Kuulin erään, kasvattajanakin toimivan eläinlääkärin aatteita koiran kasvatuksesta. Hänen mukaan kasvattajat kuulemma tuijottavat aivan liikaa näyttelysaavutuksia ja lonkkatutkimusten tuloksia. Hänen sanansa mukaan katse pitäisi kiinnittää koiran kokonaisvaltaiseen terveyteen, luonteeseen ja etenkin terveyteen korvien välissä. Näyttelysaavutukset ja lonkkatulokset ovat kuulema toisarvoinen juttu.
Jokaisella kasvattajalla tietysti omat arvot ja kriteerinsä, mutta ei näyttelysaavutukset pahastakaan kyllä ole. Koirahan pyritään kasvattamaan rotumääritelmän mukaisesti. Rotumääritelmän mukainen koira terveillä lonkilla, kyynärillä ja silmillä, parempaa koiraa mielestäni jalostukseen ei olekaan, sikäli mikäli se vielä linjoiltaan käy yhdistettävään linjaan.
Kyllähän kaikki kunnolliset, koiriensa parasta ajattelevat ja arvostavat kasvattajat katsovat myös sen jalostukseen käytettävän koiran luonteen. Eli siis vaaditaan terveyttä sieltä korvienkin välistä.
Luulisi nyt hänen eläinlääkärinäkin tietävän, että lonkkatutkimus tulokset ovat suuntaa antavia ja pevisaan kuuluvilla roduilla on tarkkojakin vaatimuksia.
Mitä olette muut mieltä onko tämä kasvattaja/eläinlääkäri oikeassa kun sanoo näyttelysaavutusten ja lonkkakuvien olevan toisarvoinen asia?
Jokaisella kasvattajalla tietysti omat arvot ja kriteerinsä, mutta ei näyttelysaavutukset pahastakaan kyllä ole. Koirahan pyritään kasvattamaan rotumääritelmän mukaisesti. Rotumääritelmän mukainen koira terveillä lonkilla, kyynärillä ja silmillä, parempaa koiraa mielestäni jalostukseen ei olekaan, sikäli mikäli se vielä linjoiltaan käy yhdistettävään linjaan.
Kyllähän kaikki kunnolliset, koiriensa parasta ajattelevat ja arvostavat kasvattajat katsovat myös sen jalostukseen käytettävän koiran luonteen. Eli siis vaaditaan terveyttä sieltä korvienkin välistä.
Luulisi nyt hänen eläinlääkärinäkin tietävän, että lonkkatutkimus tulokset ovat suuntaa antavia ja pevisaan kuuluvilla roduilla on tarkkojakin vaatimuksia.
Mitä olette muut mieltä onko tämä kasvattaja/eläinlääkäri oikeassa kun sanoo näyttelysaavutusten ja lonkkakuvien olevan toisarvoinen asia?
Vastaukset 15
Vanhimmat
täysin oikeassa on. Hyvä eläinlääkäri sinulla.
että nykyään puhutaan tästä koirien korvien välissä olevasta terveydestä paljon. Minusta kyllä koiran käyttytyminen on todella pitkälle kiinni omistajan pään terveydestä. Sitäkin pitäisi kasvattajien tuijottaa, millaisille kasvattejaan antavat.
Mutta kyllä ne näyttelyssä käynnit edelleen tärkeitä ovat, kun rotukoiria kasvattaa. Miksi sitä kasvattaisi rekisteröityjä rotukoiria, jotka eivät edes muistuta rotua?
mielestäni merkitsee vasta rodun erikoistuomarin kritiikki jotakin. Lähes jokaisesta koirasta saa periaatteessa valion ( käyttötulokset roduilta joilta ne vaaditaan) Eläinlääkäri tarkoitti varmaan että koirassa on toki muutakin kuin lonkat ja kyynärät. Samoin näyttelyissä rotujen omissa vuoden koira kisoissa saadut pisteet eivät vielä kerro koirasta juuri mitään, mikäli sieltä puuttuu erkkari tuomareiden ns. pisteet.
Sinunkin rotusi kuten meillä karkeat trimmataan. Huipputrimmaus ja esittäjä tekee H:n koirasta voittajan näin karkeasti karrikoiden. Rakenteeltaan parempi koira häviää tasavarmasti mikäli vastassa on huippuesittäjän ja trimmitaiturin aikaansaannos ja itse ei ole osannut turkkia niin taitavasti laittaa. tiedät toki mitä ihmeitä trimmauksella pystytään tekemään varsinkin kun arvostelemassa on huipputuomari.
Mutta terveys ja luonne on kaiken A ja O sekä rodunomaisuus.
samaa mieltä kuin uma,näyttelyt pelkästään ei saa ohjata jalostusta,rodun pitkänlinjan kasvattaja/tuomarin arvostelu on hyvä.Ei siellä tarvitse olla numero 1,mutta esim eh tälläiseltä kertoo jo paljon.Lonkat ja kyynärät,jaah,en pane kokonaisarvoa niille,eivät ne koirasta tee hyvää tahi huonoa,mutta kokonaisuus ennenkaikkea,hyvä luonne on tärkeintä,sillä luonteen kanssa uusi omistaja elää,ei kauneuden kanssa.Uskon että uma on samaa mieltä kanssani...emme kasvata koiria näyttelyyn(vaikka se mukava lisä onkin)vaan rakastetuiksi lemmikeiksi.
eri mieltä? Lirps, lurps.
mieltä läheskään kaikesta,se ei silti tarkoita avointa sotaa välillämme...toisin on sinun kanssasi.
ovat tietenkin kaiken A ja 0, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Mutta ihmettelin hänen suorastaan paheksuvaa ajattelua näyttelyistä. Hän kumosi tyystin sen että näyttelyiden perimmäinen tarkoitus olisi palvella jalostus- ja kasvatustyötä. Hän sanoi ettei näyttelyillä ole mitään tekemistä koiran jalostuksen ja kasvatuksen kanssa. Verrattavissa kuulemma missikisoihin = ainoastaan viihdettä. Periaatteessahan ne ovat koirien kauneuskilpailut, mutta itse olen aina mieltänyt näyttelyt palvelemaan koirien jalostus- ja kasvatustyötä.
En toki pidä tärkeimpänä näyttelymeriittejä, vaikka pyrinkin käyttämään omiani mahdollisimman paljon ja toivon että myös kasvattieni omistajat niin tekevät.
Mielestäni jalostuksen kannalta rotumääritelmän mukainen, terveet lonkat, kyynärät ja silmät omaava koira on paras mahdollinen jalostusta ajatellen. Edellyttäen että koira on myös sieltä korvien välistä terve.
huipputuomarin tilalla piti lukea yleistuomari.
Eiköhän maalaisjärjellä jo pitäis ymmärtää, että kokonaiskuva on tärkeämpi kuin yksittäinen lonkkakuvatulos. Läheskään joka rodulta ei vaadita pevisassa juuri mitään, ja näyttelyillä ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa.
sitä tarkoittanutkaan, että lonkkakuvaus tulos olisi koiran kokonaiskuvaa tärkeämpi. Asetin sanani hieman väärin aloitukseen. Tämän eläinlääkärin mielestä kun näyttelyt ovat täysin huuhaata, eivätkä mitenkään liity koiran jalostukseen- ja kasvatukseen. Siinä olen erimieltä hänen kanssaan.
näyttelyitä vastaan niin onko oikeesti lääkäri tai edes kasvattaja.Roduilla on omat rotunäyttelyt jotka on ensiarvosen tärkeitä kasvattajalle jotta tietää missä mennään.
Näyttelyt ja kokeet on ihan tasavertasia mittareita koiran jalostuksessa.
kunnaneläinlääkärinä toiminut jo toistakymmentä vuotta ja kasvattaa ainakin kahta metsästysrotua ja yhtä seurakoira rotua. Mielestäni pätevää selitystä en häneltä saanut, miksi niin paheksuvasti suhtautuu näyttelyihin. Sanoi vain, ettei koiran jalostuksella ole mitään tekemistä näyttelyiden kanssa, jotka ovat ainoastaan viihdettä missikisojen tapaan.
samaa mieltä.
Pelkkien lonkkien tuijottelu ei rodun terveyttä paranna. Se kokonaisuus ei saa hämärtyä sen valossa, että PEVISA vaatii sitä tai tätä. Ne täyttyvät ehdot ei paljon lohduta, jos muu on pelkkää sontaa.
Näyttely arvosteluille en pistä itse painoa ollenkaan. Varsinkin jotkut yleistuomareiden arvostelut ovat niin täyttä huuhaata, että niitten perusteella jos alkaa valintoja tekemään, niin huh huh.
Nään kyllä itse koirasta sen tyypin, jota haen ja siinä mielessä on ihan herttaiasen yhdentekevää onko koiralla tuloksia vai ei. Sellaista urosta en käytä, jota en ole itse aikaisemmin luonnossa nähnyt.
Silti näyttelyt ovat tärkeitä olemassaan siinä mielessä, että juuri siellä niitä koiria itse näkee ja monille pennunostajille ne tulokset ovat tärkeitä.
Sitten kun osuu kohdalle (kennelliiton kehässä) erikoistuomari, niin niille arvioille voi jo jotain painoakin laittaa ja arvostelut osuvat kohdilleen.
Silloin on enää siitä kyse, että minkä tyyppisestä koirasta ko tuomari pitää, mutta selvästi virheelliset koirat jäävät palkitsematta.
Sekin on vissi tosiasia, että oli koira miten kaunis ja terve hyvänsä, sillä ei paljon tee, jos luonne on päin honkia.
monivivahteinen asia,että tuskin kukaan on täysin oikassa miten se pitäs tehdä.Itsekkin olen kirjoittanut ulkonäköjalostusksesta,mutta se yleensä ymmärretään väärin.
Kokonaisvaltainen jalostus on sitä ,että käytettävät vanhemmat on rotumääritelmän mukaisia niin rakenteen,luonteen ja ulkonäön mukaan.Luonne on tänäpäivänä hankala asia jalostuksessa koska lähes kaikista roduista ollaan tekemässä seurakoiria.Sen takia (mutu)että niissä roduissa jotka on luonnostaan kovia niin jalostukseen käytetään pehmeitä koiria joilla luonnetta pehmennetään ja rodun sisällähän tämä on väärin.
Tai sit tosiaan katotaan vaan niitä näyttelytuloksia eikä sitä mihin se rotu on tarkoitettu,jollon luonne ja terveys vaarantuu.
Kyllä minä olen Ell kanssa samaa mieltä,mitä tekee koiralla joka on MVA lonkat AA etupää 00 ja luonne päin peetä.Ja sit kun tätä koiraa käytetään jalostukseen uroksella joka on kova ja varmaluonteinen niin tulos voi olla ihan jotain muuta kun kasvattaja on haaveillut.
Kasvattaminen vaatii kasvattajalta aivan mieletöntä itsekritiikkiä.Täytyy tietää itse ja antaa myös muiden arvioida onko koirasta jalostukseen.Mutta kun se raha näyttelee suurta osaa jalostuksessa ,niin luonteet ja terveys on sivuseikka, jos on vaan hyvän näkönen koira.
Jalostuksessakin pätee tämä kultainen keskitie, eli kaikkea sopivasti, jos alkaa jokin tietty asia nousemaan ensisijaiseksi esim. näyttelyt, lonkkien tuijottely yms. niin sokeutuu niille muille tärkeille asioille.
Kasvattajia on varmasti moneen lähtöön ja jokainen uskoo olevansa oikeassa ja tekevänsä oikeita ratkaisuja. Itsekritiikillä on tässä se tärkeä osuus, jotta osaa nähdä ne omat virheet eikä pelkästään niitä virheitä mitä muut tekevät.