Isäpuolen

Sen tietää vain itse! Ei mitään aika rajaa ole olemassa. Äidi pitää itse arvioida miten vakavalla pohjalla suhde on, jottei lapsille aiheuta murhetta uuden "eron" takia..Ja keskustelua lasten kanssa, ennen tapaamista, valmista heidät hyvin, sekä tuleva mies myös.
Jos mies on valmis ryhtymään isäpuoleksi, niin kaikki menee varmaankin ihan hyvin :-)

sain ikävää palautetta, mutta tässä nyt kuitenkin jälleen meidän kokemuksia...

Eron jälkeen olen tavannut useammankin miehen, joista ehkä vakavimmin otettavia on ollut 3. Meillä on lasten kanssa ollut yleensä avointa keskustelu ja lapset tietävät, että äiti on yrittänyt löytää sopivaa miestä yhteiseen elämäänsä ja ovat olleet lähinnä innostuneita.

Toisinaan lapset ovat olleet "treffeillä" mukana, kun olemme tavanneet esim. leikkipuistossa tai jätskillä tai Mäkkäris. Kyllä siinä on sen verran miehenkin kanssa toisistaan nähnyt, että kannattaako tavata uudestaan vai ei. Ja lapset ovat olleet aina tietoisia, että kyseessä on tapaaminen ja jatkoa katsotaan sitten ajan kanssa. Ovat ottaneet asian, kuin minkä tahansa äidin hyvänpäiväntutun kanssa jätskillä käynnin tms.

Ja kuten joku silloin aikaisemmin sanoi, ettei todellakaan viitsi panojansa esitellä lapsilleen, niin täsmennän, että nuo miehet ei ole olleet mitään sänkyseuralaisia. Sänkyseuralaiset sitten ovat olleet erikseen ja niistä ei lasten tarvitse tietääkään.

Nyt tietävät, että äiti on löytänyt elämänsä rakkauden ja ovat myös tietoisia, että tämän miehen kanssa äiti nukkuu samassa sängyssä ja vanhemmat nyt jo tietää, ettei haikara tuo vauvoja, joten epäilevät jotain muutakin sängyssä tapahtuvan, kuin nukkumista...

Mielestäni siis paljon riippuu, miten asiat lapsille kertoo, että koska on se hyvä aika esitellä. Ja millaisena ystävänä mies esitellään. Voithan kertoa avoimesti tunteistasi miestä kohtaan ja kertoa, että aika kuitenkin näyttää, mihin asiat etenevät tai että tarkoituksenanne olisi elää elämänne loppuun asti tms.

Kun kaikki osapuolet ovat siihen valmiita. Itse en ehkä esittelisi ketään "isäpuolena" vaan ihan vaan äidin kaverina...

lapsesi ovat täysi-ikäisiä.

Minun mielestäni on melkoisen naurettavaa, ei pelkästään sinun tapauksessasi, että haetaan uusi kumppani, vaikka ensin pitäisi opetella elämään itsenäisesti ja antaa lasten toipua erosta. Lapset tarvitsevat pysyvyyttä ja uusi kumppani on aina riski lapsille.