Suunnittelen paluumuuttoa maalle 5-10v päästä, kunhan lähtötilanteen talous on siinä hantissa, ettei tarvitse nähdä heti nälkää ja myydä koneita kun ensimmäinen kuiva tai märkä satokausi iskee kohdalle. Ohessa majoitusta, koneurakointia, lampaita, perunaa, ehkä mansikkaa ja tiedä nyt mitä muuta, enempi kuitenkin harrastuksena.
Nautoja saati sikoja en ota vaivakseni, mutta joku 30-60 hehtaaria peltoa olisi suunnitelmissa. Tällä hetkellä suuri kiinnostus on rypsin viljelyyn ja tavoitteena omavaraisuus RME:n tuotannossa, kun puristimien hinnat ovat jo alhaalla. Rouheen varmaan saa kaupattua jollekin karjatilalliselle naapurille.
Onko kuitenkin niin, että rypsi ei tuota kunnon satoa samalla lohkolla kuin 5 vuoden välein? Onko tätä jotenkin kierrettävissä ja onko ne 4 vuotta välissä pakko pitää jotain viljaa? Kesantoa? Mitä? Kelpaako sokerijuurikas välivuosien kasviksi ja onko sillä tässä maassa enää mitään tulevaisuutta? Tai mitä sille pellolle kannattaisi tehdä ne 4 vuotta? Kiikarissa olevalla vanhalla sukutilalla ei ole omaa kuivuria ja pelkät rypsit saisi kuivattua alihankintana, mutta viljoja varten jo melkein pitäisi rakentaa oma laitos ja niin isoihin investointeihin ei olisi kiinnostusta, varsinkin kun sitä tuskin saa kovin nopeasti kuoletettua muuten kuin nostamalla hehtaarikokoa ja sitten homma alkaa käydä jo raskaaksi ja stressaavaksi.
Paljonko rypsirouheesta muuten maksetaan?
Meneekö näissä laskelmissani joku metsään?:
-hehtaarilta saa 1500 kg sadolla 300 litraa RME:ta
-tankkaan autoon ja koneisiin 3500 litraa vuodessa
-12 hehtaaria riittää vuoden omiin tarpeisiin
-tarvittaisiin 70 hehtaaria viljelyalaa, jos joka vuosi viljellään se 12ha rypsiä
Tavoitteena kerätä omaisuutta ensin muissa hommissa ja sen jälkeen ryhtyä omavaraiseksi harrastajaviljelijäksi, eli ei isoja tulo-odotuksia, mutta omillaan viljelyn pitäisi pyöriä. Hehtaareja max sen verran mitä yksi mies saa hoidettua, eli alle 100 joka tapauksessa. Yli 60-70 hehtaaria peltoja on varmaan vaikea läheltä edes saada. Pellot on pääasiassa tyypillistä varsinais-suomen savikkoa.
Nautoja saati sikoja en ota vaivakseni, mutta joku 30-60 hehtaaria peltoa olisi suunnitelmissa. Tällä hetkellä suuri kiinnostus on rypsin viljelyyn ja tavoitteena omavaraisuus RME:n tuotannossa, kun puristimien hinnat ovat jo alhaalla. Rouheen varmaan saa kaupattua jollekin karjatilalliselle naapurille.
Onko kuitenkin niin, että rypsi ei tuota kunnon satoa samalla lohkolla kuin 5 vuoden välein? Onko tätä jotenkin kierrettävissä ja onko ne 4 vuotta välissä pakko pitää jotain viljaa? Kesantoa? Mitä? Kelpaako sokerijuurikas välivuosien kasviksi ja onko sillä tässä maassa enää mitään tulevaisuutta? Tai mitä sille pellolle kannattaisi tehdä ne 4 vuotta? Kiikarissa olevalla vanhalla sukutilalla ei ole omaa kuivuria ja pelkät rypsit saisi kuivattua alihankintana, mutta viljoja varten jo melkein pitäisi rakentaa oma laitos ja niin isoihin investointeihin ei olisi kiinnostusta, varsinkin kun sitä tuskin saa kovin nopeasti kuoletettua muuten kuin nostamalla hehtaarikokoa ja sitten homma alkaa käydä jo raskaaksi ja stressaavaksi.
Paljonko rypsirouheesta muuten maksetaan?
Meneekö näissä laskelmissani joku metsään?:
-hehtaarilta saa 1500 kg sadolla 300 litraa RME:ta
-tankkaan autoon ja koneisiin 3500 litraa vuodessa
-12 hehtaaria riittää vuoden omiin tarpeisiin
-tarvittaisiin 70 hehtaaria viljelyalaa, jos joka vuosi viljellään se 12ha rypsiä
Tavoitteena kerätä omaisuutta ensin muissa hommissa ja sen jälkeen ryhtyä omavaraiseksi harrastajaviljelijäksi, eli ei isoja tulo-odotuksia, mutta omillaan viljelyn pitäisi pyöriä. Hehtaareja max sen verran mitä yksi mies saa hoidettua, eli alle 100 joka tapauksessa. Yli 60-70 hehtaaria peltoja on varmaan vaikea läheltä edes saada. Pellot on pääasiassa tyypillistä varsinais-suomen savikkoa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
rypsiä tarvitaan noin 100 kiloo että saadaan 30 litraa öljyä...
Käsittääkseni suhde RME:rypsistä on 1:5.
Suoraan MTT:n selvityksestä luettuna puristuksessa 25% tulee ulos öljynä ja 75% rouheena.
Kun esteröidään 1250 kg rypsiöljyä, jonka tuottamiseen on tarvittu siis 5 tonnia rypsiä, poistuu siitä 250 kg glyserolia ja jää 1000 kg RME:ta.
joko satakunnassa on erimmoiset rypsin kavatus olosuhteet mutta kai mä nyt sen ite nään ku ite omalla koneella puristan et siitä 100 sta kilosta tulee se aiv kannullinen öljyä eli 30 litraa muuta mä en tie mutta näin se on ku oon puristanut ,,, tai onko mulla mutantti rypsii ,, miettii.
Tutkimustietoa...
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts115.pdf
Kiitos tiedosta, varsinkin sikäli kun on faktaa. Tuo on käsittääkseni hyötysuhteen parhaimmistoa mutta ei tarvitsekaan epäillä, etteikö satakunnassa kasvaisi hyvin.
Kuitenkin esteröinnin jälkeen jäljellejäävä RME on 4/5 sisään pistetystä öljystä, kun glyseroli saadaan pois. Esteröitkö myös itse tai osaatko muuten vahvistaa tämän suuntaan tai toiseen?
mä myyn teräketju öljyksi kyseisen rypsi öljyn mutta aikeissa olisi lalostaa tai puhistaa enempi tota öljyä ja käyttää traktorissa polttoaineena ,, kun polttoainekkin on nykyään jo hinnoissa ja ei sitä toisaalta kauheesti kulu mutta kuitenki.tuon rypsi priketin myyn taas sitten useammalle lehmä tilalle ni syöttävät sen sitten lehmille..
On noissa motoissa myrkkyä se ei voitele ja on kumminkin myrkyllinen ympäristölle vaikka ei uskoisi... Mutta jos kaadat normi hydr. tai rypsiööliä maahan niin hydr. öölin paikalla kasvaa jotain rypsiöljyn ei...
myyn sen teräketjuöljyksi ja tosi on jos hytrauliöljy on ns pio öljyy niin myrkkyy se on ja kone ei kestä sitä öljyy ,, pumput ei kestä ja tiivisteet sulaa.
Kannatta muuten mietiä, mihin satsaa. Tulossa ovat nimittäin toisen sukupolven synteetiset polttoaineet, joita voi tehdä mistä tahansa eloperäisestä aineesta kehitettyllä Fischer-Tropsch-menetelmällä ja silloin ovat en nykyiset menetelmät, joihin Suomessa nyt niin vankasti satsataan, autamattomasti pois pelistä. Koelaitoksia ovat jo pyörimässä Kanadassa, Saksassa ja Malesiassa ja mm. Shell on siinä vankaasti mukaana. Synteetiset polttoaineet voidaan siis tehdää koko kasvista, eikä vain jostain jyvistä ja ovat optimaalisia polttomoottoreille ja voidaan rakentaakin määrätyihin ominaisuuksiin. Nyt arvellaan, että viiden vuoden sisällä menetelmät ovat suurtuotantoasteella.
Hautaa vain kasvisi biokaasuksi ja myy sitä.