Mitäs kannattais valita lukiossa jos lääkikseen meinaa? Luin yläasteella pari vuotta saksaa ja enää ei oikeen kiinnostais. Tarviiko saksaa lääkiksessä? Keskiarvo on aina ollut siinä 9 molemmin puolin.
Ainevalinnat lääkikseen
topi444
8895
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
JOs lääkikseen halajat, fysiikan ja kemian syventävät ovat melko ehdottomia. Samoin biologia ja pitkä matematiikka. Eikä psykologiastakaan haittaa olisi. Eli luvassa on aika tiukkaa opiskelua, sillä kursseja tulee tosi paljon.
eli siis
"pakollisia"/erittäin hyödyllisiä aineita:
-biologia
-pitkä matikka
-pitkä fysiikka
-kemia
hyödyllisiä aineita:
-terveystieto
-psykologia
kannattaa lisäksi mennä vielä opinto-ohjaajan puheille, se osaa auttaa parhaiten.
Opon puheilla on käyty, mutta tyrkyttää kovasti tuota saksaa sen perusteella että on kuulemma nykyään hyvä osata englannin lisäksi joku toinen vieras kieli. Ei millään jaksais tuota saksaa enää noitten pitkien fysiikoiden ja muiden lisäksi. Eikai siitä niin hyötyäkään ole lääkiksessä?
Taas kerran nähdään, että lukioiden opot eivät tiedä yhtään mitään lääkikseen hakemisesta.
Lue kaikki kemiat ja fysiikat. Valmistaudu pääsykokeeseen. Siinäpä se. Unohda saksat ja kaikki muut mikä sinua ei oikeasti kiinnosta.
70% lääkiksen pääsykoetehtävistä on fysiikan ja kemian tehtäviä. Loput on biologiaa käsitteleviä ja kaikki biologian asiat löytyy kyllä Galenoksesta. Eli fysiikka, kemia, bilsa, pitkä matikka. Siinä ne aineet.
Saksaa et tule tarvitsemaan todennäköisesti ollenkaan tosielämässä.
Taas näitä asioita täällä pohditaan. Suosittelisin, että tulisit alyvuoto.net:n foorumeille, jossa asioista tiedetäänkin.
Ja jos se ei nappaa niin älä ainakaan mitään psykan tai terveystiedon kursseja stressaa. Niillä ei ole MITÄÄN hyötyä pääsykokeessa. Ja pääsykoe on se mikä on KAIKKI. Bilsat samoin voi suoraan heivata, ehkä ihmisbilsan kurssi kannattaa ottaa, jotta Galenos ei tunnu alkuunsa niin uudelta.
Luet pitkän kemian ja fysiikan, pitkä matikka nyt ei ole elinehto, mutta vähän avartaa näkemystä. KAIKEN muun annat mennä miten mennä ilman turhaa stressiä.
Ja joku älypää mainitsi, että 70% on kemia + fysiikka pääsykokeessa, ei nyt ihan niinkään ole. Viime kerralla oli YKSI kemian(org. monivalinta) ja aivan yläaste tason fysiikkaa, loput oli biologian kyssiä ja esseitä. Sitä edellisellä kerralla kokeessa oli 2 biologian kysymystä ja kaikki muu ihan laskemista.
Kielet nyt tietty on aina plussaa, mutta aivan turhia stressata lukiossa. Kaikki energia minkä vaan saa keskitettyä siihen pääsykokeeseen ratkaisee. Kyllä yliopistossa sitten annetaan kieliopetusta.
Toiseksi Galenoksen luku tai vaikka ihan selaileminen kannattaa aloittaa jo vuosi pari ennen pääsykoetta.
Näin siis minä...
Jaah, sanot että on turha stressata lukiossa mutta aloittaa Galenoksen luku jo lukio aikana ? Hohoh, kyllä se viimeinen vuoden puolisko riittää jos on pohjatyö jo luonnontieteistä alla. Jos joutuu lukemaan jo 2v ennen pääsykoetta kannattaa miettiä kahdesti sitä kannattaako hakea, tenteissä kun ei ole noin massiivista lukuaikaa vaikkeivat ne ole yhtä vaikeita kuin itse pääsykoe.
Fysiikkasta, pitkästä matikasta, kemiasta ja biologiasta kannattaa lukea kaikki mahdolliset kurssit jos lääkikseen meinaa. En siitä saksasta oo ihan varma, voihan se olla että jotku oppikirjat on saksaksi. Ainakin enkuksi ja ruotsiksi oppikirjoja on, joten kielitaitoa ja luetun ymmärtämistä kannattaa pitää yllä.