Ja sitten hyvät ihmiset taika-sanojen pariin.
Kuka tietää ja jos niin mistä, keneltä,mistä linkistä asioista joista vain salaiset riitien ja kaavojen merlinit ennen tiesivät, kuka kehveli on mennyt paljastamaan iänikuiset aikainviisaudet?
Kuka tietää ja jos niin mistä, keneltä,mistä linkistä asioista joista vain salaiset riitien ja kaavojen merlinit ennen tiesivät, kuka kehveli on mennyt paljastamaan iänikuiset aikainviisaudet?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaavojen ja ulkoisen tiedon leviämisellä yleiseen tietoisuuteen niin väliä.Vaaratonta hömppää niin pitkään,kun ei ole voimaa herättää sanoja henkiin ja ken siinä onnistuu on kaiken,minkä saa ansainnut./Jokin aika sitten vain maya-papeilla oli lupa polttaa tupakanlehtiä ja kokea niiden taikavoima ja jokin aika sitten vain maageilla oli kyky nähdä maailma väreissä.Mieleentulleina esimerkkeinä.Tiedolla itsellään on tarve levitä.
Tuosta tuli mieleen, että onkohan väreistä löydettävissä semmoista evidenssiä, että ne ovat muuttuneet historian mukana. Eri kielissähän on hyvin toisistaan poikkeavat värikäsitteistöt, kukaan ei ole varmaan tutkinut, mutta olisikohan kielien värijärjestelmissä yli todennäköisyyden ylittäviä sellaisia yhteneväisyyksiä, jotka eivät olisi selitettävissä paikallisesti, vaan ajallisesti? Ehkä turhan vaativa tutkimusaihe, mutta jos joku historialliseen kielitieteeseen suuntautunut sattuu lukemaan, niin kaikin mokomin... :)
Eli siis, mistä me tiedämme, muuttuuko paitsi kieli maailman mukana, myös maailma kielen mukana, pohjamutiaan myöten? Onko tieto tiedon toiseksi jähmettämistä, tietoisuutta, vaiko tien kulkemista? Ja siitä korvesta, jossa tie kulkee, millä sanoilla ja miten sanoen siitä puhutaan, syntyjä syviä lauletaan ja loitsitaan?
Syntyjä syviä, uskon, lauletaan sukupolvien saatossa, koska ne ovat yhteisöllisiä, eivät individualistisia. Shamaanius ei ollut - siitä kai pitää puhua jo menneessä aikamuodossa, vähintäänkin jotta historiaan ei takerruttaisi - yksilöllistä henkistä etsintää ja tavoittelua, vaan melkoista orjuutta yhteisön kokonaisvaltaista luontosuhdetta edustavien henkien alaisuudessa. Ja shamaanit, jos ketkä, eivät suinkaan olleet erehtymättömiä, vaan nimenomaan orjia, joiden henki lähti helposti jos palvelun polulta eksyi.
Ei siihen kulttuuriin ole paluuta, mutta siihen tulevaan voi olla. Jos löydämme yhteisiä tavotteita, olemisen tapoja, uusia syntyjä syviä, jotka eivät ole tien tiedon tavoittelua, vaan tien kulkemista ja tien kysymistä ja kuulostelua, heimona ja lajina.
Kun Joukahainen tulee haastamaan Väinämöisen, Väiskä kyselee ja kuuntelee, kunnepa tulistuu ja laulaa maailman synnyistä syvistä.
Tietoa ei tarvitse levittää... vaikka se unohdettaisiin, se kumminkin tutkitaan ja kirjataan joskus uudelleen ylös.
Näin vaikkapa esimerkkinä kasvien maailmaan, joka itseäni kiehtoo niin kovasti.
Ennen vanhaan vain harvat ja valitut tiesivät kasvien parantavista, huumaavista tai jopa tappavista vaikutuksista. Näitä kasveja myös käytettiin taikojen tekoon. Vain harvoilla oli taito käyttää kasveja parantaakseen tai sairastakseen toinen ihminen. Vaikka tätä taitoa tuskinpa entisajan tietäjät levittivät kovinkaan pitkälle, on silti netti ja kirjat pullollaan tietoa ja tutkimustuloksia eri yrteistä.
Näin on muuten ihmeen monien asioiden kanssa...
'Sanat','merkki',Liikkeet',vain kykyä 'herättää' uinuva 'lapsemme','Kaikkeus kaikessa',mihin 'uskot','tahdot','haluat',ja mikään ei ole 'kätkettynä'enään.
*Yksinkertainen Totuus,on usein semmoinen jonka näemme,mutta joka on liian tuttua,ja etsimme 'kuuta taivaalta'.*