Finnreactor tapauksesta:
http://blogit.digitoday.fi/tekijanoikeus/?p=341#comments
Tuusula tapauksessa nuorta alle 18 vuotiasta ei tuomittu teon vähäisyyden perusteella.
Huomattavaa tapauksessa on se, että Oikeus sovitteli hyvitykset kymmeneen prosenttiin vähittäismyyntihinnasta.
lähde:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lahden käräjäoikeus jätti nuoret nettikäyttäjät vaille rangaistusta/1135221021743
Asikkalalainen nuorukainen joutuu maksamaan laittomasti levittämästään tietokoneohjelmistosta runsaat 2 300 euroa.
Lahtelaisnuori määrättiin hyvittämään elokuvayhtiöille ja muille sisällöntuottajille yhteensä 1 150 euroa
------
huomattavaa tuossa on se, että tapaus nimenomaan soviteltiin. Tuomioistuin on aika lailla tälläisissä tapauksessa sidottu asianosaisten sopimukseen. Voivathan he tuomioistuin ulkopuolellakin sopia asioista miten vain. Melestäni korvaussumma on SOVITTU varsin korkeaksi. Jos asiassa ei olisi päästy sopimukseen niin tuomioistuin olisi määrännyt korvauksen.
Arvelen, että syytttyjen olisi kannattanut antaa tuomioistuimen määrätä korvaukset. Näin koska tuomioistuin ei määrännyt syyttyille edes rangaistusta koska piti tekoa niin vähäisenä.
Oletan että syytetyt ovat näyttäneet tuomioistuimelle tutkimuksia joiden mukaan p2p-verkoilla ei ole vaikutusta levymyyntiin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
ja tuomioistuin on sitten tuominut rangaistuksen kys. tutkimusten mukaan. eli vahinko niin vähäinen jotta ei niistä voida rangaista. huom. tuomioistuin ei voi rangaistusta määrättäessa antaa rangaistusta asianosaisten sopimuksen mukaan, vaan sen on rangaistusta määrättäessa arvioita itse aiheutunut vahinko.
Tuomioistuin ei selvästikään ole uskonut että aiheutunut vahinko olisi ollut 2300 1150 euroa.Jos se olisi uskonut sen, niin tuomion pitäisi olla huomattavasti ankarampi. Sama kuin jos olisi varastanut 2300 1150 euron edestä tavaraa. Tuomioisuinmen oman arvion mukaan kyse on siis ollut jostain pienen pienestä rikkeestä josta ei tarvitse edes rangaista.
Näpistyksestäkin rangaistaan. Joten tuomioistuimen oman arvion mukaan kyse on ollut jostain ihan pikkuriikkisestä teosta ja vahingon aiheuttamisesta. Lienee syytetyt antaneet tuomioistuimelle laskelmani. Siltä vaikuttaa :)
Mutta vahingonkorvauksista tuomioistuimen kädet ovat olleet sidottuja asianosaisten sopimukseen. Tuomiota määrättäessä sen on taas täytynyt tehdä oma arvio aiheutuneesta vahingosta.
Hyvityksiä määrättäessä sääntö "10% myyntihinnasta" on jotain aika kummaa. Mutta tuomioistuin on ollut sidottuna asianosaisten sopimukseen.
Jos tuomioistuin olisi itse arvioinut ja määrännyt korvaukset se olisi joutunut ottamaan huomioon lain esityös ja KKO aiemmat ratkaisut. KKO päätöksen ovat ennakkopäätöksiä joita alempien tuomioistuimen tulisi seurata ja tuomioistuimet yrittävät lakia tulkittaessaan noudattaa lainsäätäjän tahtoa joka taas selviää lakien esitöistä.
esim.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
14 artikla.
3.1.3. Sopiva hyvitys
Myöskään hyvityksen suuruutta tai määräytymisperusteita ei direktiivi tarkasti määrittele. Johdantokappaleessa 35 todetaan, että sopivan hyvityksen muotoa, yksityiskohtaisia järjestelyjä ja mahdollista tasoa määritettäessä olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet. Johdantokappaleen mukaan näitä olosuhteita arvioitaessa käyttökelpoinen peruste voi olla kyseisestä toimesta oikeudenhaltijoille mahdollisesti aiheutuva haitta.
http://72.14.203.104/search?q=cache:EP0fvUXF_WkJ:www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html hyvityksen määrä hallituksen esitys&hl=fi&ct=clnk&cd=7
Kys. direktiivissä (lainsäätäjän tahto) on ollut että kohtuulllisella hyvityksellä ja aiheutuneella vahingolla olisi suora suhde.
Tutkimusten mukaan p2p-verkoilla ei juuri aiheudu vahinkoa levyteollisuudelle
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
joten myöskään hyvitystä ei tulisi juuri määrätä.
Koska asianosaiset sopivat kys. jutun niin tapauksen ennakkotapausarvo on lähellä nollaan. Paitsi siltä osin että tapauksessa jutun kantajat ovat itsekin myöntäneet korvausvaatimusten olleen liian suuria koska olivat valmiita sopimaan jutun 10%.lla alkuperäisesti vaaditusta summasta.
UGH.
http://blogit.digitoday.fi/tekijanoikeus/?p=341#comments
Tuusula tapauksessa nuorta alle 18 vuotiasta ei tuomittu teon vähäisyyden perusteella.
Huomattavaa tapauksessa on se, että Oikeus sovitteli hyvitykset kymmeneen prosenttiin vähittäismyyntihinnasta.
lähde:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lahden käräjäoikeus jätti nuoret nettikäyttäjät vaille rangaistusta/1135221021743
Asikkalalainen nuorukainen joutuu maksamaan laittomasti levittämästään tietokoneohjelmistosta runsaat 2 300 euroa.
Lahtelaisnuori määrättiin hyvittämään elokuvayhtiöille ja muille sisällöntuottajille yhteensä 1 150 euroa
------
huomattavaa tuossa on se, että tapaus nimenomaan soviteltiin. Tuomioistuin on aika lailla tälläisissä tapauksessa sidottu asianosaisten sopimukseen. Voivathan he tuomioistuin ulkopuolellakin sopia asioista miten vain. Melestäni korvaussumma on SOVITTU varsin korkeaksi. Jos asiassa ei olisi päästy sopimukseen niin tuomioistuin olisi määrännyt korvauksen.
Arvelen, että syytttyjen olisi kannattanut antaa tuomioistuimen määrätä korvaukset. Näin koska tuomioistuin ei määrännyt syyttyille edes rangaistusta koska piti tekoa niin vähäisenä.
Oletan että syytetyt ovat näyttäneet tuomioistuimelle tutkimuksia joiden mukaan p2p-verkoilla ei ole vaikutusta levymyyntiin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
ja tuomioistuin on sitten tuominut rangaistuksen kys. tutkimusten mukaan. eli vahinko niin vähäinen jotta ei niistä voida rangaista. huom. tuomioistuin ei voi rangaistusta määrättäessa antaa rangaistusta asianosaisten sopimuksen mukaan, vaan sen on rangaistusta määrättäessa arvioita itse aiheutunut vahinko.
Tuomioistuin ei selvästikään ole uskonut että aiheutunut vahinko olisi ollut 2300 1150 euroa.Jos se olisi uskonut sen, niin tuomion pitäisi olla huomattavasti ankarampi. Sama kuin jos olisi varastanut 2300 1150 euron edestä tavaraa. Tuomioisuinmen oman arvion mukaan kyse on siis ollut jostain pienen pienestä rikkeestä josta ei tarvitse edes rangaista.
Näpistyksestäkin rangaistaan. Joten tuomioistuimen oman arvion mukaan kyse on ollut jostain ihan pikkuriikkisestä teosta ja vahingon aiheuttamisesta. Lienee syytetyt antaneet tuomioistuimelle laskelmani. Siltä vaikuttaa :)
Mutta vahingonkorvauksista tuomioistuimen kädet ovat olleet sidottuja asianosaisten sopimukseen. Tuomiota määrättäessä sen on taas täytynyt tehdä oma arvio aiheutuneesta vahingosta.
Hyvityksiä määrättäessä sääntö "10% myyntihinnasta" on jotain aika kummaa. Mutta tuomioistuin on ollut sidottuna asianosaisten sopimukseen.
Jos tuomioistuin olisi itse arvioinut ja määrännyt korvaukset se olisi joutunut ottamaan huomioon lain esityös ja KKO aiemmat ratkaisut. KKO päätöksen ovat ennakkopäätöksiä joita alempien tuomioistuimen tulisi seurata ja tuomioistuimet yrittävät lakia tulkittaessaan noudattaa lainsäätäjän tahtoa joka taas selviää lakien esitöistä.
esim.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004)
14 artikla.
3.1.3. Sopiva hyvitys
Myöskään hyvityksen suuruutta tai määräytymisperusteita ei direktiivi tarkasti määrittele. Johdantokappaleessa 35 todetaan, että sopivan hyvityksen muotoa, yksityiskohtaisia järjestelyjä ja mahdollista tasoa määritettäessä olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet. Johdantokappaleen mukaan näitä olosuhteita arvioitaessa käyttökelpoinen peruste voi olla kyseisestä toimesta oikeudenhaltijoille mahdollisesti aiheutuva haitta.
http://72.14.203.104/search?q=cache:EP0fvUXF_WkJ:www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/he2004.html hyvityksen määrä hallituksen esitys&hl=fi&ct=clnk&cd=7
Kys. direktiivissä (lainsäätäjän tahto) on ollut että kohtuulllisella hyvityksellä ja aiheutuneella vahingolla olisi suora suhde.
Tutkimusten mukaan p2p-verkoilla ei juuri aiheudu vahinkoa levyteollisuudelle
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
joten myöskään hyvitystä ei tulisi juuri määrätä.
Koska asianosaiset sopivat kys. jutun niin tapauksen ennakkotapausarvo on lähellä nollaan. Paitsi siltä osin että tapauksessa jutun kantajat ovat itsekin myöntäneet korvausvaatimusten olleen liian suuria koska olivat valmiita sopimaan jutun 10%.lla alkuperäisesti vaaditusta summasta.
UGH.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eli lyhyesti
Tuomioistuin on tuominnut korvauksen asianosaisten sopimuksen mukaan. Tuomioistuin on aika lailla sidottu asianosaisten sopimukseen. Kuten tuomioistuimen ulkopuolisissakin sopimuksissa tuomioistuin joutuu noudattamaan asianosaisten sopimuksia.
Jos asianosaiset eivat olisi saaneet juttua sovituksi, niin tuomioistuin olisi maarannyt korvaukset oman arvionsa mukaan.
Rikos rangaistuksen tuomioistuin joutuu itse arvioimaan. Tassa tapauksessa rangaistuksen kovuuden on ratkaissut se paljonko vahinkoa on aiheutunut. Vahingon maaran se joutuu itse arvioimaan oman kykynsa mukaan.
Tarkoitan talla sita etta jos kantaja vastaaja olisivat sopineet etta vastaaja maksaa 1 000 000, niin rikosoikeudllista rangaistusta ei maarata sen 1 000 000 mukaan vaan sen mukaan paljon tuomioistuin itse arvioi todellisen vahingon olleen.
Samoin jos kantaja ja vastaaja olisivat sopineet etta vastaaja korvaa 10 000 euroa, niin tuomioistuin ei tuomitsisi sen mukaan rikosoikeudellista rangaistusta, vaan sen mukaan paljonko se oikeesti vahingon olleen.
Tassa tapauksessa tuomioistuin lienee arvioinut etta teko olut lahes mitaton ja aiheutunut vahinko on olut lahes mitaton.
Nimittain jo napistyksista saa sakot eli esim. 50 euron tavaran varastamisesta. Kys. Tapauksessa tuomioistuin lienee arvioinut etta aiheutunut vahinko lienee aivan mitaton ja jattanut rangaistuksen kokonan maaraamatta.
Harmi etta asianosaiset sopivat jutun. Tuomioistuin olisi todennakoisesti tuominnut huomattavan pienet korvaukset, jos asianosaiset eivat olisi sopineet juttua vaan tuomioistuin olisi maarannyt korvaukset.
Arvelen etta tuomioistuimelle on esitetty hyvia laskemia, vaikkapa tallaisia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
Asikkalalainen poika joutuu maksamaan noin 2300 euroa ja lahtelainen noin 1100 euroa hyvityksiä. Lisäksi he maksavat vastapuolen oikeudenkäyntikulut, joita kertyi yhteensä 4000 euroa.
http://ess.fi/Article.jsp?article=104479&category=23&main=21&days=0&dept=2
Pojilla ei juristia ?
Pojilla ei tainut olla juristia mukana oikeudessa ? Paattelen sen siita etta pohat lienee suostuneet maksamaan vastaajien oikeudenkayntikulut 4000 euroa suosiolla.
Tassa tapauksessa vastaajat joutuivat maksamaan vain 10% vaaditusta summasta.
Sen etta korvausvaatimuksia laskettiin 90% olisi pitanyt ehka kylla vaikuttaa myos sihen, etta myos vastapuolen oikeudenkayntikuluja oltaisiin soviteltu. Pojat lienee suosiolla suostuneet siihen etta ne tulevat kokonaisuudessaan heidan maksettavaksi, vaikka heilta vaadittu aika lailla perusteetonta etua.
Jos he olisivat rittauttaneet oikeudenkayntikulut niin niita myos pienennetty, koksa kantajan vaatimukset olivat huomattavasti ylimitoitettuja.
Luulen etta jos pojilla olisi olut juristi oikeudessa apuna niin se olisi huomannut puuttua tuohon.
Hävinnyt maksaa vastapuolen kulut. Ei siinnä juristi auta.
Omat kulut saa valtiolta, jos on joku alle 1000 EUR / kk kuukausituloja. Tarkkaa summa en muista.
Syytetty ei ole suostunut maksamaan kohtuuttomia korvausvaatimuksia. Kantaja on sitten vienyt jutun oikeuteen.
Syytetty ollut oikeassa että korvausvaatimukset olivat liian isoja ja korvauksia laskettiin 90%.
Eli siis kuka olikaan jutussa voittaja ?
Se, että korvauksia pienennetään 90% ei tee voittajaa. Jos tuomio on jotain muuta kuin kumotaan kaikki rangaistus- ja korvausvaatimukset, niin silloin on kyseessä häviäjä.
Tekijänoikeusjutuissa kysymys on, olisitko ostanut ne 1000 lataamaasi teosta laillisesti? Tuskin, tämän oikeuskin ymmärtää. Kun näyttö on epäselvä, niin silloin sovitellaan syytetyn eduksi.
Oikeudenkäyntikulut ovat tonen asia. Asianajotoimiston lasku hyväksytään yleensä sellaisenaan, niitä ei sovitella. Se on kantajalle aiheutunut kulu, joka pitää korvata. 4000 euroa on kuitenkin noissa piireissä aika maltillinen.
Aina on mahdollisuus jos sovintoa ei synny ja käräjäoikeuden tuomio ei miellytä, niin kantaja via asia ylempiin oikeusasteisiin. Täysin mahdollinen ratkaisu olisi, että vahingonkorvauksia määrätään 100 euroa, vastapuolen oikeudenkäyntikuluja korvattavaksi 15000 euroa.
Muistutan nyt että nämä adminit tai moderaattorit ovat vain webbisivujen ylläpitäjiä. He eivät käynnistäneet käyttäjien imurointiohjelmistoja tai admininroolissaan laittaneet mitään jakoon.
Mikä oikeus on siinä että jos finreactorkäyttäjä Tuusulasta laittaa jakoon leffan ja finreactorkäyttäjä Torniosta lataa sen niin Espoolaisen webbisivun ylläpitäjän tulisi maksaa korvaus rikoksesta johon hän itse ei ole syyllistynyt? Tulisiko Elisan kaapelinvetäjiä syyttää siitä että heidän vetämiään kaapeleleita pitkin liikkuu laitonta tekijänoikeusmateriaalia?
Jos nämä henkilöt ovat jakaneet materiaalia itse tulisi katsoa mitä he ovat jakaneet ja kuinka paljon ja korvauksen tulisi määräytyä todellisen rikoksen mukaan.
Syytetäänkö tässä jakajia muös kertyvästä rikoksesta (toisin sanoen, arvioidaan kertyvän vahingon määrää)? Jos syytetään niin otetaan seuraava esimerkki:
Otetaan tilanne synkemmästä aiheesta: Huumeista. Jos henkilö A myy henkilölle B 5 grammaa huumausainetta. henkilö B myy henkilölle C nämä 5 grammaa eteenpäin.
Tulisiko nyt henkilöä A syyttää 10 huumausainegramman myynnistä koska huumausainekauppaa käytiin 10 gramman edestä?
Ei todellakaan. Suomessa - luojan kiitos - ei koskaan aseteta rikokseen syyllistymätöntä syytteeseen. Tai ei ainakaan pitäisi laittaa. En sitten tiedä mikä olisi ollut tuomio tässä jutussa :-P
Toinen vastaava tilanne voisi olla letkassa ajettava ylinopeus. Poliisit pysäyttävät letkasta yhden, annetaanko hänelle sakot 15-kertaisena jos letkassa oli 15 autoa? ... niin...
Koko juttu haisee. Ihmettelen sovittelua, luulen että se tehtiin koska syytetyt menettivät uskon suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja sen kykyyn tuottaa lainmukainen tuomio kun kyse on "teknisestä asiasta" ja ennakkotapauksesta ja oikeusmurhan pelossa tyytyivät sovitteluun jossa vahinko on siedettävä (muttei välttämättä oikeudenmukainen!)
Mistä tiedetään, että tiedostot eivät olleet kotivideoita joilla vain sattui olemaan joku elokuvaan tai ohjelmaan viittaava nimi?
Jos joku olisi jakanut jotain tekijänoikeuden alaista materiaalia, niin mistä tiedetään, että he eivät olleet ostaneet niitä myös kaupasta? Eli olivat ostaneet esim DVD:n kaupasta ja katsoakseen sitä tietokoneellaan olivat joutuneet kopioimaan sen netistä.
Ja rikosoikeudellisesta näkökulmasta katsottuna, mitä jos henkilö ei tiennyt kyseisten teosten olevan luvatta netissä. Vain sellaisten teosten levittäminen on kielletty, jotka on luvatta siellä ja vain silloin jos henkilö tietää niiden olevan luvatta siellä.
Jos henkilö vaan luuli imppaavansa/jakavansa kotivideoita siinä luulossa että se on luvallista.
tällöin teko ei olisi ollut rikoslain edellyttämällä tavalla tahallinen, vaan erehdys olisi ollut kyseessä. Erehtyminen ei ole tahallinen teko, eikä tekijänoikeusrikos (rikkommusta en tässä käsittele)