Haluaisin alkaa pitää pienehköllä tilallani emolehmiä. Minulla on viljeltävää peltoa sellainen 5,5 hehtaaria ja vanhaa, laitumeksi sopivaa peltoa sellainen 3 hehtaaria. Luonnonlaitumeksi sopivaa maatakin löytynee jokunen hehtaari. Asun B-tukialueella, joka taitaa olla C:tä huonompi eläintenpitoa ajatellen(?).
Yksi kriteeri eläimille on se, että niiden on tultava toimeen ilman lämmintä tilaa. Eli pelkällä tuulen-/sateensuojalla pitää pärjätä. Mikähän olisi sopiva? Käykö aberdeen agnus? Entäpä hereford?
Montako päätä voisin emolehmiä pitää? Kaikki pellot kannattanee laittaa nurmiviljelyyn ja ostaa tarvittava vilja läheisiltä tiloilta, vai mitä? Ja sitten vielä ehkä se tärkein: Jäisikö tällaisella hommalla yhtään voitolle? Ei viitsisi ihan kuitenkaan miinuksella tehdä, vaikka tämä minulle sivutoimi/harrastus olisikin.
Peruskonekanta on kunnossa, joten sen puoleen ei vielä tarvitsisi valtaisia investointeja tehdä.
Yksi kriteeri eläimille on se, että niiden on tultava toimeen ilman lämmintä tilaa. Eli pelkällä tuulen-/sateensuojalla pitää pärjätä. Mikähän olisi sopiva? Käykö aberdeen agnus? Entäpä hereford?
Montako päätä voisin emolehmiä pitää? Kaikki pellot kannattanee laittaa nurmiviljelyyn ja ostaa tarvittava vilja läheisiltä tiloilta, vai mitä? Ja sitten vielä ehkä se tärkein: Jäisikö tällaisella hommalla yhtään voitolle? Ei viitsisi ihan kuitenkaan miinuksella tehdä, vaikka tämä minulle sivutoimi/harrastus olisikin.
Peruskonekanta on kunnossa, joten sen puoleen ei vielä tarvitsisi valtaisia investointeja tehdä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kolmas sopiva rotu olisi Highland, eli ylämaan karja. Lue sivut www.highlandcattle.fi Etuna on vieläkin pienemmät investoinnit rakennuksiin. Haittana on hitaampi kasvu ja se, että lihan markkinointi vaatii enemmän omatoimisuutta. Toisaalta rotu ei tarvitse viljaa, eli kaikki pellot voisivat olla nurmella. Lisäksi rotu on paras luonnonlaidunten käyttäjä.
Jos näille laitumille saisi ympäristötuen erikoistukea (perinnebiotooppi), niin sillä voisi olla huomattava taloudellinen merkitys.
Taloudellinen menestys on aika oaljon itsestä kiinni ja siitä haluaako työlleen "tuntipalkkaa". Nautapuolella pitää vielä huomioida hidas kierto. Katso em rotujen kotisivuja ja vieraile eri tiloilla tutustumassa - se opettaa parhaiten.
Kyllä tuo ylämaan karja taitaisi olla viisain ratkaisu. Pärjäävät kylmässä paremmin. Epäilen ettei Angukset ja Hereford siedä pakkasta samaan malliin. Ylämaan karja tosin on hyvin hidaskasvuista, mutta vastaavasti ei tarvitse väkirehua samaan tapaan kuin pitkälle jalostetut pihvirodut.
Kyllä HF ja ABA kestää Suomessa esiintyviä pakkasia. Itelläki oli ennenvanhaan lehmät talvet ihan vaan kuusikossa ja hyvin luonas poikimiset sun muut.
Ylämaankarja on lähinnä sellainen trendituote ja niiden kannattavuus perustuu siitoseläin ja suoramyyntiin, lihantuottajanahan se on melko huono, samoilla eväillä ja samoissa olosuhteissa pärjää Hf ja ABAtkin varsinkin jos rehunkulutuksen suhteuttaa lihatuotokseen, niin Highlanderit jää kakkoseksi, jos lihasta saa suoraan alvittomana kaksinumeroisen kilohinnan, niin tilanne muuttuu.
Monet kasvattajat ei anna emoille väkirehua ollenkaan rodusta riippumatta.
Itekin annan vain ryhmässä alakynteen jääneille ja pienikokoisena ekan kerran poikineille viljaa.
Kannattaa myös muistaa, että vilja ja nimenomaan ostettu vilja on yleensä rehuyksikköä kohti säilörehua halvempaa riippuen tietysti laskentatavasta, eli ottaako ha-tuet huomioon.
itellä on kans emolehmiä.. limosiiniä koska omien kokemusten perusteella rauhallisempi kuin aa. sonnit ja hiehot ovat talven ulkona. suojana niillä on tuulen pitävä kylmä rakennus jossa olkia kuivikkeena ja lämmintä vettä.. tykkäävät olla katon alla vain vesisateella. lehmät ja pikkuvasikat lämpimässä navetassa. saavat vain paalirehua. poikimisien jälkeen myös viljaa. ainut vaikeus ympäri vuoden laiduntamisessa on että kevät ja syyssateiden aikaan on paikat liejulla ja pienet laitumet menee sen takia helposti uusiksi
mutta miinukselle taitaa mennä :-(
Pitäisi olla ainakin 60 päätä ja kunnon kestokuivikepohjapihatto jotta pääsis jonkinmoiseen tulokseen.
Vähempikin riittää jos painottaa jalostukseen mutta se vaatii yhtä hyvät tilat tai vähän paremmatkin ja eläimiin sitoutuu paljon pääomaa.
Ja peltoakin tarttis enemmän.
pienimuotoinen harrastus, joka kuitenkaan ei saisi maksaa.
Jos peruskonekanta on olemassa ja peltoa/laidunta on, niin eiköhän sentään plussalla pysytä.
Edelleen olen sitä mieltä, että Highland on hyvä vaihtoehto, koska silloin rahaa ei sitoudu mainittuun pihattoon ja homman voi lopettaa, jos innostus ei riittänytkään.
Tuo lihantuotto on myös mielenkiintoinen juttu. Alalta on tilastoja oikeastaan vain syntymä-, 200 pv. ja vuoden painosta. Näissä HC pärjää vain pienellä syntymäpainolla (=helppo poikiminen). Juju on siinä, että HC kasvaa hitaammin, mutta myös syö selvästi vähemmän. Teuraspaino on kuitenkin aivan sama kuin muillakin roduilla, eli sonneilla 350-400 kg. Paino vain saavutetaan hitaammin. HC:llä väkirehua ei anneta edes sonneille, mutta niinpä lihan maku/laatu on erinomainen ja rasvaton.
Jos on paljon peltoa ja isot pihatot, eikä halua panostaa erikoislihan markkinointiin, niin muut liharodut ovat silloin oikea valinta. Silloin myös toiminta on ammattimaista - ei sivutoimi/harrastus.
on ab,ch,li,hf ja simmentaalia eri sekoituksena. viimetalven olivat ulkona, ni hyvin pärjäsivät. kovalla tuiskulla ja räntäsateella tulivat katokseen, joka on kolmiseinäinen ja lämintä vettä on saatavilla kupista. pihatto vaan meinas liejuuntua keväällä kun sateli ja suli lumet. poikimisen jälkeen annan kaikille hiukan viljaa, pienemmille emoille hiukka enempi. viljaa ja heinää ostettiin lopputalavesta ja tuli halvemmaksi kuin ite tehtynä.
tämä äskönen viesti piti kirjoittaa sille ihmiselle (ensimmäinen viesti) joka kysel niistä emolehmistä.
Kuten joku sanoikin, kyseessä olisi vain sivutoimi tai ehkä vielä oikeammin harrastus. Eläinten kanssa puuhailu on ollut aina minulle mieleen. En edes haluaisi rakennuttaa sadan lehmän pihattoa vaan pitää homman pienimuotoisena, jotta ihan kaikki vapaa-aika ei siihen uppoaisi... :D
Olen myös tuota ylämaankarjaa harkinnut, mutta minua kiinnostaa kyllä enemmän lihantuotanto kuin siitoseläinten myynti, vaikka siitä mahdollisesti saatava tulo olisikin suurempi kuin lihasta. Tietysti ylämaalaisilla voidaan lihaakin tuottaa, mutta markkinointi on lienee vaikeampaa kuin perinteisten rotujen kohdalla.
Harkitsen siis noiden aban, hf:n ja limosiinin välillä. Yksi ratkaisuhan olisi tietysti ottaa vähän sekä liharodun edustajia että ylämaalaisia ja katsoa, mikä kannattaa. Mutta olisiko tällainen "sopuratkaisu" ollenkaan järkevä?
Ja haluaisin vielä kysellä, mikä mahtaisi olla sopiva pääluku noilla minun pienehköillä pinta-aloillani? Ja kiitoksia kaikille jo vastanneille.
Nuo hehtaarit elättävät ehkä noin 20 eläintä, jolloin emojen määrä voisi olla 5-10. Emojen määrä voisi olla suurempi, jos vasikat lähtevät eri kasvattajalle erotuksen jälkeen. Tämä siis oletuksena, että et saa lisäruokaa muualta. Jos lähistöllä on sopivia maitotiloja, niin normaalikesinä niiltä saa hankittua ylivuotista säilörehua käytännössä samalla rahalla, kuin tekeminen maksaa. Toisaalta jos kesät ovat niin kuivia kuin nyt, niin kellään ei taatusti ole mitään myytävää.
Kun kerroit, että sinulla on luonnonlaidunta, niin mielestäni se pudottaa roduista limun pois. Liian raskas ja huonompi "maastokelpoisuus" kuin brittiroduilla.
Mielestäni tuo sopuratkaisu ei oikein kannata. Joutuisit pitämään kahta sonnia, mikäli haluat pitää rodut puhtaina.
Tässä kohtaa pitää hieman korjata tuota käsitystäsi roduista, eli HC on aivan selkeästi liharotu - maitorodut ovat asia erikseen ;)
HC:n markkinoinnista muutama sana. Suurin osa kasvattajistamme käyttää pienteurastamojen palveluksia ja myy lihan vakuumiin pakattuna suoraan tilalta. Työtä tämä toki teettää, mutta toisaalta lihan hinta on sitten aivan eri lukemissa. Joukossamme on myös kasvattajia, jotka ostavat teuraskypsiä sonneja, koska heillä on menekkiä enemmän, kuin on eläimiä. Ostohinta näissä on ollut korkeampi verrattuna suurten teurastamojen hintoihin. Isoista teurastamoista Pietarsaaressa Snellman ottaa HC:n.
Päädytpä sitten mihin rotuun tahansa, niin todennäköisesti tulet myymään ainakin osan hiehoista siitoseläimiksi. Kaikkien emorotujen hiehot ovat kysyttyjä ja teuraaksi niistä menevät oikeastaan ne, joissa on jotain vikaa.
Kehotan vielä kerran sinua käymään eri tiloilla ja tutustumaan sillä tavoin eri rotuihin ja niiden ominaisuuksiin. Ne henkilöt, joilla on yhdistyksensä sivuilla yhteystiedot ovat normaalisti valmiita ottamaan vieraita vastaan. Kannattaa myös tarttua puhelimeen ja soittaa ainakin eri yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille ja aloittaa kovan "tenttauksen".
Lihantuotannossa hyviä tuloksia saa esim HF-AB risteytyslehmillä, jotka astutetaan Limulla.
Myös vasikkana myyden isäsonnina Limu antaa paremman hinnan vasikoista.
juttu... Kuulin nimittäin, että yksi Limousine kasvattaja osti eräältä tunnetulta kasvattajalta pienen lauman Highland-hiehoja. Vaihtaa kuulemma kokonaan rotua. Perusteet olivat nimenomaan taloudelliset...
yksi emo ( vasikka ½vuoden ikään saakka) tarvitsee viljeltyä peltoa 0,75ha vuodessa
½-2v sonni tai hieho tarvitsee viljelyä peltoa 0,5ha vuodessa
eli sinä voisit pitä 8,5ha pinta-alalla esim. n. 8 emoa ja niiden lehmävasikat teuraskypsiksi saakka ja sonnit vieroitukseen saakka, jopa vähän isompaakin karjaa, jos saat myös luonnonlaitumet käyttöön. Tämä edelltäisi järkiperäistä viljelysuunnittelua ja lnnoittamista, muttei varsinaista tehotuotantoa.
Eikö sinulla ole tuulen/sateen suojaa??? Joha lehmät ja vasikat kuolevat, kun eivät pääse talvella pakoon lumituiskuja!! Minusta tuossa sinun hommassasi ei oo mitään järkee... sori vaa.
"Eli pelkällä tuulen-/sateensuojalla pitää pärjätä."
Tuossa seisoo selvällä suomen kielellä, että eläimillä ON tuulen- ja sateensuoja...
Faktoja tälläkertaa. Eli ihan hyvin tuolla pinta alalla saat halutessasi pidettyä noin 30 emon karjaa, jopa 50 jos kumppaneita hyviä. Todellakin koko ala laidunten. Hyvillä rehukasveilla voimaperäisesti vilejellen. ehkäpä yksivuotisiakin suoisen. Saisit näin enemmän kakkaa hukattua omaan peltoon. Sitten pointteja ruokintaan, ei viljaa kannata varmaan ostaa, jotakin niinsanottua apekomponettia ja vasikoille tellista rehua omaan häkkiin. Kuivikkeita keräilet viljatilallisilta ja säilistä saat tehtyä normaalivuosina luomutiloilta ilmatteeksi taikka enintään paskan luovutusta vastaan. Luomutiloja alueeltasi saat selville jututtamalla kuntasi/kaupunkisi maaseutusihteeriä.
Rotuna suoisin mieluummin jotakin moderninpaa ja jalostuksellisesti kiinnostavanpaa kuin ankku tai herefoorti. CH, Li taikka Ba ni lisätiliä mahdollisuus saada jalostuseläinmyynnissä. Näillä roduilla toimii kuiteskin jalostueläinmarkkinatkin toisin kuin näillä keveillä roduilla.
Uskoa ja intoa, pakkasta pelkäämätöntä asennetta sekä yksi traktori paalaajan eteen. siinä elementit joilla saat ehkä rakennettua alle 10 v kuluessakin harrastuksen joka vie aikaa keskimäärin 1-2 h/pv ja mahdollisuus onnituessaan saada 15-25 t€ lisäsärvintä petun päälle. Pääasiallisesti lähtisin kyllä siitä että poijittaa elikot maaliskuun loppupuolella ja myy toisille tiloille loppukasvatukseen sitten syys lokakuulla... siksi että se voimaperäinen lihantuotanto vaatii enempi täsmällisyttä ruokinnalta ja parenpia tiloja, se vahva ruokinta kun tarkoittaa sitäkin että ne sonni tarttee kuivitusta paljon enempi kuin emot..
Lykkyä tykö terveisin toinen näitä hulluja päätöksiä aikoinaan tehnyt :D