milläisen askeläänireisteen olette valinneet ontelolaatan päälle välipohjassa? Riittääkö 80mm betonilaatan paksuudeksi, jos on vesikiertoinen lattialämmitys? Onko askeläänieristeitä muuten ohuempia kuin 30mm?
Kivitalon
askeläänieristys
329887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
päälle epsiä 30mm, valu 8cm (vesikiertoinen ll). Lisäksi parketin alle tuli askeleriste. Hyvin on riittänyt kun ei korkokengillä tepastella. Mitään ei kuulu alakertaan.
kuinkas pistit sähköputket? Urititko ne EPS:iin, vai jätit valun sisään? Oliko tuo ihan normaalia EPS:iä, vai jotain erikoista juuri tähän tarkoitukseen? Pistitkö epsin päälle enää mitään, esim. suodatin kangasta, tjms.?
itse pistin 30mm finnfoamia koskapa en siihen hätään löytänyt thermosolin step EPSiä paikallisista rautakaupoista, valu n.80mm paksu, wirsbo latialämmitysputket ja söhköputket valussa, hieman jouduin parista kohtaa urittamaan sähköputkia varten
Ja ensimmäisen mahdollisuuden tullen nykäisin ne alakerran katon alaslaskuun.
Uritetut sähköputken kolot tilkkasin uretaanilla niin ettei valu pääse kosketuksiin ontelolaatan kanssa, ja siellä missä sähköputkia menee paljon, peitin koko roskan 5mm solumuovilla.
(joo, viimisen päälle aikaa viepää kikkailua, mutta halusin varmistaa pintavalun yhtenäisyyden ... eipä vähentynyt halkeilu tuollakaan tempulla)
miksi uritit sähköputket epsiin, eikö tullut tarpeeksi paksu kakku että olisi mahtunut valuun?
Itsellä n. 80mm valu ja hyvin mahtui sähköputket, verkot ja lattialämmitysputket, parista kohtaa uritin finfoamia koskapa meni usampia sähköputkia päällekkäin ristiin ja valun aikana piti hieman painaa verkkoa alas parista kohtaa että lattialämmitysputket ei jäisi liian lähelle valun pintaa (suositushan on että n. 3cm betonia putkien päällä, tämä ei kaikin paikoin mahtanut toteutua, ehkä sentti pari on ohuimmillaan betonia putkien päällä, mm. kylppärin lattiassa jossa kaatoja).
Alaslaskuja minulla ei tullut lainkaan eli esim. alakerran valoille putket menee ontelolaatan läpi siitä kohti missä valo on ja varmuuden vuoksi tilkitsin uretaanilla finfoamiin tehdyt putkien reiät että ei varmasti betonia pääse reikiin.
Peitin laatan kauttaaltaan muovilla valun jälkeisenä päivänä ja annoin muovien olla paikallaan n. 7 viikkoa, ei ole juurikaan laatta halkeillut, pari hiuksen hienoa halkeamaa (< 1mm leveää) on ilmennyt mutta laatta ei ole kohonnut niiden kohdalta kuten pahempien halkeamien kanssa tuppaa käymään.
>miksi uritit sähköputket epsiin, eikö tullut tarpeeksi paksu kakku että olisi mahtunut valuun?
Ois ne mahtunut mutta 20mm suojaputki 4mm verkko 20mm Wirsbo syrjäyttää jo aika reilusti betonia. Halusin yhtenäisemmän laatan, perfektionisti kun yritän monessa olla....
>Peitin laatan kauttaaltaan muovilla valun jälkeisenä päivänä ja annoin muovien olla paikallaan n. 7 viikkoa, ei ole juurikaan laatta halkeillut, pari hiuksen hienoa halkeamaa (< 1mm leveää) on ilmennyt mutta laatta ei ole kohonnut niiden kohdalta kuten pahempien halkeamien kanssa tuppaa käymään.
Meilläkin peitettiin valu melkein kahden kuukauden ajaksi. Halkeamat tuli pari viikkoa sen jälkeen kun muovit otettiin pois. Talon pituussuunnassa laatta on kutistunut ainakin 3cm ja hiushalkeamia on paljon yksi 3-4mm halkeama jossa korkeuseroakin tuli (sillä kohden oli tuplaverkotkin).
Se oli mielenkiintoista että vielä puoli vuotta valun jälkeen oli nurkat koholla vaikka niissä oli verkot valun alaosiossa ja pääliosiossa. Vuosi valun jälkeen kulmat ei enään "vaapu" ilmassa kuin ponnahduslauta.
no näyttäisi siis siltä että urittaminen ei ainakaan auttanut koskapa noinkin pahasti on laatta halkeillut.
käytitkö reunanauhaa seinän ja laatan välissä?
Esim wirsbon nauha hieman hidastaa laatan nurkkien/reunojen kuivumista ja siten hieman parantaa mahdollisuuksia välttyä halkeilulta.
Olikos sinulla siis tuplaverkot, eli useita verkkoja päällekkäin ja verkkojen välissä jonkun sentin rako?
Tämä selittäisi laatan kaareutumisen, enpä ole kyllä kuullut että kukaan lattialaattaan, joka on kuitenkin varsin ohut, useampia verkkoja laittaisi päällekkäin
"no näyttäisi siis siltä että urittaminen ei ainakaan auttanut koskapa noinkin pahasti on laatta halkeillut."
Tiedä sitten oisko halkeillut enemmän jos ei ois urittanut.
Nyt ne halkeamat ei ole ainakaan sähköputkien kohdilla. 8-)
"käytitkö reunanauhaa seinän ja laatan välissä?"
Käytin. 5mmx100mm solumuovinauhaa.
"Esim wirsbon nauha hieman hidastaa laatan nurkkien/reunojen kuivumista ja siten hieman parantaa mahdollisuuksia välttyä halkeilulta."
Käyttämäni solumuovinauha on yhtä lailla höyrynsulku.
"Olikos sinulla siis tuplaverkot, eli useita verkkoja päällekkäin ja verkkojen välissä jonkun sentin rako?"
periaatteessa: verkko 25mm irti EPS:stä, 4mm verkko, 20mmWirsbo, 4mm verkko
Muutamissa kohdin käytin alemmassa verkossa lisäksi 6mm, 8mm tai 10mm harjaterästä. Ei nekään halkeilua estäneet, tiedä sitten vähensivätkö.
"Tämä selittäisi laatan kaareutumisen, enpä ole kyllä kuullut että kukaan lattialaattaan, joka on kuitenkin varsin ohut, useampia verkkoja laittaisi päällekkäin"
Jotkut on nimen omaan nurkkien ylöspäin kaareutumista pyrkineet estämään tuolla toisella verkolla tai harjateräksellä nurkissa.
(ylöspäin kaareutuminen syntyy kun betoni kuivuessaan ja kovettuessaan kutistuu ensin yuläpinnalta ja vasta sitten alapinnaltaan, alapinnalla oleva metalliverkko niin ikään estää betonin kutistumisliikkeitä voimistaen joissain tilanteissa kaareutumista.
Ei nuilla halkeamilla liene mitään seksuaalista tai muutakaan merkitystä. Ne tuli niin liikuntasaumoja käytettäessä kuin myös tässä jälkimmäisessä tapauksessa.
Halkeilua olisi ehkä vähentänyt vahvenpi verkko. 4mm verkko oli se jonka rakennesuunnittelija oli kuviin piirtänyt.
Halkeilua pienentämään laitetaan pienempiä teräksiä tiheämmällä jaolla. Siis laskennallisesti, mutta toimii myös käytännössä. Eli sama neliömillimäärä terästä pienempinä tankoina tasaisesti levitettynä vähentää halkeilua enemmän kuin isommilla tangoilla toteutettuna.
jeps, wirsbon reunanauhassa on sen kyljessä myös muovikaista joka tulee styroxin/lattiaeristeen päälle ja tiivistää laatan reunan/alapuolisen rakenteen paremmin kuin pelkkä solukumikaista mutta tuskinpa tuolla juuri merkitystä on, ehkä maanvaraisessa laatassa kiviseinän tapauksessa estää paremmin laatan alta mahdollisesti nousevia kaasuja ym (puurunkoisessa höyrynsulkumuovi yleensä jätetään hieman pitkäksi alhaalta ja käännetään styroxin päälle valun alle).
En ole ennen kuullut että nurkat nousisivat eli taitaa johtua tuosta sinun tuplaverkosta.
Itsellä on valettua laattaa yht. n. 220m2 (pisin pätkä 16m, ei liikuntasaumoja) ja kaiken kaikkiaan olen löytänyt 4 kpl hiushalkeamia, 5-150 verkkoa käytin ja muutamiin kohtiin joissa kantavaissa seinissä ulkonevia nurkkia laitoin 12mm x 2m pätkät tankoa verkon päälle seinän nurkan kohdalle diagonaaliin mutta silti yksi hiushalkeama on nimenomaan tällaisessa kantavan seinän ulkonurkassa (kantavat seinät on anturan päällä ja siten katkoo lattialaatan).
Eipä nuo halkeamat minun tapauksessa mitään haittaa mutta jos laatta olisi vaikkapa koholla halkeaman kohdalla aiheuttaa se lisätyötä ennen kuin lattiapinnoitteita aletaan asentamaan (montut on helppo tasoittaa mutta kohoumat...joko paljon tasoitetta koko lattian alalle tai timantilla hiomaan, pölyistä hommaa...)
"sen kyljessä myös muovikaista joka tulee styroxin/lattiaeristeen päälle..."
kätevää.
Mie ruutasin uretaanilla sen solumuovin kiinni & tiiviiksi. Kun on tuo urtsun ruutaus lammiraksaajalla verissä.
"En ole ennen kuullut että nurkat nousisivat eli taitaa johtua tuosta sinun tuplaverkosta."
Ei johdu. Siitä oon varma.
http://www.betoni.com/default.aspx?intObjectID=8417
"Kaareutumista olisi ollut mahdollista pienentää myös mekaanisesti esimerkiksi betoniraudoituksen avulla. Tällöin raudoitus tulee laittaa reuna-alueilla lähelle betonivalun yläpintaa."
olikos K30 betonia sinun lattiavalut?
entäpä notkeus kun valoitte?
Tehtiinkö valut kesäaikaan helteellä taivasalla?
7mm korkeusero 2m matkalla on liikaa esim. laminaatille tahi parketille jos kunnolla haluaa lattiansa tehdä.
normaali pumpattava lattiabetoni
valu kesällä katon alla, akkunoissa vanerit jne...
(naapuri valoi helteessä taivasalla & kuivatti suojaamatta, pari kertaa kasteli yms. eikä tullut kuin yksi ohuehko halkeama läpi koko laatan)
laitettiin muovimatot ja sekin on niitä pirun kranttuja pohjan tasaisuudelle, siksi ylitasoitettiin kauttaaltaan
tuota reunanauhaa ei käytetä kai kun kivitaloissa? kun tuppaavat lattialämmitys järjestelmän mukana sitä.
Kun muistaa pari ensimmäistä viikkoa loduta vetttä sinne laatan päälle ja aina se muovi myös, niin ei halkeile. Jokusen sata laattaa väsänny ja en ole omissani juuri halkeamia nähnyt. Liian löysä kura kutistuu enemmän. Raudat on paras aina tuiikkia hitsillä kiinni, niin ei jatkoksista liiku milliään. Langat antavat periksi. Jippoja on, mutta liian nopea kuivuminen aiheuttaa halkeamia. En puhu nyt kovettumisesta vaan kuivumisesta. myös pienempi sementti määrä estää kutistumista
löyty tuollainen, ei tarvitse sepustaa
http://www.rudus.fi/fi/Toimialat/Valmisbetoni/Betonilaadun valinta ja käyttö/Betoni, jälkihoito ja kutistuma/
Meille tuli - monen sattuman seurauksena - 25mm lattia EPS. Ei ole ääniä kuulunut eikä alakertaan ole muodostunut kattolämmitystä. Ainoa huono puoli tuossa ohuessa epsissä on se, että on melko haperoa tavaraa (verrattuna esim foamiin). Eli jos sähkäri ja putkari tuon päällä paljon riehuvat ennen valua, niin kannattaa tsekata ja korjata mahdolliset vauriot eristeessä. Periaatteessa kai mikä tahansa eristekerros, joka irrottaa pintalaatan ontelolaatasta, katkaisee askeläänet melko tyystin.
Meillä pintalaatta noin 70-100mm (ei olleet ontelot ihan vaaterissa koko kerroksen osalta) ja vesikiertoinen läämmitys.
kopinoita ei vielä ole huomattu, mut ei me siellä vakituisesti vielä asutakaan
Kovaa villaakin voi käyttää.
kova villa imaisee aika mukavasti kosteutta betonista ja ei ainakaan edistä laatan kuivumista, en laittaisi ikuuna päivänä itselle
Pintalaatan rakennusaikaisen kosteuden poistumiseen ei alapuolisen eristeen materiaalilla ole käytännön vaikutusta. Itse käytin kovaa villaa kahdesta syystä:
1. Parempi askeläänieristys.
2. Tiloissa joissa lattiaan tulee vesieriste sallii villa paremmin laatan kuivumisen alaspäin. Tällaiseea tapauksessa mielestäni esim. finfoamin käyttö on suunnitteluvirhe (höyrysulku laatan molemmilla puolilla).
ontelolaatta itsessään on höyryä jokseenkin läpäisemätön (luokitellaan höyrynsuluksi, paikallaan valettu betoniholvi taas läpäisee höyryä)eli joka tapauksessa pintalaatan alapuolella on höyrynsulku olipa askeläänieriste mitä tahansa materiaali.
Uskallan väittää että valun aikana villaan imeytyvä neste poistuu rakenteesta hitaammin kuin jos askeläänieriste ei ko. nestettä sido itseensä.
Tutkitusti paras askeläänieristys saavutetaan thermisolin step uritetulla elastisella epsillä mutta se on jokseenkin hintavaa (täyttää kerrostaloille vaaditut äänieristys pykälät).
Omakotitalossa käytännössä lienee yksi ja sama laittaako askeläänieristeeksi villan, step epsin, normaali epsin, finnfoamin, itsekoin että finnfoam jäykkänä materiaalina oli helppo ratkaisu eikä askeläänet alakerrassa ole häirinneet. Halvempaakin se oli kuin step, villojen hintaa en edes kysynyt.
Betonin valupaikka ei ratkaise rakenteen höyrynläpäisevyyttä.
Rakenteen höyrynläpäisevyys on sitä pienempi mitä tiiviimpi ja paksumpi kerros on kyseessä. Ontelolaatat ovat tyypillisesti tiivistä betonia mutta toisaalta keskimäärin ohut kerros verrattuna paikallavaluun. Paikallavalettu betoni voi olla aivan yhtä tiivistä tai jopa tiiviimpääkin (tai sitten harvempaa). Lisää betonia tiiviimpiä kerroksia tähän (esim. se finnfoam) niin höyrynläpäisevyys on jo aika pieni. Eihän se tietysti vieläkään absoluuttisen tiivis ole.
Väitän kokemuksesta ettei villa pintavalun alla aiheuta laatan kuivumiseen ongelmia.
Askeläänieristyksen kannalta varmasti parhaita ovat nimenomaan sitä varten kehitetyt tuotteet. Itselläni vertailukohtana oli lähinnä styrox.
Jos askeläänierityksellä on olennainen merkitys niin kannattaa panostaa huolelliseen toteutuksen. Yksi pieni reikä askeläänieristeessä josta pintalaatta pääsee kosketukseen ontelon kanssa niin askeläänieristys on pilalla.
Omakotitalot eivät liene vaativimpia askeläänieristys kohteita.
jeps, ei se valupaikka sitä ratkaise mutta liukuvalulla valetut ontelolaatat ovat sangen tiivitä ja enpä usko että paikalla valetut holvit ovatlähelläkään sitä tiiveyttä; esim. vesisateessa paikalla valetut alkaa tihkuttamaan vettä läpi siinä missä ontelolaatta on vielä täysin kuiva alapuolelta, tosin saumavalut voi jo vettä päästää läpi siinä vaiheessa.
Pistit? 20 vai 30mm
ontelolaatta ei ole höyrynsulku ja kivivilla ei sido itseensä kosteutta (se on kivivillan hyvä ja huono puoli)
Varmasti kuivumisen kannalta kivivilla on paras.
Jos tekisin uudestaan, laittaisin sitä pintavalun alle.
sateen jälkeen meillä tuli vettä läpi ontelolaatoistakin (ei pelkästään saumahjuotoksista)
ontelolaatta on höyrynsulku siinä missä kivimateriaalit yleensäkin ja ontelolaatat on yleensä tiiviimpää tavaraa kuin paikalla valettu betonirakenne. Esim. ontelolaatta yläpohja ei kaipaa erillistä höyrynsulkua.
Tulee se vesi läpi ontelolaatastakin kun tarpeeksi kauan vettä saa päällensä mutta yleensä ensin saumovalujen kohdalta ja jos esim. osa laatasta tehty paikalla valuna niin sen kohdalta.
Kivivilla ei sinällään sido kosteutta mutta kasteleppa villan pala ja koita saada kuivaksi...Voit vaikkapa punnita palan ennen ja jälkeen kastelun, ihan mielenkiinnosta you know...
Tee sitten sama temppu finnfoamin palalle.
30mm finnfoamin laitoin pintalaatan alle.
mutta kuivumisen maksimoimiseksi kannattaisi höyrynsulku jättää pois valun kaikilta puolilta (sitäpaitsi höyrynsuluton EPS on railakkaasti finfoamia edullisempaakin)
(jos en väärin muista niin esim. TM testasi jotta kivivilla imee hengittäviä eristeitä vertailtaessa vettä vähiten ja kuivuu nopeiten ... mutta enpä muista testasivatko vettä vetenä vaiko ilmankosteutena)
Eihän siporexinkaan tapauksessa vaadita yläpohjaan höyrynsulkua, mutta se läpäisee vesihöyryä ainakin 5x enemmän kuin esim. betoni. (yläpohjan puurakenteet joutuu aivan turhaan rasitukselle)
Osaan yläkertaa tulee paikallavalu ja mietiskelin vähän että siinä alkaa olla lämmöneristävyys aika lailla tärkeä ominaisuus. Onko kivivilla paljon EPSiä tai uretaania huonompaa siinä suhteessa?
Ero lämmöneristävyydessä on niin pieni ettei taida olla väliä....
Miksi se lämmöneristävyys yläkerran lattiassa on aikalailla tärkeä ominaisuuus?
Mie oon melkoisen varma että jos siinä on edes sentti eristettä niin jo se riittää estämään liiallisen lämpösäteilyn lämpimään alakertaan.
Itse laitoin välipohjaan ontelon päälle 70mm epsin. Että varmasti ei lämmön siirtymistä alakertaan olisi. Yläkerta on muuten ainakin puolitoistakertainen ilmatilaltaan alakertaan verrattuna ja vielä hirrestä, jolloin yläkerta on
selkeästi "epälämpötaloudellisempi".