pärjää jos sattuu vaikka niin että joutuu leikkaukseen ja sairaalasta ei pääse ilman omaista tai saattajaa.
Mistä ottaa silloin ihmisen kun kaikki asuu kaukana ja ystäviä ei ole.
Tuli mieleen kun on paljon yksineläviä Suomessa.
Mistä ottaa silloin ihmisen kun kaikki asuu kaukana ja ystäviä ei ole.
Tuli mieleen kun on paljon yksineläviä Suomessa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
voi olla sama asia. Itse en pystynyt hakemään miestäni sairaalasta Lyhki-kirurgiasta, joten hänen työkaverinsa haki hänet kotiin.
Pitäisiköhän perustaa uusi ammattinimike; sairaalastakotiinhakija?
Muualla läntisessä maailmassa on apua kaikkeen saatavana. Tietysti niistä pitää vähän maksaa, mutta pääasia on, että apua saa.
aina saa, kun osaa oikeasta osoitteesta pyytää. Tälläisissa tapauksissa kannattaa kysyä lähi paikkakunnan kotihoitokeskuksesta apua.
Voihan näistä kunnallisistakin saada apua. Ja sairaalasta voi tulla ambulanssilla, jos ei muuten pysty.
että sairaalassa pidetään niin kauan, kun on mahdollista luovuttaa asiakas turvallisesti kotia.
työaikansa on 8.00-16.00.
Olen itsekin yksineläjänä miettinyt sitä, vaikka toistaiseksi on apua löytynyt ystävistä tai sukulaisista. Luultavasti sairaalan sosiaalihoitaja järjestää jonkun saattajan - ehkä Kotipalvelusta tms. Tai jos itse tietää joutuvansa leikkaukseen, niin voi itsekin ottaa yhteyttä etukäteen. Ehkä SPR:n ystäväpalvelustakin voisi saada apua, en tiedä.
Itse olen (yksineläjänä) miettinyt joskus sitä, että jos on joutunut vaikeaan leikkaukseen ja kun sitten kotiuttavat sairaalasta melko aikaisin (niinkuin nykyään on tapana), niin mistä saisi apua jos ei kunnolla pärjää kotona yksin - varsinkin vessaan. Tai jos on kipuja ja vaikka pyörtyy ekana päivänä yksin kotona.... Eikai Kotipalvelu palvele yöllä...?
Ja sitten vielä semmoinenkin mietityttää, jos saa jonkun kohtauksen tms. niin, että pitää soittaa ambulanssia yöllä, kun kerrostalon ulko-ovi on lukossa (ei ole koodia), niin kuka käy avaamassa ambulanssimiehille, jos itse ei kykene (eihän silloin tarvitsekaan ambulanssia, jos voi kävellä portaita alas, ovea avaamaan!)
Kaikkea sitä tässä välillä miettii. Ystäviä on, mutta melko kaukana, ja heillä on omat ansiotyönsä, ja omat elämänsä ja saattavat olla itse lomilla ja matkoilla tms., joten ei oikein voi noin vain laskea heidän varaan, jos tapahtuisi jotain.
Naapurit ovat tyypillisiä kerrostaloihmisiä, jotka eivät tervehdi eivätkä aina edes tunnista.
(Mitä meihin suomalaisiin on mennyt kun nykyään olemme niin jöröjä ja tylyjä toisillemme kerrostaloissa?)
Kyllä yksinelo on monella tavalla ihanaa, mutta sitten kun tarvitsee toisen ihmisen apua, niin se on joskus hemmetin vaikeaa, ja tuntee itsensä avuttomaksi. Kummallista on sekin, että ystävät ja tuttavat ovat sinkoutuneet niin kauas, että ei voi vaivata.
Selviytymisleikkiä tämä sinkkuelämä on välillä! :/
asioista selvää, ennen kuin kirjoittelee. Luuletko Manhattan tietäväsi työajat.
Kotihoidossa tehdään päivätyötä, vuorotyötä ja on yöpartioitakin olemassa.
sairaala pitää asiakkaan niin kauan, kunnes se on turvallista kotiuttaa ja leikkaukseen mentäessä kannattaa selvittää jälkihoito asiat. Näistä asioista voi neuvotella esitutkinnoissa tai kyselemällä mahdollista apua etukäteen kotihoitokeskuksesta.
Kerrostaloissa kannattaa sopia yhteisissä taloyhtiön kokouksissa tms, miten toimitaan, kun on hätätilanne, eli mistä auttajat saa avaimet, että pääsevät sisään.Yleensä isännöitsijä firmoilta löytyy, ellei ole sukulaisilla tai tuttavilla avainta toimittaa. Puhelin on hyvä olla käden ulottuvilla ja turvarannekkeitakin on olemassa. Aina voi sattua odottamattomia tilanteita ja kannattaa varmistaa oma turvallisuutensa ja muittenkin järjestelemällä joustavasti kulkureitit avainten paikat ja oma selviytyminen arkipäivän asioista.
toipilas kotiutetaan ensin oman paikkakuntansa terveyskeskukseenn vuodeosastolle ja sieltä käsin sevitetään ihmisen kotiolot, ja selviytymismahdollisuudet siellä - otetaan yhteys omaisiin, jos heitä potilaalla on ja jos ei, niin järjestetään kotisairaanhoidon kautta kotipalvelua ja tarvittava sairaanhoitoa - lääkkeiden jaot, siteiden vaihdot, kuljetukset labraan ynms.
Ketään ei saa jättää lainkaan mukaan heitteille.
Kotiutettaessa sairaalan sosiaalihoitaja järjestää, joko taksin ja saattajan, tai tarvittaessa ambulanssikyydin kotipaikkakunnalle.
tieto helpotti ettei hädissään hae minkalaista kumppania vaan,voi tulla vaan lisää ongelmia elämään.
pirre opasti ketään ei jätetä heitteille ja lakikin niin määrää, mutta yleensä menetellään tapauskohtaisesti ja jos on tarve, niin sairaalasiirto tehdään invataksilla tai tarvittaessa sairaankuljetus ajoneuvolla ja akuutin vaiheen jälkeen vaihtoehtona on terveyskeskuksen vuodeosasto ja sen jälkeen kotihoitokeskuksen arvio ja hoidontarve, ellei omaiset pysty hoitamaan tai ei ole omaisia. Oman ryhmänsä muodostavat päiväkirurgia asiakkaat, jossa kotiutuminen tapahtuu samana päivänä, mutta ei sieltäkään lasketa ilman saattajaa pois ja potilaan kunto sanelee menettely tavat eteenpäin.
varmaan saa mutta kun pitäs ensimmäinen yökin olla omainen jos samana päivänä pääsee pois.
Mistä saa yökylään jonkin?
Alko jo naurattamaan...vai saisko sinne sairaalaan jäädä yöksi.
isäntä voisi sen verran jelpata ja jäädä yöksi:))
Periaate on se, että näistä asioista kannattaa neuvotella etukäteen sairaalan kanssa ja tehdä arvio siitä miten selviää ensimmäisen yön, mutta kotia ei laiteta, jos asiakkaan turvallisuus ja selviytyminen on uhattuna.
ongelmien vähintäänkin kaksinkertaistuvan :));
hyvässä lykyssä olet omaishoitaja lopun ikääsi.
..ei ollut meillä kun kotiuduin.
Kysyivät kyllä onko tai olisko joku, ja vastasin
että ei ole 4-5 lääkäriä muut pyörittivät päätä.
Niimpä lohdutin heitä että lähin kauppa on onnex
300-400 metrin päässä,, Ja tämä tarina on tosi. ;)
löytyä oman kuntasi alueeltakin, kun tutustut perusterveyden palveluihin.
Miksi aina käännytään omaisten puoleen? Työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla yksin asuvalla naisella on niin pienet tulot, että ei voi matkustaa vanhojen vanhempiensa takia saatika saattaa sairaalasta ja hoitaa kotona, nipin napin selviää itse.
jonkun lähiomaiseksesi - sehän kysytään kaikilta ja kirjataan potilaan virallisiin tietoihin.
Mutta jos ei ole ketään omaa lähiomaista, kai se viranomainen on sitten se "lähin omainen" - tarkoitan kotikunnan sosiaaliviranomaisia.
Voin kai kertoa omasta tilanteestanikin sen verran, että en olisi yhtään, ainakaan paremmassa tilanteessa jos sairastuisin - mieheni ei pysty pitämään enää oikein itsestäänkään huolta kuinka sitten minusta - mutta minä en sure tulevaa, elän vain päivän kerrallaan.
tullut mieleen että sittenkin näin yli 50-senä täytyy pitää silmät auki.
Ja alkaa katsella jos sittenkin löytys elämänkumppani.
En kyllä sukulaisten riesaksi halua ja viimeisenä naapureiden.
varmaan jäädä sairaalaan yöksi.Olis se hassua kun iskis miehen treffipalstalta ja pyytäs kylään kun on kotiutunu sairaalasta,hän ei tietäs mistä kyse.
Juttelis koko yön kynttilänvalossa!
No joo,leikkiä vaan laskin mutta tosissani olen tällä kysymyksellä eli miten sitä yksin ei aina selviä.
parisuhteessa elävälläkään ole mitään taetta etteikö jäisi yksin huolehtimaan itsestään - ja niinkuin tuolla aiemmin sanoin, vielä toisestakin.
itsekkin ennen eroa sain olla vuosia yksin kun sillonen puoliso juoksi koko ajan muualla.Eikä korvaansa lotkauttanu vaikka kuinka kipeä olin välillä kun sairastuin.
..ja kun on vielä kaiken lisäksi kokemusta, tästä kaksin yksin olemisesta sairaalan jälkeen!
Eli kahteen kuukauteen ei olisi saanut tehdä yhtään mitään,
mutta kun halus elää niin pakko oli ainakin kaupassa käydä,
hyvä puoli oli että ei tarvinnut salakaataa sitä hirveä,
kun olisi varmasti jäänyt minulta silloin metsään, ainakin yksin..;)
vedet silmissä monta kertaa kun tästä kehkeyty sittenkin positiivinen juttu.Vaikka vähän surullisena alotin.Parempi yksin yksin kun kaksin yksin jos on ollut huono parisuhde vailla toisen kunnioitusta.
Minusta papin vihkipuheen paras neuvo on : toinen toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
ja tulikin mieleen että olis se kyllä hankalaa jos kaikki olis sukulaisista esm.kiinni kun kaikilla on oma elämä ja varmasti omiakin ongelmia itse kullakin.Naapureista puhumattakaan.