Kakaroiden kanssa?

Kannattanee jättää heti narikkaan tuo kakaroiden kanssa-ajatusmalli. Nykynuoret ovat tosi fiksua ja valveutunutta väkeä, heidän kanssaan on kiva opiskella. Se virkistää vähän meitä kalkkiksiakin.

Eli mukaan vain. Ensin keskustelu vain peilin kanssa siitä, kuinka itse sopeudut.

Kannattaa varustautua hermonhallintakurssilla ja löysällä asenteella ;) Aika tuskaa on välillä, kun riehaantuvat (koska olen rauhallinen tyyppi), mutta kyllä se siitä. Plussaa on, jos olet lapsenmielinen. Ei kannata korostaa omaa "vanhemmuuttaan", vaan olla tasavertainen muiden kanssa (tietysti). Kannattaa pysyä erossa riidoista, joita kehitellään jatkuvasti :P Sekä ihmissuhde"draamoista". Mitään ei kannata ottaa turhan vakavasti myöskään... Onnea matkaan

No itse voin sanoa että se on mukavaa jos siellä on hyviä/kivoja nuoria(ei öykkäreitä),täytyy kuitenkin ottaa huomioon että ihmisiä on joka lähtöön,eli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos,mutta Koulu jota käyn on nimeltään Mäkelänrinteen Aikuislukio,iltaopiskelu,ja siellä on itseäni vanhempiakin.Mutta sen sanon että ei pidä ottaa liian paljon lukemista vuodessa,niin silloin se on hauskaa(tapaa mukavia ihmisiä ja opiskelu on mielenkiintista)

Kolmen päivän kokemuksella sanoisin, että ei lainkaan hassumpaa. Meillä on ikähaitari about 15-45 ja minä olen juuri sitä vanhempaa väkeä.
Luulisin että tämä meidän porukka tulee hyvinkin toimeen keskenään.

Varmasti on viisasta kun et ota mitään "minä tiedän paremmin kun olen vanhempi" asennetta. Anna mennä omalla painollaan. Voihan sitä kahnauksia tulla, mutta viisaampi aina väistää. Jos niin voi sanoa.

Onnea valitsemallasi tiellä ;) kyllä se siitä.

Kyllä se opettajalta paljon vaatii. Aikuisilla on enemmän käytännön tietoa ja nuorille täytyy enemmän opettaa.
Meillä nuoret tuli ja meni miten sattuu. Pelasivat, piirtelivät, supattelivat yms. takapulpeteissa. Mutta heidän (useimpien) kanssa oli ihan mukava ryhmätöitä tehdä, jos vain nuori viitsi siihen osallistua. Oma asennekin ratkaisee paljon.

Hei! Itse opiskelin juuri peruskoulusta päässeiden kanssa 1997 kauppaopistossa. Kyllä sinä siellä varmaan pärjäät kun otat vain sen kannan, että olet siellä itsesi tähden etkä välitä vaikka välillä vähän mummottelevat. Oli itse silloin nimittäin 27 vuotias ja otin kyllä kaikki heidän kommenttinsa huumorilla, joten ei tullut mitään vanhuuastraumioja. Sitten toisella vuodella tulikin jo pari muuta minun ikäistäni se helpotti tilannetta ja päästötodistuksesta sain sitten stipendin. N.1/3 ei valmistunu olleenkaan. Että rohkeasti vaan mukaan ja hyviä opiskelupäiviä sinulle.

nuorisoasteella opinnot.Itse lähentelen 40 ja muita ns aikuisia ei luokallamme olekkaan.Sellasta hihittelyä ja supatustahan se nuorten varsinkin tyttöjen meininki on..mutta nuori olen ollut itsekkin samoilla hihittelyillä varustettu.Joten yritän muistaa senkin Ja Jos ei itsestään tee omalla asenteellaan luokan "äiskää" ,ei sitä tee muutkaan.
Keskityn vaan omaan opiskeluun ja sillä siisti.Tokihan ois kiva jos ois samassa elämäntilanteessa olevia perheellisiä luokkakavereina.Onneksi koulun alottavia aikuisia oli sit muissa opintoryhmissä ,ja aktiivisesti olenkin jo heihin tutustunut.
Ootko ite minkä ikäinen ja mille puolelle olet menossa opiskelemaan?

Ensimmäiset päivät näiden nuorten kanssa on menneet ihan mukavasti, vaikka kyllä sitä vähän ulkopuoliseksi itsensä tuntee, kun ei oikein kenenkään kanssa pääse juttelemaan mitään... Muita aikuisempia ei ryhmässä ole.
Eniten oudoksun sitä, etteivät nämä nuoret tosiaan edes tervehdi. Jotkut kylläkin, mutta toiset tuntuvat olevan ujoja(??).... Olen suurinta osaa n. 10 vuotta vanhempi, ja ikäväkseni tunnen, ettei oikein ole sanottavaa heille, eikä heillä minulle. Vai olisiko se vaan alku"vaikeutta"..?

mä jouduin alottaan aikuispuolella iltalinjat kun päiväpuolella ei sitä koulutusta nyt järjestetty. tunnen itseni välillä erittäin ulkopuoliseksi kun mm. ei ole vielä lapsia, töitä ja monet on mua ainakin kaks kertaa vanhempia.. mut kai se ihan hyvin menee kun tutustuu paremmin ja oppii nimiä yms..:)