka - en uskaltanut toimia millään muulla tavalla. Sekin tuntui jo ylitse pääsemättömältä.
Ja mitä alkoholismiin tulee.. hmm.. olen urheilija, joten ehkä sitten viisikymppisenä, kuten itsekin nasevasti totesit ;)
Luulempa ettei aloittaja haluaisi tuntea niinkuin tuntee. Kukapa tahtoisi muistella julkisia nöyryytyksiä ihan vain noin nostalgiamielessä? Jos tiedät keinon miten pystyn jättämään osan tunteistani sivuun, niin kerro! Tulis todellakin tarpeeseen. Jos pystyt siihen ilman katkeroitumista, olen todella kateellinen... Kumpa voisikin unohtaa.
Olet siis kokenut koulukiusaamista ja se on tehnyt sinusta kovemman, mutteivät kaikki reagoi samoin, eikä kaikkien pitäisikkään. Tuskimpa aloittajasta alkoholistia tulee tuon kokemuksen perusteella, vanhat haavat vain satuttavat pitkänkin ajan kuluttua... Tiiäthän?
nyt oon niin samaa mieltä..:) miksi antaa tapahtua ja itkeä jälki kätee ku oisit voinu hoitaa asian siinä paikassa ja olla itkemättä jälki kätee.. jotkut ei vaa osaa..
etpä siekääkauheen fiksulta vaikuta jos tollasta asiaa hyvin pikku juttua puolustat..
puhut asiaa..
yllättävä nuorelle ihmiselle, ettei siinä spontaanisti osaa puoliaan pitää. Tuskin edes tekisivätkään, jos joutuisivat pelkäämään saavansa nenilleen yleisön edessä.
olen kokenut saman viime vuonna enkä halua muistella sitä tai kirjoittaa sitä tänne. Ehkä minusta vain ajatellaan niin.
Ensinnäkin tunsivatko sinua loukanneet ihmiset sinut todella? Jos eivät niin heidän arvostelullaan ei ole mitään pohjaa. Ja jos he tunsivat sinut (tai vaikkeivät olisi tunteneetkaan) olisivatko he olleet jostakin kateellisia? Ihmiset joilla on paha olla ja huono itsetunto haluavat joskus pistää vahingon kiertämään. Tai sitten he olivat vain kypsymättömiä eivätkä ymmärtäneet miten pahalta sinusta tuntui, kuten joku jo sanoikin. Ehkäpä joku heistä on myöhemmin jopa katunut tekoaan.
Toiseksi olen nyt itse abi ja koin samantapaisesti viimevuonna. Silloiset abit (tietääkseni pelkät tytöt) kirjoittivat minusta seinälle kissan kokoisin kirjaimin todella loukkaavan ja perättömän tekstin sekä "lausahdukseni". Vapaasti käännettynä tekstistä sai sen käsityksen, että olen täysi huora. Lisäksi sain itse penkkaripäivänä ERITTÄIN törkeitä ja mauttomia kylttejä abeilta. Niistä olisi voinut nostaa vaikka kunnianloukkaussyytteen.
Kukaan kaveriporukastani, enkä minä itsekkään muista sanoneeni koskaan niitä asioita mitä seinällä luki. Päättelimme että olemme joskus keskenämme pilailleet ja ehkä unohtaneet asian sen jälkeen täysin. Tai sitten se oli tuulesta temmattu.
Kirjoitus oli seinällä muutaman viikon ja joka ikinen päivä sain pakottaa itseni kouluun. Tiesin, että teksti olisi silmieni edessä ensimmäisenä kun astuisin koulun ovesta sisään. Tänä vuonna meinaan osallistua penkkareiden tekoon yms. ja yrittää tehdä meidän penkkareistamme edes hiukan vähemmän paskamaiset.
En vieläkään ymmärrä mikä minussa niitä ihmisiä ärsytti. En koskaan ollut puhunut sanaakaan heidän kanssaan, en edes muista heidän nimiään! Sitäpaitsi olin silloin seurustellut tasan kaksi kertaa, kummatkin pitkiä suhteita. En harrasta yhdenillan juttuja, enkä ole edes pussaillut kuin yhden pojan kanssa, joka kävi samaa koulua. Ja tämäkö tekee minusta huoran?
Olen itsekin itsetunto pohjamudissa miettinyt mikä minussa on vialla? Olenko tosiaan sellainen jota on "oikeutettua" nöyryyttää, kun olen niin ärsyttävä enkä sitä muuten tajua? Vai olivatko he vain kateellisia? Ei voi tietää.
Voi vain kuvitella miten jotkut odottavat tilaisuuttaan oikein luvan kanssa päästä satuttamaan henkilöitä, joista eivät syystä tai toisesta pidä.
Kiitos kun nostit asiaa esille.
samoja asioita omalla kohdallani. Ehkä onnistuin ärsyttämään joitakin ihmisiä pelkällä olemassa olollani ja olemuksellani. En tuntenut palkinnon ojentajaa henkilökohtaisesti.
Tyttöä on helppo loukata huorittelemalla. Se on ala-arvoista ja on todella liian helppo piiloutua porukkaan tällaisten tapahtumien, kuten potkiaisten aikana. Odotapa jos joku näistä henkilöistä joutuisi yksin vastaamaan tuosta sinuun kohdistuneesta huorittelusta. Ehkei se olisi enää niin helppoa tai hauskaa.
Olen pahoillani puolestasi, toivottavasti loukkaajasi saavat joskus kokea saman (todennäköisesti tavalla tai toisella näin tulee käymään).
rupeetkos nyt vainomaa niitä ku joissai kauhu leffoissa..hullu tapaus..:D
Ei kukaan ole vainoamisesta puhunut. Kyllä pienemmistäkin jutuista on sanktioita saatu. Ja oikeudenkäyntikulut tekoon syyllistyneelle.
kuitenki on hyyvin idioottimaista haastaa tollassesta pikku jutusta.. tulee mielee joku rahan himoinen ääliö joka haastaa jokaisesta pikkujutusta et sais rahaa.. ei hyvä..
Olet kovin väärässä. Luehan ajatuksella tätä ketjua ja näe miten nuoria ja hauraita ihmisiä satutetaan, mollataan tuttujen edessä omassa juhlassaan. Se ei unohdu, vaikka elämä jatkuukin normaalina.
Olisi todella hyvä, jos opettajat kertoisivat etukäteen mahdollisista seuraamuksista. Seuraamukset voisivat olla koulun toimesta toteutettuja, mutta jos ei opettajilta löydy keinoja, on onneksi laki. Ennakkotietonakin se voisi hillitä kiusantekijöitä.
Nyt huumoria vähän peliin. Onnea elämään, jos tuollaista läppää ei pysty olla ottamatta itseensä. Jos muut haluavat nimenomaan satuttaa itseäsi olisit mennyt leveä hymy naamalla lavalle ja pois. Jos otat itseesi tuollaisesta palkinnon antajat "voittavat". :)
Nyt huumoria vähän peliin. Onnea elämään, jos tuollaista läppää ei pysty olla ottamatta itseensä. Jos muut haluavat nimenomaan satuttaa itseäsi olisit mennyt leveä hymy naamalla lavalle ja pois. Jos otat itseesi tuollaisesta palkinnon antajat "voittavat". :)
Nyt huumoria vähän peliin. Onnea elämään, jos tuollaista läppää ei pysty olla ottamatta itseensä. Jos muut haluavat nimenomaan satuttaa itseäsi olisit mennyt leveä hymy naamalla lavalle ja pois. Jos otat itseesi tuollaisesta palkinnon antajat "voittavat". :)
Nyt huumoria vähän peliin. Onnea elämään, jos tuollaista läppää ei pysty olla ottamatta itseensä. Jos muut haluavat nimenomaan satuttaa itseäsi olisit mennyt leveä hymy naamalla lavalle ja pois. Jos otat itseesi tuollaisesta palkinnon antajat "voittavat". :)