Olen monesti miettinyt että ollaankohan me liian mökkihöperöitä, kun vietetään viikosta suurin osa kuitenkin sisätiloissa? Lapsi on meillä ensimmäinen ja nyt reilun 6kk ikäinen. Muutamia kävelylenkkejä tehdään viikossa tai käydään kaupassa, mutta siihen se usein jää. Kaupungissa olis tietenkin vaikka mitä nähtävää, mutta suurin osa vaatii aina rahaa eikä sitä näin mammalomalaisella juuri liikoja ole. Kaupoissa ravaaminenkaan ei oikein maistu ja rahaa nekin vaatii. Kävelyreittejäkään tässä meidän lähettyvillä ei juuri ole, tai on jos haluaa autojen ääniä kuunnella ja niitä katsella. Mitä te muut oikein teette päivisin??
mitä teette päivisin 6kk kanssa?
mökkihöperöt?
146206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei mekään kyllä paljoo ulkona käydä. Lapsi nukkuu niin hyvin sisällä. Pari kertaa viikossa vaunujen kanssa. Ei meilläkään mitään hyviä reittejä ole, tienvarres pitäis kävellä. Kaupunkiin on matkaa, siel käydään joskus. Ajattelen monesti et oonko huono äiti kun en jaksa hirveesti leikkiä lapseni kanssa, yleensä olen hänen vieressä kun hän itsekseen leikkii viltin päällä. En jaksa laulella ja lueskella satuja. Lapsi 6kk.
mies on kolmivuorotöissä joten meillä vaihtelee nää päivärutiinit joka kolmas viikko. Joka kolmas viikko auto käytös ja sillo käydää vaa muutaman kerran kävelyl. Ja kaks viikkoo sit ollaan kävellen liikkeel, millon mun porukoitten luona, millon vaa käydää pikasee kaupas, kirppiksel tai jotain muuta vaa kävellään.
Päivät menee aika nopeesti, kundi nukkuu ja leikitää, ollaa koneel kuuntelemas musiikkii, nytki musiikki soi ja mä kirjotan tätä viestii. puolen tunnin päästä alan laittaa sitä yöunil ja nukkuu iha mukavasti jo tunnin päästä.
Päivät on ihania, enkä oo vielä kyllästyny. poika on puolivuotias meilläkin.
Meillä lapsi on nyt lähemmäs 8kk mutta meillä aina on ollut samanlainen päiväohjelma...eli...
aamusin leikitään sisällä ja puolelta päivin menemme vaunuilemaan koirien kanssa joka päivä. Iltapäivällä leikitään sisällä tai käydään asioilla esim. kaupassa. Ennen iltapuhteita vaunuillaan uudemman kerran koirien kanssa ja pihalla käydään keinumassa (siitä asti kun oppi istumaan tukien) tai hiuekkalaatikolla tai sisällä leikitään. Eli me vaunuillaan noin 2krt päivä ja ehkä piipahdetaan vielä asioimassakin joskus.
Sisällä leikkiminen tarkoittaa sitä että välillä istun vieressä vaan tai ojentelen leluja tai sitten musiikkileikkejä, liikuntaleikkejä.
Me tavataan aika paljon muita äitejä vauvoja. Sit kotona tyttö ryömii tutkimusmatkoillaan pitkin kotoa ja minä perässä. Tai leikkii lattialla. Katsellaan myös kuvakirjoja ja harjoitellaan taputtamista jne. Mä tykkään lorutella vauvalle tai joskus luen vaikka omia kirjojani ääneen. Pihalla käydään lähes joka päivä joko vaunuilla tai suurensuosion saavuttaneella rintarepulla. Meillä käy myös päivittäin vieraita ja toisten pikkulasten touhuja tyttö tarkkailee mielellään. Sellaista.
Samaa mietitään täällä! Varsinkin nyt kun on ollut näin kuuma, ei ole voitu olla edes ulkona paljoakaan. Tänään sitten menimme ulkoa kuumasta kylmään kauppaan, niin lapsi huusi kuin viimeistä päivää, vaikka laitoin vaunuista harsoa päälle lämmittämään, niin ei auttanut. Sain ostettua leipää ja siihen päättyi meidän kauppareissu. Kirpputorilla olemme käyneet kerran, mutta meidän neiti kyllästyy viiden minuutin jälkeen.. Halpa-hallissakin kerran poikkesimme, mutta eihän me päästy kuin ovista sisään kun jo tyttö ilmoitti että ei kiitos, ja äänekkäästi..
Mietin olisiko hyvä vaihtoehto kotona istumiselle esim. vauvauinti tai muskari. Muskari maksaa n.70e, ja kuulemma rahan hukkaan heittoa (täällä ainakin, muualla voi olla toisin). Vauvauinti taas on huonoon aikaan kun haluaisimme olla v-loppusin perheen kesken kun mies käy kaukana töissä.
Päivät siis menee samaa rataa kotona istuen. Kyllä me on yritetty tanssia, lorutella, ilmeillä ja katsella leluja yms.. mutta meidän pienokainen vaatii jo paljon enemmän. Enää ei jaksa yksi asia kauaa kiinnostaa..
Ja samassa tilanteessa olevia ystäviä/perheitä ei ole joiden luona voisi vierailla kun viimeisetkin kaverit jäi kun tyttö syntyi.
Mutta onhan meillä toisemme seuranamme:) ja olen jo aika hyvin sisäistänyt seinille puhumisen:D
se oli jo 7n aikaan aamulla, että ei ole muita asiakkaita. Nousenko siis 5:n aikaan uintia varten, ei kiitos!
HEips
oletko kokeillut kaupoissa käymistä niin etrtä pakkaat leluja/maissinaksuja (meillä suuressa suosiossa)/leivänkannikoita mukaan. Meillä onnistuu kaupoissa käynti kun on mukana järsittävää. Ei meilläkään poju ihan maisemia kattellessa viihdy ostoksilla vaan pientä rekvisiittaa on oltava mukana.
Kuulostaa hyvältä idealta tuo maissinaksujen anto, lelut kun aina välillä lentää kaaressa:)
Mutta minkä ikäisen niitä saa antaa? Meidän tyttö on nyt 5kk.
poika nyt puoli vuotta ja koko kesän on tykännyt keinua vauvakeinussa, ulkoiltu on tosi paljon!
Jos olet antanut jo kiinteitä niin voit hyvin antaa maissinaksuja...ei niihin mitään ikäsuositusta ole. Toinen tosi hyvä ja kestävä järsittävä on ruisleipä. Jos mä yritän saada jotain ostettua ajatuksen kanssa niin todellakin nuo auttavat.
nii utelias että kääntää päätä ku pöllö, ettei vaa jää mitää näkemättä ja monesti tekis mieli sanoo, ett ei ruukata tuijottaa ihmisiä... Aivan sekopääskidi. Näkee vaunut eteises ni heti sinne, ihan intona ku turvaistuin esiin, että eihän vaa joudu jäämään kotiin!
Me ollan ulkona valtavasti: milloin ollaan unilenkillä, käydään toripäivinä torilla, käydään leikkipuistossa katsomassa muita lapsia, keinutaan, jos siellä sattuu vauvakiikku olemaan vapaana, käydään joenrannassa ihmettelemässä vettä, istuskellaan puistonpenkillä katselemassa puita kun ne heiluu, käydään kaupassa, ikkunaostoksilla, kirjastossa lastenosastolla katselemassa kirjoja, kyläillään, käydään moikkaamassa äitin työkavereita töissä...siinä muutama esimerkki:) Meillä poika nauttii luonnosta, sen katselemisesta, pelkkä puiden oksien heiluminen saattaa kiinnittää sen huomion useiksi minuuteiksi..Ei sen tarvitse olla ihmeellistä, koska pienikin virike piristää niin äitiä kuin lastakin. Ja rahaa ei pala yleensä kuin mitä ruokakaupassa käydään (tietty vaate ym.ostot on sitten ihan toinen juttu, ei kuitenkaan päivittäistä )sillä kuljetaan kävellen = rattaiden kanssa.
Meillä on nyt jo reilun vuoden ikäinen lapsi. Alusta asti päivät ovat menneet aika lailla saman kaavan mukaan. Suurin osa ajasta on oltu sisällä, osittain ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että ei me ehditä juosta ympäri kyliä kovin useasti. Ruokakaupassa käydään kävellen kyllä päivittäin. Olen laittanut lapselle kaikki ruuat itse ja lähes poikkeuksetta laitan myös itselleni ja miehelleni itse tehtyä ruokaa. Nyt onkin jo helpompaa kun lapsi syö samaa ruokaa. Välillä tuntuu, että asun keittiössä!
Mutta meille hyvä ja terveellinen ruoka onkin perusasioita elämässä ja olen valmis siihen käyttämään myös aikaa.
Eli meillä puuhastellaan päivisin paljon keittiössä. Annan lapselle välillä kattilan ja kauhoja niin saa tehdä ihan omaa ruokaa...välillä rätti kouraan, niin voi pyyhkiä lattian puhtaaksi... no, puolivuotias ei taida vielä siivoustouhuja harrastaa. MItään erityistä emme tee. Ei me laulella, lorutella tai leikitä mitään erityisiä leikkejä. Kunhan ollaan. Lapsi kyllä aika hyvin itse keksii tekemistä. Onhan kotona kuitenkin yleensä kaikkea jännää... :) Touhukas ja tomera tyttö meillä, että aikaa menee paljon siihenkin kun käy järjestelemässä tytön aikaasaannoksia. Potalla on käyty puolivuotiaasta ja tuntuu, että potalla käymiseenkin menee hurjan paljon aikaa!
Ei pahemmin nukuskele ja vaatii aktiviteetteja koko ajan. Väliin luetaan satuja (keskittymiskyky vaihtelee), väliin lauletaan ja leikitään (esim. hämähämähäkki, piiri pieni pyörii omina sovelluksina jo kk:n iästä lähtien eka lattialla ja sittemmin sitterissä, eli jos hämähäkin piti kiivetä seittiä sormin, ni sit pojalla heiluu koko käsi). Eläinten ääniä on opeteltu samoin jo kuukauden iästä, lehmä on kestosuosikki ja saa mahtavat naurut. Joskus loruillaan, kutitetaan, käydään vauvakiikussa ulkona, mutta ehdoton suosikkilaji on HYPPIMINEN ja reuhaaminen, pää alas päin ja vaikka miten päin mutkilla ja mitä villimpi meno, sitä kauheampi naurunrämäkkä. Lässynlässyn vauvaleikit ei enää paljon kiinnosta.
Tietty joskus kaupassa, ruoan laittoa ja siivousta, mutta noi kotihommat ei meil taho onnistua, ku poju sanoo haisevan vastalauseen eikä ois hetkeä yksin tai ees sitterissä pidempään.