Onko..

Kyllä minä olen ollut aikanaa ihan sinkkunainen, kun olen koirani ottanut, tulee toimeen yhden ihmisen kanssa, mutta nauttii toki laumastakin.
Ei mikään koira mielestäni laske neliöitä. (Tai noh, tanskis ei ehkä viihdy 20m2 yksiössä jne.) Se kotihan on vain se "pesä/turvapaikka", ja eihän kukaan eläintään sisällä liikuta, vaan se ulkoilun/ muiden aktiviteettien määrä on mielestäni tärkein. Okt:ssa tulee sitäpaitsi liian usein avattua vain takaovi, kun on muka niin kiire :D Ja tulet huomaamaan koirasi kanssa, että vaikka teillä olisi 1000m2 tilaa, se saattaa kulkea perässäsi, mutta kyllä sillä on ne muutamat lempipaikat sitten missä oleilee päivät :)
Tätä mieltä minä ainakin olen :D

mielestäni viihtyy niin yhden ihmisen että ison perheen keskellä, mutta kuitenkin valitsee sitten "oman ihmisensä", ainakin meillä koira on ottanut minut sellaiseksi ihmiseksi, jota tottelee parhaiten (ja öisen "tarkastuksen" jälkeen tulee huoneeseeni nukkumaan, ennen kuin aloittaa uuden tarkastuskierroksen..), mutta veljeni on se palvonnan kohde =)

Sopivan kokoinen asunto koiralle on mielestäni sellainen, missä se mahtuu nukkumaan, syömään ja muutenkin hieman oikomaan jalkojaan, siihen ei aina kartanoa tarvita =)

Asutaan avomiehen kans kaksiossa, mutta lenkkipolut on suoraan kotipihan ulkopuolella ja tässä on jo toisen pk collien hankinta suunnitelmissa eli eipä minkäänlaisia ongelmia ole ollut. Colliet on rauhallisia, eivätkä juoksentele sisällä paljoa. Pitää vain osata hyödyntää niitä lenkkipolkuja että nykyinen saa tarpeeksi liikuntaa.
Mitä itse olen huomannut paimenkoirille on kaksi henkilöä se ihannemäärä: toinen on "isäntä" ja toinen "lauma". Eli toista totellaan ja toista vahditaan ja varjellaan. Nykyisen koiran kanssa olen hyvin onnellisessa asemassa: nyt on kerrankin mun huki olla isäntä:)