katso silmiin,
painaudu vasten.
leiki leikkejä,
aikuisten lasten.
painaudu vasten.
leiki leikkejä,
aikuisten lasten.
sinulle
yössä
27988
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tulen syliisi
aivan liki.
Tässä voi kohta
tulla hiki.
Sylisi on lämmin
suu vasten suuta
elää elävämmin
katsellen kuuta.
Yhdessä, yhdessä
ilman muuta,
toistemme sylissä
katsellaan kuuta.
Kunhan taas
ilta koittaa,
joka vihdoin
päivän voittaa..:))
Syli on meille hellyyden kehto
aamua iltaa tai yöllistä kuuta
hipaisu suulle on rakkauden ehto
tohtiiko ihminen tahtoa muuta.
Siinä on paljon,
en kaipaa nyt muuta,
kun lähelläs saan olla
ja katsella kuuta.
Itseäs vasten
purista lujaa mua,
nyt tuntuu jo siltä,
että ikävöin sua...:))
Ikävä painaa myös minulla mieltä,
rapsutus, hively, kuiskaus hellä,
suuhusi painaisin arasti kieltä,
sylissäs olla aivan lähellä.
On hyvä näin,
älä mene pois.
Kun katson sua päin,
ei parempi olla olo vois.
Korvias hievelen sormin kevein,
pääsi kun syliini painan.
Hellyys on tunnoista aidoin ja levein,
täyttää se sieluni laidan.
Voi tätä tunnetta,
mun on pakko myöntää.
Mut lämpenemään saat,
kun sormes korvaani koitat työntää.
Se on herkkä paikka,
oonko kertonut sitä ennen?
Koita itse vaikka,
salaa - tullen-mennen..:))
Herkkyytes aavistin pohjalla mielen,
on sielusi kirkas ja avoin.
Kun korvaasi painan hellästi kielen,
tunnemme kumpikin samalla tavoin.
Voi tätä tunnetta!
Miten sydän tään kestää?
Oonko jo mennyttä?
En voinut tätä estää.
Ei tunnetta tarvitse estellä suotta
se tulee kun on sen hetki.
Oon ootellut Sinua jo monta vuotta
kas! alkaisko rakkauden retki?
painautunut häntä vasten
se ei ole enää leikkiä lasten.
hän jos kuka on sua varten.
elämässä ihmisten ja onnetarten:
sovussa myöskin te kaksi.
siitä elämä muuttuu paremmaksi.
rakastakaa toisianne.
älkää epäilkö enää.
kahden ihmisen rakkaus tekee
teillekkin tenää:
Sitä oottanut oon minäkin,
tuota rakkauden tunnetta juuri.
Jos siihen oot valmis Sinäkin,
tehdään tästä laav-store suuri.
Hyppy tuntemattomaan,
kun yhdessä sen teemme,
aukee meille taivaat maan,
on kevyet askeleemme.
kiitos kannustuksestasi.:))
Me outoja olimme toisillemme
tähän aamuun asti.
Mikä kumma pisti kurkkaamaan sivuille
nyt pannaan seinälle rasti.
En ole koskaan uskonut sattumaan,
vaan merkityksiä pyrkinyt katsomaan:
miks' nyt runo pulppus
kuin koskaan ennen?
Niin - ihmeitä sattuu
lav-stoorikin mahtuu
tähän elämään.
Kiitos nimim. "yössä" aloitusrunosta ja kannustuksesta.
Me outoja olimme toisillemme
vielä eilen en tiennyt Susta.
Nyt tuntuu, kuin tunteneet toisemme,
oisimme jo aikojen alusta.
Hyvää yötä nyt korvaasi kuiskaan,
nuku hyvin, oon lähelläs Sun.
Kun pääni tyynylle painaa saan,
olet mielessäin luonani mun.
Hyvää yötä,
täkinmutkaan
menen minäkin tuhisemaan.
Ei tullut uni vielä,
siks' palasin kurkkaamaan,
oisitko vielä Sinäkin siellä,
missä riimejä lueskellaan.
Huomenta!
En ollut enää
mutta nyt olen tässä
pieniä sanoja
riimittelemässä.
Huomenta toivottelen
myös etusivulla huhuilen.
Teen tässä samalla työtä,
palatataan lähempänä yötä..:))
Minä myös työssä
palataan yössä.
ihmettelemään,
mikä sai olettamaan,
että vastapuoli voisi olla mies?
Ei kai mikään muu,
kuin mielikuvitus???
Eikö olekin ihanaa, kun mielikuvitus laukkaa vielä aikuisilla naisillakin.
Niin, aluksi vastasin vain alkurunoon tylillä: minäkin, minäkin. Kuvittelin, että alku oli naiselta lähtöisin. Hmmm, en nyt sitten tiedä, oliko näin.
Vaan eikö olekin hauskaa, jos olemme voineet tuottaa iloa monille lukeville silmille. Joku voi jopa vahingoniloisena hirittää. Vau!
Parasta huumoria on itselle nauraminen; hauskuutta ei tule omasta eikä lähimmäistenkään elämästä puuttumaan.
Runoillaan, rustataan, riimitellään vaan. Itse olen ihan "piikanen" tällä alueella, mutta ehkä vielä lisää opin.
Kaunista loppukesää ja alkavaa syksyä Sinulle ja kaikille riimejä rakastaville.
Juuri noin, olen samaa mieltä kanssasi.
Varmaan saimme aikaan hauskan tarinan lukijoille,
hiukan itsekkin siihen eläytyen,
ja taito on myös se, että voi itselleen hymyillä näin jälkikäteen;-))
En alkuun edes ajatellut, kuka (mies vai nais) mahdollisesti oli alkuperäisen riimin laatija. Koin sen vaan niin "hyvänä" kaikessa lyhykäisyydessään, etten voinut olla vastaamatta. Kiitos vetoavusta;-))
Mukavaa kesän loppua ja syksyn odotusta. Älä vaan lopeta runoilua, Sulla on lahjoja!
*minulta Sinulle hymy*