ajattelin toimia vihdoin fiksusti ja varata /boot -osiolle tilaa.
/boot/grub/menu.lst ainakin pysyy paikoillaan, mutta ajattelin kysyä, että jos laitan toisen jakelun nykyisen rinnalle, niin eikös se jollain tapaa onnistu tuolle /boot -osiolle.
mutta muokkaanko vain sitä menu.lst -tiedostoa, vai pitääkö uuden jakelun kerneli myös asentaa tuonne /boot -osiolle?
/boot/grub/menu.lst ainakin pysyy paikoillaan, mutta ajattelin kysyä, että jos laitan toisen jakelun nykyisen rinnalle, niin eikös se jollain tapaa onnistu tuolle /boot -osiolle.
mutta muokkaanko vain sitä menu.lst -tiedostoa, vai pitääkö uuden jakelun kerneli myös asentaa tuonne /boot -osiolle?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pitää se kerneli heittää boot osiolle ja muokata /boot/grub/menu.lst -tiedostoa, jotta voit konetta käynnistäess valita kyseisen kernelin.
Suosittelen käyttämään yhtä boot-osiota per jakelu. Ei siis yhteistä boot-osiota.
Uuden jakelun menu.lst joka tapauksessa korvaa vanhan menu.lst:in ja tekee omansa.
Nykyisin ei erillisestä boot-osiosta ole juurikaan mitään hyötyä.
Miksi ihmeessä pitäisi tehdä usea boot-osio? Siellähän on kernelit ja käynnistyslatain, yhteen mahtuu ihan hyvin jos tekee vaikka 100 MB:n osion. Miksi jokaista jakelua asennettaessa pitäisi asentaa uusi käynnistyslatain? Ja mitenköhän kone käynnistyisi jos boottaavia osioita olisi useampi? Kertoisitko minulle näihin kysymyksiin vastauksen kun tyrkytät monta boot-osiota.
"kun tyrkytät monta boot-osiota."
Kukin jakelu haluaa ladata oman käynnistyksensä mbr:ään (esim. kernel-päivityksen yhteydessä). Useimmat jakelut eivät kuitenkaan osaa hallita jo muiden jakelujen menu.lst:iä, joten lopulta aina pitää editoida eri jakelut uudelleen jakelun /boot/grub/menu.lst:in mukaan, joka on asennettu mbr:ään.
Nykyisin, kun käytetään grub:ia käynnislataajana, voi huoletta käyttää kunkin jakelun omaa boot-osiota. Lilo on tässä suhteessa rajoittuneempi (kunkin kernel pitää löytyä mbr:ssä määritellystä (yleensä siis /boot) hakemistosta).
"Miksi ihmeessä pitäisi tehdä usea boot-osio?"
Miksi ihmeessä pitäisi tehdä edes sitä yhtä boot-osiota?
No, mikäli on "vanhaa rautaa" käytösä jossa BIOS sen vaatii niin ymmärrän, mutta muuten on tuo osiointi täysin turhaa. Tai no, jos harrastaa "distro-swappingia", eli asentelee jatkuvasti uusia Linux-distroja, niin ehkäpä /home kannataa laittaa omalle osiolleen. /usr/local ja /opt voisi tässä tapauksessa myös olla omilla osioillaan...
>>Miksi ihmeessä pitäisi tehdä edes sitä yhtä boot-osiota?
Ihmettelen samaa? Mulla on ollut sentään aika monta distroa samalla kovolla ja ihan MBR:llä olen pärjäillyt. Varmuuden vuoksi olen kuitenkin pistänyt grubin usein USB-tikulle ennen uuden distron asentamista, jos se ei löydä muita distroja niin editoiminen on helpompaa. Joskus myös menee levyt sekaisin kun on useampi kovo ja distrot vaihtavat menu.lst:ssa levyjen järjestystä mutta tuo on helppo hoitaa käynnistysvaiheessa boot-optioilla.
Käsittääkseni tuo boot-osio on vain jäänne menneisyydestä. Erillinen juuri- ja home-osio toki kannattaa tehdä jos haluaa säilyttää omat juttunsa, tosin mä olen valokuvatkin pistänyt ihan erilliselle osiolle joka mounttaa omalevy1:nä ext3. Aloittelijalle helpointa olisi kai tehdä 3 osiota eli juuriosio, home ja swap = 1 * RAM. Tai ehkä tää on makuasia vain?
jos poistat jonkun jakelun ja sillä partitiolla on /boot, niin grub ei käynnistä sen jälkeen mitään.
mutta kun on oma /boot osio, niin se säilyy aina vaikka jakelun poistaisikin. (kunhan ei poista boot-osiota)
poistan linuxeja lähes viikottain, välillä ei jää kuin windows koneelle, ja se vaan käynnistyy, vaikka ei ole erillistä boot osiota, grub on MBR:llä.
menu.lst ei sovi mbr:lle, vaan se laitetaan aina jollekin osiolle. jos tämä osio poistetaan, grubilla joutuu käynnistämään manuaalisesti.
En ole tosiaankaan käyttänyt windowsia yksin, siellä on ollut joku linuxin jämä rinnalla, jota toisen linux ei ole osannut tunnistaa.
..mitenkäs tuo nyt poikkeaa MBR:stä? MBR:hän osoittaa aina tiettyy paikkaan jossa menu.lst majailee. Kun lisään uuden distron, ottaa sen menu.lst ohjat käsiinsä. Lopulta mulla on jokaisen distron /bootissa menu.lst ja voin halutessa myös kopioida toimivan MBR:n usb-palikalle turvaan. Toki menu.listejä joutuu hieman säätämään jos kiintolevyjä on useampia. Ainakin se riski että erillinen /boot korruptoituu tai tulee yliajetuksi menettää merkityksensä. Samalla levykin pysyy hallinnassa kun ei ole pieniä silppuosioita sekoittamassa päätä. Jokaisella on tietysti oma tapa työskennellä mutta mulle istuu paremmin tuo MBR/monta menu.lstiä ja MBR-varmennus usb-tikulle. Useammalla kovolla olen vielä tehnyt niin että olen asentanut distron yhteydessä grubin aina eri kovon MBR:ään joten saan aina jostakin koneen käyntiin vaikka yksi levy hajoaisi kokonaan.
tuo mbr:n kopioiminen usb-tikulle kuulostaa hyvältä. miten se käytännössä kopioidaan ja entä miten palautetaan tikulta kiintolevyn mbr:lle?
Muista että etsit lisätietoa ja luet kunnes ymmärrät mitä olet tekemässä ettei myöhemmin tarvi syytellä mua jos onnistut hävittämään käyttiksen ;) Väärinkäytettynä komento dd saattaa tuottaa outoja tuloksia.
Mutta lyhyesti näin, tarvitset vain usb-tikun, isket sen kiinni ja katsot että se tulee mountatuksi. Sitten annat konsolissa komennon
'dd if=/dev/hda of=/dev/sda1 bs=512 count=1'
Mulla tikku on tuo sda1 ja hda on eka kovo, tarkasta mitkä omasi on ja vaihda nimet tarvittaessa. Tämä tehdään rootina ts. ubuntussa sudolla. bs=512 on tärkeä sillä juuri se on MBR:n koko. Huomaa ettei if ja of ole välilyöntejä. Mulla kyseinen komento tuottaa lopuksi virheilmoituksen usb-tikulle kirjoittaessa mutta toimii silti. Huomaa että samalla periaatteella voit kopioida MBR:n tiedostoksi levylle myöhempää käyttöä varten.
Tuossahan tapahtuu niin että dataa kirjoitetaan if(input file) tiedostosta sisään ja ulostetaan of(output file) tiedostoon 512 bittiä yhden (1) kerran. Palauttaminen onnistuu vaihtamalla kohteet päittäin eli if = sda ja of = hda. Lisätietoa;
http://linux.fi/index.php/Dd
http://www.geocities.com/tipsforlinux/articles/036.html
http://stllug.sluug.org/meeting_notes/1996/0418/kernel.html
Tuon MBR:n voi myös palauttaa turvallisesti siten että kun on buutannut koneen niin yksinkertaisesti asentaa lilon tai grubin uudelleen distron omilla menetelmillä.
", niin ehkäpä /home kannataa laittaa omalle osiolleen."
Minusta /home kannattaa aina laittaa omalle osiolleen vaikka olisi vain yksi linux distro asennettuna. Itse pidän parempana, että käyttäjän tiedostot on kokonaan omalla partitiollaan. Samaten /usr partition kohdlla, on parempi pitää ohjelmat erillään käyttiksen tärkeimmistä osista.
Itse olen ihan työpöytäsysteemissäkin jakanut levyn vielä pienempiin osiin, eli: /, /home, /usr, /var, /tmp, swap. Mutta toi vaatii jo pään raapimista. Yleensä kuitenkin ainakin /. /home ja /usr kannattaa erottaa toisistaan.
kiitos hyvästä neuvosta paljon!
tuota ajattelin käyttää vaikka siinä vaiheessa, jos tarvitsee windwosia tms asentaa jollekin partitiolle. sehän pyyhkii aina mbr:n KYSYMÄTTÄ sileäksi.
Niin mäkin aloin sitä käyttämään.. huomaa että dd-komennolla pystyy kopioimaan kokonaisen levyosion, olen käyttänyt tuota myös varmuuskopiointiin.