Miten on jos yhdelle jutulle on kaksi todistajaa, otetaan esimerkkinä vaikka tapon yritys. Vastaaja ja asianomistaja syyttävät molemmat toisiaan, ja todistajat todistavat myös eri tarinan, siis niin, että asianomistajan todistaja kertoo kertomuksen joka on asianomistajan hyväksi, ja vastaajan todistaja kertoo kertomuksen joka on vastaajan hyväksi.
Eikö se tarkoita sitä, että syyllisyyttä ei voida näyttää toteen, koska syyllisyys ei ole täysin kiistaton, koska tapahtumasta on nyt kaksi eri tarinaa..Päättääkö oikeus tapauksissa jossa syyllisyys ei ole kiistataton, vastaajan hyväksi, vai voiko se silti tuomita? Missä menee raja sille mitä voidaan pitää kiistattomana ja mikä ei?
Eikö se tarkoita sitä, että syyllisyyttä ei voida näyttää toteen, koska syyllisyys ei ole täysin kiistaton, koska tapahtumasta on nyt kaksi eri tarinaa..Päättääkö oikeus tapauksissa jossa syyllisyys ei ole kiistataton, vastaajan hyväksi, vai voiko se silti tuomita? Missä menee raja sille mitä voidaan pitää kiistattomana ja mikä ei?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei syyllisyydestä se kumpi voittaa. Oikeus on aina sen puolella, jolla on korkeampi asema oikeuteen nähden.
En jaksa kovin paljon selittää mut jotain tälläista...
Erilaisten todisteiden painosta eli näyttöarvosta ei laissa ole mitään kiinteitä saati matemaattisia yleissääntöjä, esim. kahden todistajan yhtäpitävä lausuma olisi täysi näyttö jne. vaan päinvastoin vallitsee ns. vapaa todisteiden harkinta eli tuomioistuimen tulee kaavoista vapaana harkita jutussa esiintulleita seikkoja ja niiden perusteella ratkaista mitä on katsottava riittävästi näytetyksi.
Rikosprosessissa näyttökynnys on korkea, joka kulminoituu sääntöön in dubio pro reo: ratkaistakoon "epäselvässä tapauskessa syytetyn eduksi" eli syyte hylättäköön. Rikosprosessi noudatetaan puolustuksen suosimisen periaatetta (favor defensionis).
Eli tällaisessa tapauksessa, jossa on sana sanaa vastaan, vastaaja on on aika hyvissä asemissa.
Oikeudessamme on käytössä nk. vapaa todisteiden harkinta. Se tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että oikeus voi vapaasti arvioida sen, mitä se hyväksyy todisteiksi ja mikä niiden arvo todistuksena on. Laissa on kuitenkin tältä osin erityisiä rajoituksia, joiden mukaan mm. kirjallista todistajankertomusta ei koskaan hyväksytä todisteeksi. Niinikään yleensä on kiellettyä esittää todisteeksi oikeudenkäynnin varalta laadittua yksityisluontoista kertomusta tai esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle laadittua tai muulla tavoin tallennettua lausumaa.
Rikosprosessissa vallitsee syytetyn suosimisperiaate, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli ei kiistatta voida näyttää toteen syytetyn syyllistyneen tekoon, josta häntä syytetään, niin hänet on jätettävä tuomitsematta. Kiistatta syyllinen henkilö on silloin kun hän on on kaiken järkevän epäilyn ulkopuolella. Kuulostaako vaikealta? Sitä se onkin ja sen ratkaiseminen on tuomioistuimen tehtävä. Syylliseksi osoittaminen on oikeudessa syyttäjän tehtävä ja syytteiden kiistäminen on syytetyn ja hänen puolustajansa tehtävä.
Rikosprosessissa syyttäjä pyrkii saamaan syytteensä tueksi henkilötodistajien lisäksi myös teknisiä todisteita. Teknisten todisteiden ja todistajien painoarvon punnitsee oikeus. Mikäli jostain syystä ei teknisiä todisteita ole esitettävänä, niin oikeus joutuu arvioimaan pelkästään todistajankertomusten luotettavuutta. Syytetyn suosimisperiaatteen vuoksi syytetylle edullinen kanta on tällöin vahvoilla.
Tuomioistuimelle jää siis aina harkinnanvaltaa. Mitään yksiselitteistä rajaa syyllisyyden ja syyttömyyden rajalla ei todisteiden valossa ole olemassa. Todisteiden ja todistajien arvioinnin suorittaa oikeus ja sen arvionnin pohjalta oikeus ratkaisunsa tekee. Vastausta lyhentääkseni annan yksinkertaisen esimerkin: jos rattijuopumuksesta syytetyn verikoe osoittaa hänen ajon aikana olleen alkoholin vaikutuksen alaisena, niin se, että todistajat kertovat hänen olleen ajon aikana selvin päin, ei riitä syytteestä vapauttamiseen. Huolimatta todistajien kertomuksesta syytetty ei silloin ole kaiken järkevän epäilyn ulkopuolella.
Nimittäin teknisen tutkinnan materiaali. Tuskinpa kukaan joutuu oikeuteen tapon yrityksestä syytettynä pelkästään todistajalausuntojen perusteella.
Kyllä poliisi esitutkinnassa kaivaa esiin muutakin materiaalia joka lopulta osoittaa johonkin suuntaan. Ja tämän jälkeen toinen todistajista tuomitaan väärästä valasta....