Niin monet illat
susta haaveilin
käsi poskella hymyilin.
Mietin suurta rakkautta ihanaa
jonka vartes mulle antaa saa.
Kuiskin tuuleen sanoja
yön hiljaisina hetkinä hehkutin.
Ei tuuli takaisin mitään tuonut
se hiljaa vain huokaili.
Niin monta kertaa makkarin
kattoa mittailin, katseellani sua
etsiskelin.
Kyynel vierähtää ja putoo pois,
kuivuu poskelle kuin sitä
koskaan ollut ei ois.
Niin suurta hyvää tunnetta
kaikki on vaan
ei elämää se ole vaan.
susta haaveilin
käsi poskella hymyilin.
Mietin suurta rakkautta ihanaa
jonka vartes mulle antaa saa.
Kuiskin tuuleen sanoja
yön hiljaisina hetkinä hehkutin.
Ei tuuli takaisin mitään tuonut
se hiljaa vain huokaili.
Niin monta kertaa makkarin
kattoa mittailin, katseellani sua
etsiskelin.
Kyynel vierähtää ja putoo pois,
kuivuu poskelle kuin sitä
koskaan ollut ei ois.
Niin suurta hyvää tunnetta
kaikki on vaan
ei elämää se ole vaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kauniin runon raapustit,
tykkäsin varsinkin kohdasta,
jossa mittailtiin makkarin kattoa.
P.S. Lyhensin nickini, jota käytin aiemminkin.