verkko-opiskelusta

opiskelin terveystiedon perusopinnot verkkokurssina (yhteiset systeemit Jyväskylän, Oulun ja Kuopion avoimilla yliopistoilla). Homma oli tarkasti aikataulutettua ja kevättä kohti aina vaan paremmin suunniteltua. Ongelmana taisi olla se, että joillakin opiskelijoilla hommat jäivät roikkumaan...

Aika rankkaa oli. Mullakin meni syysloma, joululoma, talviloma ja pääsiäisloma esseitä vääntäessä. Kesäkuussa tein sitten loput rästissä olevat jutut. Perheettömällä voi ehkä toimia helpommin.

Parasta oli se, ettei tarvinnut lähteä minnekään luennoille tai ryhmäkeskusteluun, koska ne löytyivät netistä. Pahinta oli, ettei voinut lähteä luennoille tai ryhmäkeskusteluihin...
Verkkokeskustelut koin kaikista antoisimpina. Huonointa oli, ettei kaikista kursseista saanut minkäänlaista, edes pienen pientä kirjallista palautetta esseistä. Otti esimerkiksi päähän, kun oli vääntänyt tunnollisesti monta pientä esseetä ja palkkioksi sai ainoastaan yhteispalautteen kaikille opiskelijoille ja kokonaisarvosanan. Jos olisi saanut tietoonsa edes erikseen arvosanat jokaisesta (kun ne kerran erikseen annettiin), olisi tiennyt mikä meni pieleen.

Rankkaa on, mutta koin kyllä kannattavaksi.

Minä rakastin moista touhua, kun aikoinaan suoritin erään opintokokonaisuuden verkko-opintoina. Nimittäin korvasin kaikki tentit yhtä lukuunottamatta tutkielmilla ja lisäksi melkein joka kurssille oli esseiden/referaattien kirjoittamista ja minä rakastan kirjoittamista.

Eli jos olet luova ihminen ja tykkäät kirjoittaa ja tehdä töitä itsenäisesti, niin tulet tykkäämään ja kovasti. Minä tykkäsin, koska en tykkää ulkoapänttäämisestä yhtään ja olen siinä huono. Niillä taas, jotka eivät tykkää kirjoittaa ja soveltaa, on ongelmia verkko-opiskelussa.

Hauskaa syksyä ja intoa opiskeluun :)