Rakkauden riimejä
En muista ensi riimejäni,
en niitä ymmärtänyt taltioida.
Unholaan painuneet on jo
kivut ensimmäiset nuoren
sydämen,
rakkauden koettelemukset.
Nyt syntyy runoja rakkaudesta,
ikävästä,
kaipuun kalvavasta tunteesta.
Päivien kimalluksesta,
syvenevän rakkauden
säikeistä -
joista syntyy kullalle
hohtava kerä.
Sateenkaaren värikirjon kanssa
kilpaa loistava,
korkeuksiin nouseva
suunnaton rakkauden riemu.
Välillämme leiskuvien
liekkien roihu,
polttavien sormien
iholle jättämät jäljet
sinetti toinen toisillemme.
En muista ensi riimejäni,
en niitä ymmärtänyt taltioida.
Unholaan painuneet on jo
kivut ensimmäiset nuoren
sydämen,
rakkauden koettelemukset.
Nyt syntyy runoja rakkaudesta,
ikävästä,
kaipuun kalvavasta tunteesta.
Päivien kimalluksesta,
syvenevän rakkauden
säikeistä -
joista syntyy kullalle
hohtava kerä.
Sateenkaaren värikirjon kanssa
kilpaa loistava,
korkeuksiin nouseva
suunnaton rakkauden riemu.
Välillämme leiskuvien
liekkien roihu,
polttavien sormien
iholle jättämät jäljet
sinetti toinen toisillemme.
Vastaukset 16
Vanhimmat
huumassa unohtuvat
sanat kuin teot
silloin taltioimatta
ne jää.
Varttuessa rakkaus
saa ajattelemaan
hetket pienetkin
taltioimaan.
Muistojen kätköistä niistä sitten runoihin aiheemme saamme ;)
niin, nuorena koetut ensimmäiset
kokemukset rakkaudesta ovat niin
erilaisia, kuin kypsällä iällä
koettu rakkaus, ja todella jo
painunut unholaan.
Toki, monissa runoissani käyn
matkan varrella koettua läpi,
eikä kaikille ole edes todelli-
suuspohjaa, osa on vain runoja.
Kiitokset sinulle, ja leppoisaa päivää.
polttavien sormien iholle jättämät jäljet,, hienoa, pidin runostasi.
noh, nuo viimeiset 5 riviä ovatkin
runoni varsinainen ydin, muu onkin
lähinnä *mietiskelyä*
Kiitti, kun kävit taas kurkkimassa -
hmmmmm, eikö se lomasi ala jo
loppumaan, kesäkin taittaa niskansa
jo kohta *naur*
siinä ei ole mustaa ja valkoista, ne eivät ole värejä. Olkaamme siis sateenkaaria!
olkaamme vain -
*suukko* ja ihanaa päivää :D
Minä muistan kaikki riimini kymmenien vuosien takaa, jos niissä oli jotain muistettavaa. Surkeimmat itsesäälivuodatukset revin aina.
onhan se, aina ei voi onnistua :D
Noh, sulla on hyvä muisti, tai sitten
oot hyvin,hyvin paljon nuorempi meikä-
läistä, minä kun oon jo vanha kanto
*hymyä*
Mutta,oikein lepposaa päivän jatkoa
toivotan sullekkin :D
Riimit ja runot,
jos ne,
taltioinut aikanaan ois,
niin,
nyt niille
käyttöä ois...
vai oisko?
käyttöä, harmi todella, kun niitä ei
aikoinaan ymmärtänyt taltioida,
kiitos jälleen.
mursu söi sun munan
Niin me elämme
koemme retkemme
täällä yhteisillä rannoilla
aroilla joilla
tuuli kujeilee
tuo tunteen likelle
rakastaen sanoja
nuota kolmea.
Kiitos Rellutar kauniista runostasi
sain olla matkassa mukana ajatuksen voimalla
menneet
miltei unoduksiin hukkuneet
jättivät palavan sydämen vain
ja varo vaan tuleva
tuleni kietoo sinutkin syleilyynsä
miten revontulet tähden
ihomme kipinöidessä toistemme kosketuksista
meidän tansiessa
toisillemme
rakkauden tulista tangoa ...
todella hienoa tekstiä sinulta upea rellutar !!!
Päivee Rellutar.
Täällä pienessä tärpätissä seiniä värjäilen, viikonloppuhommia, mutta verokirjalla,
kun tuo harmaa ei kuulu suosikkiväreihini.
Maalailen täällä toimistoissa vaaleaa mustaa pinkkiä rosaa seiniin ja taukohuoneeseen
taidan maalata asiakkaan yllätykseksi seeprakuvioita kattoon vaalean sävyn sijasta, sopii tuohon
tilassa olevan soffan kuosiin, sekin on seepra kuvioinen,
ainakin avotakassa yllyttivät kokeilemaan uusia ideoita, pitäisikö kysyä asiaa tilaajalta
avotakassa ei ollut mainintaa siitä ja taidan minäkin unohtaa kysymiset ja vetästä rohkeasti
piristävät raidat kattoon tuosta vaan.
Minusta on tullut sitten viime näkemän yrittäjä ensimmäisessä polvessa, toisessa on jotain klappia,
narisee kuin vanha lautalattia kävellessä, huomenna on varattu lekuri sitä narinaa varten,
poikettiin asiasta vähän samalla tavoin, kuin viime viikonlopulla poikkesin velimiehen luokse venäjälle,
hyvin pyyhkii siellä eikä ole tulossa suomeen joitain rästejä kuulemma jäänyt tänne lähtiessään venäjälle,
eikä ole rästitöitä tiedä sitten mitä, lähetti terveisiä tutuille, mennee nekin tässä samalla.
Sopuisa runo sinulla siksi uskalsin lähestyä sinua näin henk.koht.
Mietin vielä tuota seeprakuviota, uskallanko laittaa sen kattoon, vai olisiko leopardi kuvio sopivampi,
lähteekö silloin tuo seeprakuvioinen sohva karkuun huoneesta?
Yst.Terv. Keijo Kirjava, taivaanrannanmaalari.
Kiitos kaikille jotka ovat tätä vanhaa, vanhaa runoani kommentoineet. Keijo Kirjavalle erityiskiitos, kun olen kuvitellut sinun painuneen jo jonnekin kauas täältä. Oli kuitenkin iloinen yllätys löytää kirjoituksesi täältä.
En voi vastata ap:llä nicilläni, koska olen lopettanut sen jo vuosia sitten - sorry.
Rauhaisaa joulun alusaikaa, talvea ja muutenkin kaikkea hyvää teille ' vanhat ' runoystäväni.
t. rellu
mustia ruusuja haudalleni heittele mut niillä vielä peittele muista mut taas
kun nautit juomaas viileää nyt kun mua ei ole olemassakaan muista mut kun lähdin minä muistan kun sinä lähdit ole kiltti ja anna anteeksi älä tee tätä enää yhtään vaikeammaksi olen jo poissa ,poissa silmistäs enään en ehdi sinua vaivata kun et ehdi minua edes kaivata kuljet ja meet ja virheitä teet en sinua suudellutkaan etkä enää perääni huudellutkaan tähän kaikkeen tuli loppu miks sulla oli niin hoppu nyt tää kaikki sattuu mut tähän kai tottuu tulis paremmin uni jos olis sun lämmin syli