tässä eräs kiusatun tarina.

Itseäni kiusattiin ala-asteella ja osittain myös yläasteella. Olin hiljainen, syrjään vetäytyvä tyttö joka oli helppo ottaa silmätikuksi. Minulla oli siihen aikaan runsaasti ylipainoa ja minua myös kiusattiin sukunimeni takia! Kaikesta ne kiusaajat keksivät aihetta.

Ammattikouluun mennessä sisu kasvoi; Minua ei kukaan enää kiusaa, ei alista! Sama meno jatkui kuitenkin, se oli tosin henkisempää. Ala-asteella se oli osittain fyysistäkin. Opettajat eivät välittäneet tilanteesta tippaakaan vaan ummistivat silmänsä ja korvansa tilanteelta.

Nyt vuosia myöhemmin, ollessani 24 vuotias elämäni on tasapainossa. Kiusaamisen jäljet näkyvät minussa kuitenkin yhä; olen osittain ujo ja arka uusien ihmisten seurassa ja minun on vaikea päästää ketään ihmistä lähelleni, vaikea luottaa toiseen. Mutta opettelen, päivän kerrallaan ja joka päivä kasvan yhä vahvemmaksi.
3750
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

yläasteella ja jouduin vaihtamaan koulua kiusaamisen takia.

Kyllä kiusaaminen on minuun jälkensä jättänyt, vaikka jo aikuinen olenkin. En luota ihmisiin aivan tuosta vaan ja aina silloin tällöin nuo kokemukset saattavat tulla mieleen vieläkin.

Vahvan kuoren olen itselleni kasvattanut ja joskun tuntuu, että ehkä vähän liiankin vahvan, sillä kaikki eivät minun juttusilleni uskalla tulla :(

Äänestä

Yhtä hyvin jokaisesta kiusaajasta olisi löytynyt vikoja ja kiusattavia asioita, ne kun todella voivat olla mitä vain. Eli päinvastoin, siis sinä olisit voinut antaa samalla mitalla kiusaajallesi takaisin jostain aiheesta, sillä se on loputon kaivo, kaikissa löytyy kiusattavaa jos niin halutaan.

Äänestä

Tosiaan, aika naurettavista asioista ne kiusaajat keksivät kiusattavaa. Kun olin ylä-asteella minua kisuattiin siitä, että Mopot ei kiinnostanu ja esitin kuulemman aikuista, koska omasta mielestäni kiusaaminen oli naurettavan lapsellista. En kumminkaan välittänyt heistä mitään vaan nauroin. Pikku hiljaa se loppui.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_7420068 kirjoitti:

Itseäni kiusattiin ala-asteella ja osittain myös yläasteella. Olin hiljainen, syrjään vetäytyvä tyttö joka oli helppo ottaa silmätikuksi. Minulla oli siihen aikaan runsaasti ylipainoa ja minua myös kiusattiin sukunimeni takia! Kaikesta ne kiusaajat keksivät aihetta.

Ammattikouluun mennessä sisu kasvoi; Minua ei kukaan enää kiusaa, ei alista! Sama meno jatkui kuitenkin, se oli tosin henkisempää. Ala-asteella se oli osittain fyysistäkin. Opettajat eivät välittäneet tilanteesta tippaakaan vaan ummistivat silmänsä ja korvansa tilanteelta.

Nyt vuosia myöhemmin, ollessani 24 vuotias elämäni on tasapainossa. Kiusaamisen jäljet näkyvät minussa kuitenkin yhä; olen osittain ujo ja arka uusien ihmisten seurassa ja minun on vaikea päästää ketään ihmistä lähelleni, vaikea luottaa toiseen. Mutta opettelen, päivän kerrallaan ja joka päivä kasvan yhä vahvemmaksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu