"Meitä aloitti Stadiassa 45 henkilön luokka. Neljän vuoden päästä heistä 7 hyväksyttiin insinööriksi."
Tilastojen mukaan valmistuvien joukkoon pääsee vain murto-osa aloittaneista.
Kuulutko sinä niihin jotka eivät valmistu?
Tilastojen mukaan valmistuvien joukkoon pääsee vain murto-osa aloittaneista.
Kuulutko sinä niihin jotka eivät valmistu?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Aika näyttää, 1. vuosi karsii ainakin 25% alottaneista ja 2. vuosi jäljelle jääneistä vielä 10 % lisää...
Se on ihan omasta tahdonvoimasta kiinni, kykeneekö opiskelemaan loppuunasti. Itsellä ei ollut houkutusta lähteä töihin ennen valmistumista, ja valmistuin ajallani.
Jos menee töihin 2. tai 3. vuoden opiskelijana jää ihan helvetisti huonommalle ammatilliselle tasolle, kuin ne jotka viitsivät suorittaa tutkinnon. Vaikka tienaakin 3000€/kk, se ei ole mitään siihen verrattuna, mitä voi tienata valmistuneena. Rahan lisäksi siitä saa mahtavan buustin itsetunnolle. On aivan eri asia esitellä itsensä insinöörinä tai "mä oon vaan tällänen drop-out, mut onneks töitä piisaa". En pidä ihmisinä niitä, jotka luulee tekevänsä inssin hommia olematta mitään, te olette laiskoja lieroja ja saastutatte insinöörikuntaa ammattitaidottomuudella ja saamattomuudella. Menkää kaljalle!
t. MR
Olen valmistunut. Stadiassa on suuri hyytymisprosentti. Johtuu TKK:n läheisyydestä. Stadiaan mennään välivuodeksi hakemaan pohjia ennen TKK:lle menoa. Tampereella ja Oulussa sama ongelma.
Pikkukaupungeissa kynnys lähteä kauemmaksi on suurempi. Siksi hyytymisprosentti on pienissä myös pienempi. Valmistuttuaan he muuttavat työn perässä isoihin kasvukeskuksiin. Aluepolitiikkaa!
valmistuttuani. Palkka yhtä hyvä kun stadissa, asuminen paaaljon halvempaa ja oma talo järven rannalla. MIKÄ RAUHA! Ei ikinä 300km lähemmäs kehä kolmosta!! Elämää on muuallakin, ja siis täällä hän sitä elämää vasta onkin! Töitäkin kun ymmärtää myydä itsensä sinnä missä sitä osaamista arvostetaan ja ennenkaikkea ihan oikeasti tarvitaan.
Miten aiot lentää ulkomaille? Oulua lkm. kaikki kv.liikenteen kentät ovat 300km säteellä kehäIII. Jos firma lakkauttaa toimintansa olet äkkiä tyhjän päällä. Itse hain muutaman vuoden kokemusta ja meriittejä CV:n pääkaupunkiseudulta ja sain nyt hyvän paikan kauempaa. Täältä pääsee helposti pois jos työt loppuvat.
En muuuttaisi kehäkolmosen sisäpuolelle! Jos joskus tekee mieli lentää ulkomaille, voin toki mennä lentoasemalle. Omalla autollani, johon on varaa kun asuu täällä käpylässä! Itseasiassa olin ajatellut auto tai moporeissua eurooppaan, joten en minä siihen lentokenttää tarvitse. En ole massaturisti.
Miksi firma lakkauttaisi toimintansa kun kasvua on tällä hetkellä ollut usean vuoden ajan liki 100% vuodessa! Eikä loppua näy.. Asiakkaat ovat isoja vakaita firmoja, jotka ostavat aina vaan enemmän ja enemmän. Tästä tulee iso firma, eikä täällä jäädä näppejä nuolemaan! Ja joka tapauksessa täältä jää vankka työkokemus jos täältä joskus pois joudun. Luulen kyllä että en. Ennemmin isot lafkat keskittävät kiinaan kun tämä lähtee täältä kylästä! EI ole firmaa, josta ei voisi joutua joskus tyhjän päälle, jopa ilman että lafka kaatuu! On ollut kiintoisaa kuunnella lukuisien "isojen" lafkojen yt-turinoista, ja olen opiskeluaikanani ollut itsekin erään jättifirman yt-lähtölistalla, vaikka olin vain opinnäytetyöntekijä.
Samaan aikaan täällä rekryttiin neljännen lisää porukkaa taloon. Miksi työkokemus kehäkolmosen sisäpuolelta on arvokkaampaa kuin muualta? Ei minun työpaikkani ainakaan ole mikään huono vaan erittäin hyvä, enkä ikinä vaihtaisi jonkn cv-meriitin takia mihinkään muuhun. Ei se cv vaan se ihan oikea kokemus! Nyt pääsin vaikutusvaltaiseen asemaan jo heti alussa, monessako isossa lafkassa pääsee heti valmistuttuaan?
Haasteita on riittänyt, vaan hyvin on mennyt! Firma vahvistuu ja voi erittäin hyvin! Pääsee täältäkin pois jos työt joskus loppuvat. Vaan kun eivät taida loppua :D
Meitä aloitti 32. Annetuissa aikarajoissa valmistui 3. Mikä lie loppujen kohtalo?
Minä kyllä valmistuin, kuinkas muutenkaan. Se oli tähtäimessäni, tosin ymmärrän niitäkin, jotka työ vie ennen valmistumista, sillä työ ja lopputyö ovat päällekäin erittäin rankka yhdistelmä.
Aika monella taitaa myös valmistuminen viivästyä siksi, että kun ei ole varmaa työpaikkaa heti valmistuttua on sama riippua koulun kirjoilla parempia aikoja odotellen tehden samalla normaalia työtä.
Itse ainakin harrastin tätä, nykyään kun ei välttämättä vasta valmistuneelle inssille ole kunnon töitä, kaikkiin paikkoihin tuntuu olevan vara työnantajalla vaatia "viiden vuoden kokemusta elektroniikkateollisuudesta".
"Tilastojen mukaan valmistuvien joukkoon pääsee vain murto-osa aloittaneista."
Tilastosi puhuu paskaa. Huomattava osa kuitenkin keskeyttää opintonsa, varsinkin jossain stadiassa jotain yli puolet. Murto-osista on kuitenkin turha puhua.
Ja sitäpaitsi: keskimääräinen opiskeluaika amk-insinööreillä on 4,5 vuotta, eli tuon tavoiteajan (4 vuotta) jälkeen valmistuu vielä moni.
Ja otetaan huomioon vielä se, että läheskään kaikki eivät keskeytä sen takia että opiskelu on liian vaikeaa. Keskeytyksiä tulee aika runsaasti sen takia, kun opiskelija saa sen oikeasti haluamansa paikan toiselta linjalta tai yliopistosta.
Insinööriksi kun pääsee opiskelemaan kuka tahansa joka osaa edes vähän matikkaa.
Toi on kyllä ihan totta, ei tarvitse välttämättä olla edes toisenasteen koulutusta, niin pääsee opiskelemaan insinööriksi, tälläisiä tapauksia nimittäin on. Koulut ottavat kiintiönsä täytteen valtionavustuksien takia, oli sitten hakija kuka hyvänsä.
Opintojen pitkittymistä aiheuttaa paljon se että tekniikan puolella on niin lapsellisen helppo saada kesätöitä kokoonpano ja yms. hommista, syksyllä työantajat värväät kesätyöläiset vielä jatkamaan iltaisin ja viikonloppuisin. Moni menee tähän ansaan, kun rahan tienaaminen houkuttaa ja opinnot kärsii heti.
Ei amk:aan mikään pilipalioppilaitos ole, jonka kukatahansa pääsis läpi tekemättä mitään.
valmistuimme insinööreiksi 80-luvun loppupuolella - OPISTOSTA. Lähiopetustuntimme lähestyivät neljääkymmentä, kuitenkin laman alla arvostumme lähenteli NOLLAA. Työmahdollisuutemme jotakuinkin samaa luokkaa. Menimme maailmalle, haimme vauhtia, palasimme Suomeen, huomasimme opiston kadonneen ammattikorkeakoulun huumaan, tuntien vähenneen kahteenkymmenneen. Silti olimme vain opistolaisia amk-opiskelijoihin verraten. (siis vain 2-luokkaa) Kuitenkin aika on osoittanut, ettei uudistus onnistunut.
Nyt toimin opettajana (toinen aste = ammattikoulu) ja huomaan ns. amk-kollegoistani, ettei uudistus ole onnistunut.
Palaammeko siis niihin opiston kulta-aikoihin ja alamme kouluttaa taas insinöörejä - ilman amk:ta, mutta oikeita insinöörejä.
Opintonsa keskeyttämisen jälkeen kannatta mennä töihin ja liittyä ammattiliittoon. Opintoja voi jatkaa myöhemmin työvoimapoliittisena koulutuksena. Tällöin saa opintososiaalisia etuja kuten työttömyyspäivärahaa koulutustukea. kaikki kirjat saa työkkärin rahoilla.
Päästiin etusivulle. Loistava keskustelunalku. Hyvä Insinöörit!
3 vuotta jaksoin ja sen jälkeen riitti. Nyt haussa ammattiopistoon metallilinjalle.
Meitä aloitti 32, nyt viimeinen (4.) vuosi alkamassa ja alkuperäisestä luokasta jäljellä alle 20 hlöä joista ajallaan valmistuu ehkä 10. Osa tosiaan vaihtaa toiseen insinöörilinjaan, osa vaihtaa yliopistolle, osa vaan jättää leikin kesken ja siirtyy työelämään.
Mutta tsekatkaapa tämä: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=27687&tyyppi=1
En tule valmistumaan koskaan, n. kolme vuotta käytynä. Yksinkertasesti töitä on niin paljon ettei kerkeä kouluun = )
Myönnän kyllä varmaan joskus katuvani sitä ettei tullut käytyä koulua loppuun. Varsinkin siinä vaiheessa jos työtilanne heikkenee. Mutta ainakin tällä hetkellä näkymät on hyvät ja töitä olisi tiedossa useammassakin paikassa = )
Uskon tämän tilanteen johtuvan siitä ettei enää kouluteta teknikoita. joten yritykset palkkaavat alempiin toimihenkilö tehtäviin, koulusta suoraan muutaman vuoden koulua käyneitä opiskelijoita.
Kannattaisi varmaan suoritella niitä opintoja loppuun pikkuhiljaa
siinä töiden ohella, vaikka se ei nyt tärkeältä tuntuisikaan.
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun hyvän kauden jälkeen tulee
laskusuhdanne ja sitten on porukalla kiire lukea tutkintonsa
loppuun kun paikka lähtee alta.
...opiskelujen keskeyttämistä jos ala kuitenkin tuntuu oikealta.
Olet varmasti oikeassa sanoessasi että töitä alalla riittää; tämä on jo tosiaan ollut tilanne useamman vuoden :-). Ei kuitenkaan tarvitse katsoa kauas taakse kun tilanne oli hieman toinen.
Itse palkatessani ihmisiä sisään annan arvoa tutkinnon suorittamiselle - se kertoo edes orastavasta kyvystä pitkäjanteiseen työhön. Kukin toki tyylillään näissä asioissa.
Inssi-alalla joutuu jatkuvasti kehittämään itseään jo pelkästään tuotteiden lyhyen elikaaren takia, joten itse "opettelisin oppimaan" heti uran alkuun...
Itse tunnen muutaman tapauksen jossa 4.vuoden opintoja on lykätty viidenteen vuoteen, tyyliin "opinnäyte vaiheessa"....
koska omalla alallani (metsä) ei kauheasti ole uusia työpaikkoja ja useimmissa valtion paikoissa on rekrytointikielto, niin valmistuneita ei palkata.... mutta opiskelija-harjoittelijoita kyllä...
Liekö taktikointia eräiden kohdalla...
Itse valmistuin neljässä vuodessa, n. 30 muun metsätalousinssin kanssa, noin kolmasosalla jäi hommat enemmän tai vähemmän vaiheeseen...
keskeyttää opinnot kolmeenkin otteeseen, mutta sisulla kävin inssin opinnot loppuun. se kannatti, nyt monikansallisessa yrityksessä töissä. nykyään joka asiassa luovutetaan liian helpolla kun kaikki ei tule valmiiksi eteenkannettuna... yritystä peliin.
38:lle on silmät avautuneet. Onnittelen.
Stadiassa mun ryhmässä aloitti 2,5 vuotta sitten 43 opiskelijaa (35 miestä ja 8 naista). Ekana vuonna kävi kato ja sen jälkeen ryhmiä on yhdistelty. Tietty suuntautumiset ovat myös jakaneet ryhmiä. Omien laskujen mukaan kaikista aloittaneista olisi keskeyttänyt 60% opiskelijoista.
Itse haluan tutkinnon. Työt ovat saaneet jäädä sivuun, vaikka niitä onkin alalta kovasti tarjottu! Suht hyvin pysyy koulun opintosuunnitelmassa kun keskittyy opiskelemiseen.
Monet tosiaan menevät ammattikorkeaan ihan vain pitämään välivuotta. Ongelma on ehkä siinä, että tietyillä aloilla (vaikkapa nykyään trendikäs it-ala) on tarjolla sekä yliopisto- että amk -koulutusta. Alat ovat usein niin lähellä toisiaan, että amk:sta ja tiedekorkeakoulusta valmistuneet kilpailevat samoista työpaikoista. Vielä kun koulutusajoissakaan ei ole enää riittävästi eroa: yliopistoista valmistuu 4-6 vuodessa, amk:sta 4-5 vuodessa... Tavallaan ihan ymmärrettävää, että on järkevämpää hankkia yliopistokoulutus, jos sillä saa parempia töitä. Jokin selkeämpi ero yliopiston ja amk:n välillä olisi paikallaan. Tällä hetkellä amk yrittää jollakin tavalla olla niin kuin yliopisto, mikä työmarkkinoilla aiheuttaa sen, että amk-tutkinto on jonkinlainen "astetta huonompi korkeakoulututkinto". Amk:n pitäisi löytää oma paikkansa, jotta tutkinnon arvostus lisääntyisi - tästä olisi ennen kaikkea opiskelijoille hyötyä. Mutta kun kaiken lisäksi jotkut haluavat perustaa ammattikorkeakouluja jokaiseen korpeen tukien toivossa ajattelematta, että näidenkin opiskelijoiden pitäisi saada koulutustaan ja pätevyyttään vastaavaa työtä.
Asia taitaa olla toisin päin. "Tiedekorkeakoulun" tehtävänä on kouluttaa tieteen tekijöitä, joille on verrattain vähän käyttöä käytännön työelämässä. Lahjakas ihminen toki osaa muuttaa sen tieteen käytännöksi, mutta ei se itsestään suju. AMK taas tähtää vain ja ainoastaan käytäntöön, mikäli tutkinto on oikein toteutettu.
Kolmas asia on sitten se mitä opiskelija tahtoo. Yleensä trendikäs hype kiinnostaa, vaikka se olisikin ajankohtaista vain muutaman vuoden. On niin kiva osata jotain mitä toinen ei osaa.
Tässäpä on mun kouluhistoriani:
Olen ylioppilas vuodelta 2003. Pääsin heti suoraan amk:hon opiskelemaan insinööriksi, satuin hakemaan sinne kun koulu oli lähellä.
Ekan vuoden opiskelin täyspäiväisesti, sitten käytin poissaolovuoden opiskelemalla vuoden mittaisen teknisen alan tutkinnon, menin takaisin amk:hon ja luin vaan osan kursseista ja nyt pidän toisen poissaolovuoden kun pääsin viheralan amk:hon.
Olen siis kolmena viime vuonna käynyt yliopiston pääsykokeissa enkä päässyt ja tänä vuonna en enää jaksanut lukea.
AMK oli koko ajan sellanen varapaikka, saa nyt nähdä että jos valmistuisin sieltä toisesta koulusta. Vanhasta koulusta valmistuisin ensi keväänä jos vain olisin lukenut täysipäiväisesti ja ollut paikalla.
Lusmu mikä lusmu.
Aloitin insinööriopinnot suurin odotuksin, mutta melko pian kävi ilmi, että opiskelu on ilmeisesti tarkoitettu perheettömille ihmisille. Lasten sairastellessa jouduin olemaan joskus koulusta pois. Nuo poissaolot tulkittiin "luvattomiksi". Se, että vietin kuukauden verran sairaslomalla ollessani raskaana, oli myös poissaolo, jota ei hyväksytty. Työelämässä sairasloma riittää syyksi olla pois töistä, AMK:ssa ei.
Aikani tuhersin päivät koulussa, illat ja yöt kotona perheen kanssa, pahimmillaan kävin koulua 40 asteen kuumeessa. Lopulta paloin loppuun. Viimeisin diagnoosi on masennus. Koulua ei voisi vähempää kiinnostaa. Valmistaudun tappelemaan taas yhden lukuvuoden. Toivottavasti on keväällä inssinpaperit kourassa.
Jep, itse lähdin tekusta kokkolasta kun havaitsin että siitä ei muuta kuin palaa loppuun. En edes oppinut siellä sitä miksi sinne menin joten lähdin nykimään.
Tein päättötyöt ja kaikki, mutta 40 ov jäi uupumaan ilman tietoa mistä ne kerään, joten ratkaisuni oli lähteä. En enää kerta kaikkiaan jaksanut.
T. nykyisin henkisesti tasapainoinen yrittäjä joka ei koskaan valmistunut
Työt hidastavat valmistumista,
Yksi merkittävä tekijä opiskeluiden hidastumisessa saattaa olla se, että ainakin meillä duunissa ( www.iqi.fi ) näkee, että jengi tekee aivan sikana töitä. Osaa tekee iltatöitä, osa vain viikonloppuja, mutta monet kyllä menee sit ihan työn ehdoillakin. Itsehän nyt olen varmaan huono sitä kritisoimaan, kun omat työni riippuu siitä, että tuleeko meille hakijoita. Toisaalta minkä takia sitä opiskellaan ja jos nämäkin nuoret menevät oman alansa töihin jo toisella vuodella, niin kuin näyttää olevan, niin tuntuu varmaan hurjalta istua koulussa kun vois tienata 2000-3000€ töissä. Itse kyllä näin sen hirveän tärkeänä, että ne tutkinnot kuitenkin suoritettaisiin loppuun, tavalla tai toisella. Esim. iltaopiskeluina
Nyt tilanne on mennyt ihan hulluksi meillä duunissa. Toimitusjohtaja on alkanut maksamaan opiskelijoille (ja kaikille muillekin) 100€ ”lomaltapaluurahaa” kun jengi työllistyy meidän kauttamme. Se kuulemma rapsahtaa ensimmäisen palkan mukana tilille. No eipä ole multa pois, mutta pitääkin harkita vielä tässä syksyn mittaan, että jos ois viikon pois duunista ja tulis takas sit ton 100€ kuittauksella =), eihän se paljoa ole, mutta itsekin kun opiskelen myös niin kova lisä kuitenkin.
Harri
ettei voi olla pois, ainakin itse pystyin olemaan pois, kun ilmoitin etukäteen äitiyslomasta. Toki kaiken joutuu opiskelemaan omin päin, mutta siinäkin on tultu vastaan, annettu tukiopetusta jne. Olen kyllä itsekin perheen kanssa ollut usein umpikujassa. Inssiopinnot on aika kova juttu, kun olen joutunut olemaan töissäkin enimmän aikaa. Keskeytymiseen on mielestäni ainakin pari syytä: opintojen vaativuus ja rahan puute, mikä ajaa töihin.Mullakin opinnot on vielä kesken, loppusuoralla kuiteskin, epätoivo meinaa tulla aina välillä...Silti uskon, että tutkinto kannattaisi suorittaa...
Missä harrastetaan tuommosta fasismia? Amnesty katsomaan koulujen perään!
En kuulu, valmistuin viime vuonn..
Sain paperit viikko enne jouluu, menipä se joulu sit aika mukavasti =)
Olin kyll inssi töiss ollu ½-vuott ennenku valmistuin.. ku meni sen lopputyön hiomisee vähä aikaa..
Oliskohan mitään tekemistä sillä asialla, että matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä kun ei vain riitä joka keleen amk:hin ja muihin "korkeakouluihin"...
kaikki ihmiset vain yksinkertaisesti eivät ole matemaattisesti lahjakkaita ja eivät siten sovellu insinööreiksi...
sitten valitellaan kun on vaikeita kursseja...no varmaan on jos lähtötaso on heikko..
Olet aivan oikeassa. Pääsyvaatimusten laskiessa taso laskee ja siten koko opetuksen taso laskee, kun yritetään ottaa kaikki huomioon. Monet kurssit pääseekin sitten helpommin läpi, kun ei voida vaatia käytännössä mitään.
Vaikka taso laskee ja pienellä työllä inssin paperit olisi luvassa, niin ei se kaikkia kiinnosta.
Toisaalta ehkä moni huomaa, ettei kyseinen ala olekaan hänelle sopiva tai muuten vain suunnitelmat muuttuu. Eihän amk-opiskelupaikan tarvitse sitoa loppuelämäksi, parempi vaan, että karsinta toimii jo hyvissä ajoin. Turhaa hössötystä keskittyä siihen kuka keskeyttää, keskeyttäköön ken keskeyttää ja etsiköön muuta tekemistä. Parempi olisi puhua paljonko niitä opiskelupaikkoja tarvitaan.
Itellä olis inssiks valmistuminen päättötyöstä kiinni ja yhdestä kurssista kiinni. Kurssia ei huvita tenttiä uudestaan ennenku on päättötyö varmistunut. Muuten olen papereita vailla.
Tällä hetkellä käyn töissä, ja jos vain töitä riittää, alkaa valmistuminen näyttää todella epävarmalta.
Opiskelun aikana noin kolmantena vuonna aloin tosissani epäillä, että olenkohan nyt varmasti päätynyt oikeaan ratkaisuun. Opetus ei vastannut odotuksiani ja muutenkin oli tyhjä olo. Mutta päätin kuitenkin jatkaa niin pitkälle kuin vain pääsen.
Nyt on 4 1 vuotta takana ja mitä jäi käteen? Ei mitään. Ehkä vähän teoriapohjaista tietoa erilaisista asioista.
Muutenkin nykyinen työvoimapolitiikka ei kannusta jatkamaan opiskelua. Pitäisi olla noin parikymppinen, korkeasti koulutettu ja usean vuoden erikoisosaaminen alasta. Kuka siihen pystyy? Varsinkin joillakin paikkakunnilla kun ei löydä edes alan kesätöitä opiskelun ohelle. Aina on vaihtoehtona kaupungin työt ruohonleikkajana, mutta ketä se auttaa opiskelussa eteenpäin muuten kuin rahallisesti?
Ja nyt kun päästiin raha-asioihin, niin miten on mahdollista, että itseään kehittävä tulevaisuuden osaaja eli opiskelija voi saada vähemmän tukea valtiolta kuin täysin tuottamaton työtön?? En ymmärrä tätä.
Mutta palatakseni aiheeseen, toivon vielä jonakin päivänä löytäväni sopivan aiheen lopputyölleni. Saisi edes ne paperit, niin olisi vähän kovempaa valuuttaa työmarkkinoilla. Tai sitten ei. En tiedä.
-aina ei jaksa.
Mikset kysy sieltä työpaikaltasi, että voisi tehdä jonkun muutenkin toteutettavan projektin inssityönä? tulisi tavallaan ilmaiseksi koko setti, sulle jäisi ainoastaan dokumentointi koska muutenkin tekisite sen projektin, oli se sitten inssityö tai ei.
Voi kun se olisikin niin helppoa.
Tietysti olen jo kysynyt tätä mahdollisuutta, mutta kun ei ole täälläkään mitään sopivaa hommaa. Tietysti joskus voisi tulla jotakin eteen, mutta toistaiseksi ei ainakaan ole mitään.
Sehän olisikin lottovoitto jos täältä sen löytäis.
-aika näyttää
opintojärjestelmästä. Tällä hetkellä amk:n vastaaville ei ole mitään väliä vaikkei koulusta valmistuisi kukaan. Tämä johtuu siitä, että koulu saa rahaa sen mukaan montako ne ottaa sisään. Yliopistot taas saa rahaa siitä kuinka moni valmistuu.
Olen kans huomannut saman asian.
Hei,
Itse kuulun niihin laiskoihin jotka eivät ole valmistuneet. Opintoviikkoja on 165 ja päättötyö tehty, mutta kaksi tenttiä on suorittamatta pakollisista aineista. Kaikki suoritettuna neljässä vuodessa.
Olen ollut töissä koko opiskelun ajan (3 lasta asuntovelka) ja nyt on tehtävä töitä olan takaa että saisi maksettua lopun asuntovelan ja samalla elättää lapsia sekä taata heille samat elämännautinnot kuin muilla ikäisillään. Verenpainetta se on nostanut kieltämättä- mutta läpi harmaan kiven on suomalaisen miehen mentävä kun hän sen päättää.
Matkapäiviä tulee paljon, joten viimeisten tenttien suorittaminen vain viivästyy ja viivästyy. Aina kun koittaa sopia tenttien ajankohtaa, niin eteen tulee esteitä. Lisäksi koulu ei ymmärtänyt eikä ymmärrä vieläkään aikuisopiskelijan ongelmia mitenkään.
Olen koulutusta vastaavassa tehtävässä ja nautin työstäni. Aiempi fyysisesti rasittava ja aivot narikassa-työ on vaihtunut vastuulliseen asemaan työelämässä. Tällalailla menen varmaankin hautaan asti- viittä vaille AMK-inssinä! Jurppiihan se mutta en ole katkera! Mitäs läksin liian myöhään opiskelemaan.
Mistähän tuo lopettaminen johtunee? Minun oma poikani opiskelee myös insinööriksi parhaillaan.Toivottavasti nuo syyt lopettamiseen eivät ole hänen ongelmiaan! Kannattaisikohan yrittää selvittää syitä, mikä mättää ammattikorkeakoulujen lopettamisprosentissa?
Olen opiskellut eri aloja ja erimuodoissa (yo, koulutaso, opistotaso,amk, työll.kurssit jne.) kovinta on ollut ehdottomasti inssiopinnoissa. Kaikki teoreettisuus ja asioiden vieraus (ei pohjaa alalle ennestään)sekä vankka matemaattisuus ovat kova pala monille...Opettajien motivaatio ja taso myös vaihtelee. Opet kyllä osaa asiansa, kaikki vain eivät osaa opettaa...tai ovat urautuneet liian korkealle tasolle.
Että saan opinnot loppuun. Aloitan tänä syksynä. Motivaatiossa ja oppimiskyvyssä ei pitäisi olla ongelmia, mutta olen aina jotenkin ollut, yhtään itseäni säälittelemättä, jonkinlainen väliin putoaja. Kauniimmin sanottuna, elämäni ei ole mennyt ihan tavallista latuaan tai niin kuin itse alun perin olin suunnitellut.
Valmistuin ylioppilaaksi jo 1999, mutta tätä syksyä ennen en ole opiskellut päivääkään ylempiä opintoja. Hakenut olen kyllä useaan kertaan. "Välipalana" olen opiskellut vuoden hevosen hoitoa, tehnyt kaksi lasta ja valmistunut käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta. Artesaanin papereilla ei muuten nykypäivänä saa kuin kyselyjä siitä, miksi ihmeessä kukaan opiskelee sellaista alaa, jolla ei ole töitä koko maailmassa...
Nyt siis pitäisi alottaa insinööriopinnot Rovaniemellä. Jännittää. Millaista on opiskelu ammattikorkeassa. Miten pärjään, kun on pakko saada jotain työtä opintojen oheen, että saan elätettyä perheeni. Miten saan aikani riittämään lapsille, opintoihin, työhön ja vielä itsellenikin.
Mutta. Asiat kyllä järjestyvät. Olen päättänyt niin. Mutta harmaita hiuksia voi olla pää täynnä enne kuin olen kolmekymmentä, puhumattakaan siitä, kun olen valmistunut. Tsemppiä muillekin! :D
Hyvin sä tuut pärjään. Ei siellä paljon aivonystyröitä tarvii vaivata. Lokosaa pitsinnypläystä. Kokonaisuuden ja sisällön voit ammentaa perheestäs.
Ihan varmasti näin. Et taida tietää sinäkään mistään mitään, et ainakaan vanhemmuudesta. Raskas on taakka alle kouluikäisillä, jos niiden oletetaan tuovan kaiken elämän sisällön ja onnen yhdellekään aikuiselle. Ja pienet pitää olla aikuisen ympyrät, jos elämän sisältö tulee ainoastaan lapsilta. Ja opiskelu tuskin on mitään pitsin nypläystä, vaan työ pitää tehdä enimmäkseen aivoilla. Pitsin nypläys on muuten yksi vaativimmista käsityötavoista, jossa pään ja käsien täytyy toimia täydellisesti yhteen...