Tämän palstan keskustelut ovat todella "mielenkiintoisia": miesten uudet onnet ja ex-vaimot sättivät katkerina toinen toisiaan. Lapset ovat lyömäaseina kummallakin puolella. Olen hienokseltaan asettumassa ex-vaimojen puolelle...ainakin siinä tapauksessa, että avioero on aiheutunut parisuhteeseen tulleesta kolmannesta naispuolisesta osapuolesta.
Nyt on turha uusien onnien sanoa, että ero on exän syytä kun ei kerta osannut pitää miehestään kiinni. Exiä ei pidä eroista syyllistää, kyllä nämä pahaan toisen naisen tautiin sairastuneet miehet pettävät vaimojaan vaikka avioliitossa olisi kaikki ok. Luulevatko uudet onnet sosiaan, että se kuva, jonka miehet avioliitoistaan antavat ovat tosia? Normaalille miehelle syntyy syyllisyys siitä, kun on vaimoaan pettämässä ja sillehän pitää tietenkin löytää pätevä syy. Se klassinen syyhän on, että "vaimoni ei ymmärrä minua". Jossain mielessä uudet onnet menevät halpaan kun kaiken uskovat. Korkean moraalin ja etiikan omaava nainen sanoo tällaiselle miehelle, että etköhän menisi selvittämään asiat ensin vaimosi kanssa...palataan sen jälkeen asiaan.
Exien katkeruutta ja mustasukkaisuutta on turha täällä arvostella. Tottakai se sattuu, kun avioliitto särkyy, tulee hylätyksi ja koko perhe hajoitetuksi. Mustasukkaisuus lapsista ja miehestä on enemmän kuin ymmärrettävää. Menee vuosia, että exä voi "ystävystyä" uuden onnen kanssa...tuskin koskaan sitä voi rehellisesti tehdä. Rakastumisen tilassa uudet onnet ja ne ex-miehetkään eivät ilmeisesti voi ymmärtää sitä hävitystä, mitä heidän ihana rakastumisensa on hajotetussa perheessä saaneet aikaan. Naiselle, joka on särkenyt toisen perheen, ja mahdollisesti myös omansa, on mielestäni häpeä ja syyllisyys parempi ja oikeampi tunne kuin hylättyjen vaimojen käytöksen ihmettely ja katkeruudesta syytteleminen.
Omasta erostani on jo vuosia. Olen se hylätty vaimo, mutta olen löytänyt uuden miehen ja elän tällä hetkellä elämäni parasta parisuhdetta. Mieheni uutta onnea en ole vielä koskaan tavannut. Lapseni ovat hänet tavanneet, mutta eivät ole tykänneet. Olen miettinyt, mistä se mahtaa johtua, ei nainen voi ihan kamala olla koska hän on sentään exälleni kelvannut. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että lapsilla ja nuorilla on myös oikeudentajua ja moraalisia arvoja. He eivät voi kertakaikkiaan hyväksyä sellaista ihmistä, joka on ollut hajoittamassa paitsi heidän perheensä. Tämän lisäksi nainen on hajoittanut oman perheensä ja aiheuttanut kärsimystä omille lapsilleen, joiden luulisi olevan äidille tärkeintä elämässä.
Olen miettinyt sitä hetkeä kun joskus tapaamme. haluaisin jotenkin osoittaa, että en hyväksy sitä, mitä hän on kahdelle perheelle exäni kanssa tehnyt. En halua olla tekemisissä kummankaan kanssa ja ajattelin, että voin kyllä tervehtiä heitä, katsoa silmiin ja hymyillä, mutta ojennettuun käteen minun ei ole pakko tarttua. Se olkoon osoitus siitä, että vuosia sitten minua ja lapsiani on pahasti loukattu. Asian kanssa voin jo elää, mutta minun ei tarvitse olla minkäänlaisissa tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden arvot ja moraali ovat niin erilaiset kuin minulla.
Nyt on turha uusien onnien sanoa, että ero on exän syytä kun ei kerta osannut pitää miehestään kiinni. Exiä ei pidä eroista syyllistää, kyllä nämä pahaan toisen naisen tautiin sairastuneet miehet pettävät vaimojaan vaikka avioliitossa olisi kaikki ok. Luulevatko uudet onnet sosiaan, että se kuva, jonka miehet avioliitoistaan antavat ovat tosia? Normaalille miehelle syntyy syyllisyys siitä, kun on vaimoaan pettämässä ja sillehän pitää tietenkin löytää pätevä syy. Se klassinen syyhän on, että "vaimoni ei ymmärrä minua". Jossain mielessä uudet onnet menevät halpaan kun kaiken uskovat. Korkean moraalin ja etiikan omaava nainen sanoo tällaiselle miehelle, että etköhän menisi selvittämään asiat ensin vaimosi kanssa...palataan sen jälkeen asiaan.
Exien katkeruutta ja mustasukkaisuutta on turha täällä arvostella. Tottakai se sattuu, kun avioliitto särkyy, tulee hylätyksi ja koko perhe hajoitetuksi. Mustasukkaisuus lapsista ja miehestä on enemmän kuin ymmärrettävää. Menee vuosia, että exä voi "ystävystyä" uuden onnen kanssa...tuskin koskaan sitä voi rehellisesti tehdä. Rakastumisen tilassa uudet onnet ja ne ex-miehetkään eivät ilmeisesti voi ymmärtää sitä hävitystä, mitä heidän ihana rakastumisensa on hajotetussa perheessä saaneet aikaan. Naiselle, joka on särkenyt toisen perheen, ja mahdollisesti myös omansa, on mielestäni häpeä ja syyllisyys parempi ja oikeampi tunne kuin hylättyjen vaimojen käytöksen ihmettely ja katkeruudesta syytteleminen.
Omasta erostani on jo vuosia. Olen se hylätty vaimo, mutta olen löytänyt uuden miehen ja elän tällä hetkellä elämäni parasta parisuhdetta. Mieheni uutta onnea en ole vielä koskaan tavannut. Lapseni ovat hänet tavanneet, mutta eivät ole tykänneet. Olen miettinyt, mistä se mahtaa johtua, ei nainen voi ihan kamala olla koska hän on sentään exälleni kelvannut. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että lapsilla ja nuorilla on myös oikeudentajua ja moraalisia arvoja. He eivät voi kertakaikkiaan hyväksyä sellaista ihmistä, joka on ollut hajoittamassa paitsi heidän perheensä. Tämän lisäksi nainen on hajoittanut oman perheensä ja aiheuttanut kärsimystä omille lapsilleen, joiden luulisi olevan äidille tärkeintä elämässä.
Olen miettinyt sitä hetkeä kun joskus tapaamme. haluaisin jotenkin osoittaa, että en hyväksy sitä, mitä hän on kahdelle perheelle exäni kanssa tehnyt. En halua olla tekemisissä kummankaan kanssa ja ajattelin, että voin kyllä tervehtiä heitä, katsoa silmiin ja hymyillä, mutta ojennettuun käteen minun ei ole pakko tarttua. Se olkoon osoitus siitä, että vuosia sitten minua ja lapsiani on pahasti loukattu. Asian kanssa voin jo elää, mutta minun ei tarvitse olla minkäänlaisissa tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden arvot ja moraali ovat niin erilaiset kuin minulla.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Entä kun nainen (=perheen äiti) on se joka pettää ja jättää. Mitä sitten?
sama tilanne. Jos olisin petetty mies, suhtautuisin ihan samalla tavalla exääni ja hänen uuteensa. Haluaisin olla valinnoissani ja arvoissani heidän yläpuolellaan.
että olet jo tuon ikäinen ja noin lapsellinen! Siis nainen vie miehen, entäs mikä rooli tällä miehellä sitten on? Totta kai exät ovat katkeria ja sattuu mutta mutta miksi lasten kustannuksella??
nilkkaan!!! Kyllä se niin on, että useimmat avioerot ovat toispuolisia, kun miestä viedään uuteen onneen vaihdilla. Ja syy on juuri sen kolmannen osapuolen.
Mies on niin helposti manipuloitavissa, että uskoo kaiken, mitä uusi nainen höpöttää. Kyllä siinä entinen perhe sillon jää, kun mies vain kyllästyy perhe-elämään, ja saa vapauden mennä miten lystää.
Joten turha on syyllistää ex vaimoja. Me yritämme pitää avioliiton koossa, ja vielä keksiä ratkaisuja, mutta kun mies on aivopesty perhettä vastaan, eisiinä auta edes itkut tailasten pyynnöt!!
Ja kuka niillä lapsilla leikkii?? Kyllä se on ne uudet naiset, jotka alkavat leikkimään kotia toisten lapsilla!!! Se on todella säälittävää.
ovat rasite, joita nyt vain on kestettävä toisinaan. Huom, meneekö millään tajuntaan, RASITE!
isiensä uusista naisista,joita on vain isin takia kestettävä! Jos fiksu isi olisi, ei tollasta tekisi.
nimittäin avokkini ei saa tuoda lapsiaan kotiini. Sen tein selväksi heti alussa. Ajattelin tosin itseäni, koiraani ja kotiani, mutta samalla siis tein palvelun lapsillekin :DD
sanottu, mikä on miehen rooli: hän on sairastunut pahaan "toisen naisen tautiin" ja kyllä siinä tilanteessa vaimo ja lapset ovat melko aseettomia.
Olisihan minullakin keinoja ollut: olisin voinut ottaa yhteyttä naisen aviomieheen, äitiin, sukulaisiin, työnantajaan ja muutenkin järjestää hänelle julkisen häpeän. Jos mies omat arvonsa arvostuksensa osoittaa sillä, että ihan vapaaehtoisesti avaa housujensa vetoketjun jonkun toisen miehen vaimon kanssa niin minun puolestani saavat olla! En sentää alennu miehestä tappelemaan. Minä sitä eroa jouduin meilläkin hakemaan, mies olisi halunnut halventaa kahta naista, eli pitää molemmat. Uusi onni olisi siihen suostunut - minä en!
Niin kyllähän pitäisi syyttää myös miestä joka menee vaimoa pettämään, mutta jos tämä nainen jonka kanssa mies pettää tietää että mies on naimisissa ja ehdoin tahdoin vikittää ja flirttaa ja antaa ymmärtää että haluaa miehen pettävän vaimoaan hänen kanssaan.
Ei se pelkästään naisen syytä ole vaan myös miehen. Mutta tuskin mies olisi sitä sen tietyn naisen kanssa pettäny ellei nainen olisi mennyt siihen mukaan...
kun saa taas tarpeekseen uudesta onnestaan.
Toivottavasti pettävät toisiaan =D
Mikä teillä eksillä on oikein vikana siellä päässä? Luulette tosiaan että haluamme koti leikkiä teidän lapsillanne? Veikkaan että suurin osa meistä perheellisen miehen saaneista ovat onnellisia jokaisesta hetkestä jonka saa miehen kanssa viettää KAHDESTAAN ilman teidän rääkyviä ja huonosti käyttäytyviä kakaroita mitkä ei usko mitään mitä sanotaan. Kyllähän näitä kakaroita kerta viikkoon tai harvemmin sietää kun rakkaus miestä kohtaan on vahva. Mutta mitään kotiä näiden kakaroiden kanssa tuskin kukaan meistä leikkii vaan ovat onnellisia hetkistä ilman näitä kakaroita. Ja tämä on tosi.
lasten isät joutuvat tuollaisten naisten pauloihin. Ehkäpä miehet ovat vaan toisenlaisia kuin me naiset. Meiltä ei äitinä olo lopu koskaan. Miehelle on tärkeintä se, että on nainen, tunteet kiihkeinä ja mahdollisuus tyydyttää itsensä naisen kanssa säännöllisesti. Ehkäpä rakastaminen ja isänä oleminen ei merkitse mitään lopulta...
Parempi onkin, että minun lapseni eivät voi sietää isänsä uutta eivätkä näin ole häiritsemässä murulaisten lemmen leiskuntaa. Parempi heidän on minun kanssani ollakin, eivät ole ainakaan taakka kenellekään.
mitä olisit naisen työnantajalle sanonut?
Entä hänen äidilleen tai sukulaisilleen?
Julkinen häpeä... siitä että nainen oli miehesi kanssa.
Tuskin, enää ei eletä pimeää keskiaikaa.
tilanne, että olen johtavassa asemassa firmassa, joka on nyxän työnantajan tärkeä asiakas. Monta kertaa oli kiusaus ottaa asia esille, mutta hillitsin itseni sillä sellaisen sekaantumisen jälkeen en olisi voinut arvostaa itseäni. Minä en myöskään soittanut mieheni naisystävän miehelle, mutta hän soitti minulle useammankin kerran sen jälkeen kun suhde vahingossa paljastui hänellekin. Sanoin hänelle monta kertaa, että puhukoon miehelleni (silloin meillä oli harkinta-aika menossa), sillä minä olen ulkopuolinen siinä suhteessa ja sotkussa.
Surullista jos nykyään arvon ovat menneet sellaiseksi, että aviorikos ei enää ole mitään. Ehkä sinulle on sama seurusteletko naimisissa olevan vai vapaan miehen kanssa...minulle se ei ole ollenkaan yhdentekevä asia.
Minä en syyttä mieheni erosta ketään. Tiedän myös etten minä ole sitä eroa aiheuttanut vaikka täällä yleisesti nyxiä syyllistetään. Myöskin tiedän että jos tuon täällä esille jotain negatiivista miehen exään liittyen ja kysyn vaikka mitä tehdä niin hups kun vika onkin minun! Minulle on aibvan sama mitä mieheni exä puuhailee kunhan hän pitää lapsistaan huolen niin kuin kuuluu eikä lastensuojelun tarvitse toiste asiaan puuttua. Täällä kun kerran kyselin mitä tehdä kun äiti ei osaa lapsiaan hoitaa sain haukut niskaani. Minun vikahan se on ettei aikuinen ihminen jonbka olen tuntenut vain muutaman vuoden ja nähnyt kaksi kertaa osaa pitää lapsisitaan huolta. Eli kyllä välillä on pakko täälläkin kertoa totuus ihmisistä. On siis olemassa myös huonoja ex-vaimoja ja äitejä.Ihan niinkuin nyxiäkin.
itse jo 41v,liitossaan aikoinaan jätetyksi tullut..menneestä kipeästä erosta lasten avulla selvinnyt.Menneen annan anteeksi,hyväksyn..mutta itsekään en "ojennettuun käteen tarttuisi".Katkeraksi en tullut,
en myöskään kyyniseksi...Olen kohdannut uuden hyvän ihmisen jonka kanssa myös elän elämäni parasta parisuhdetta...aikuista suhdetta.Sinulle N50 toivotan mitä suurinta onnea!