Joskus aikoinaan tuli ex-miehen kanssa erimielisyyttä mm. siitä, kuinka elää täysipainoista elämää? Minä ehdotin, että sentään joskus voisi hemmotella itseään, vaikkapa jollain pienellä matkalla, sisustaa koti kauniiksi jne. Hän oli sitä mieltä, että raha on tallessa, kun sen laittaa kiinni tavaraan, kiinteistöihin tms. Matkat yms. ovat silkkaa tuhlausta ja turhuutta.
Miten sinulla? Keräätkö mammonaa vai annatko silloin tällöin rahan palaa ihan vain omaan hemmotteluun?
Raha-asiat ei muuten ole ihan yksinkertaisia. Ihmisen pitäisi pystyä löytämään tasapaino säästämisen ja tuhlaamisen välillä. Onhan näitä tapauksia. Vaikka rahaa olisi ja maata, niin syödään pelkkää kaurapuuroa ja pihistetään kaikesta mistä vain voi pihistää. Onko sekään nyt elämää... En tiijjä.
Miten sinulla? Keräätkö mammonaa vai annatko silloin tällöin rahan palaa ihan vain omaan hemmotteluun?
Raha-asiat ei muuten ole ihan yksinkertaisia. Ihmisen pitäisi pystyä löytämään tasapaino säästämisen ja tuhlaamisen välillä. Onhan näitä tapauksia. Vaikka rahaa olisi ja maata, niin syödään pelkkää kaurapuuroa ja pihistetään kaikesta mistä vain voi pihistää. Onko sekään nyt elämää... En tiijjä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pyrin jonkin verran "keräämään mammonaa", mutta en itsetarkoituksellisesti, vaan kuluttaakseni sitä kohtuullisessa määrin elämän
pieniin ja joskus vähän suurempiinkin nautintoihin sekä hankkiakseni uusia kokemuksia ja ajatuksien aiheita. Ulkomaanmatka pari kolme kertaa vuodessa ja myös kotimaan kulttuuri/huvi-matkoja silloin tällöin. Asun edullisesti 40 neliön kämpässä, sijoittelen säästöjä osakkeisiin ja ajelen 5-10 vuotta vanhalla, mutta hyvällä autolla. Kerran täällä vain eletään ja käärinliinoissa ei edelleenkään
taida olla niitä taskuja. Siitä huolimatta
pikkasen täytyy pistää sukanvarteen eläkepäiviä
varten, jotka toivottavasti koittavat neljännes-
vuosisadan kuluttua.
Juuri tulin kotiin, kun piti käydä vähän hemmottelemassa itseään... ;D
Olin kahden naisystävän kanssa syömässä ja nauttimassa toistemme seurasta... aaah
Mitäs iloa siitä rahasta on jos sillä ei saisi välillä hieman jotain kivaa vastineeksi siitä että sitä pitää hikipäin tienata...?
Kun tänään pienessä säästää voi huomenna käyttä sen johonkin suurempaan.
Pienet päivittäiset ratkaisut ja vapaus ympäristön ja mainosten luomasta paineesta antaa "pelivaraa" siihen hemmotteluunkin.
Ajattelen myös "kalenteriaikaa" = useita vuosia eteenpäin.
Tavoitteena kohtuullisesti elämästä nauttien luoda mahdollisuudet, eläkkeistä riippumatta, itsenäisiin ratkaisuihin.
Matkustaminen on ollut "heikkoutemme" joka on siirtynyt myös lapsiimme.
Kokemuksia ja näkemysten avartumista ei syö inflatio, home eikä ruoste.
Vaimon hemmottelusta. Ajoissa hankitut, laadukkaat karvat ja korut ovat pitemmällä tähtäyksellä järkevä sijoitus.
Mielihyvää ajoissa, tuottajat kestävät!
Joudun kyllä säästämään, jos tahdon jotakin suurempaa nautintoa. Enkä pysty sanomaan mitä se ylellisyys selvästi on, koska juuri nyt iloitsen siitä että ostin kaupasta juuri sellaiset kylmälaitteet kuin tahdon pihistelemättä ja säästöjäni käyttäen. Se on yhden sortin nautintoa olla miettimättä onko varaa vaiko ei.Jo passaa taas puolukkajäädykkeitä väsätä :)
Joku toinen vuosi se on sitten matka ja silloinkin tahdon tehdä sen miettimättä voisinko säästää jossakin. Sitten mennään minne nokka näyttää.
elämän laatu on pari suhteessa tärkeitä ;))
Ja mitä tulee tuohon mammonaan, niin sitä joko tulee, taikka menee tilanteesta riippuen.
Mutta turhan kireeksikään en hankintojakaan vetäisi. Koska yhteiselle elämällekkin pitää antaa mahdollisuus, ettei se päätyisi kireyden kautta eroon.
Rahasta on AINA ongelmia ja etenkin sen puutteesta kaksinverroin.
(venäläinen sananlasku 1800-luvulta)
Raha ei ole ongelma heille, joilla sitä on liikaakin :/
... se viheltäen menee. Hiukan kun joutuu näkemään vaivaa, niin silloin ainakin itse huomaan olevani säästäväisempi. Kyllä kuitenkin elämästä pitää osata nauttia. Pikkurahallakin se kyllä onnistuu, mutta ei aina. Itse kaipaan välillä vaihtelua ja vastapainoa työlle. "Raskas" työ - raskaat huvit tai ainakin nyt tuo jälkimmäinen ;)
Mielihyvän lähteet ovat eri ihmisillä kovin erilaisia.
Arvostuksemme ja arvomaailmamme eivät ole identtisiä, vaikka valtaosa ihmisistä asennoituukin siten.
Eräs sukulaiseni (50 poikamies) on, tulovaihtelustaan huolimatta, jatkuvasti PA.
Elää impulsiivisesti kädestä suuhun, ajattelematta huomista.
Perin pienet ovat hänen nautintonsa lähteet.
Koskaan ei valita eikä ole tyytymätön tilapäisiin rahattomuuksiinsa.
Vaimoni kanssa harkitsemme päivittäisessä kulutuksessa rahan käytön.
Ravintolassa istuminen tai vastaava ei anna meille mitään ylimääräistä tyydytystä.
Emme tee mitään ratkaisuja "toisten vuoksi".
Emme todistele mitään materialla.
Pienistä tuloista huolimatta on syntynyt pelivaraa suurempienkin päätösten tekoon.
Esimerkiksi töissäkäynnin lopettaminen suurimpana.
Hankintamme ovat yleensä kohdistuneet kohtuullisen laadukkaisiin kohteisiin.
Emme maksa merkistä vaan tuotteesta.
Noudatamme omaa tärkeysjärjestystämme. Esimerkiksi valtameriristeilyillä laivaa tärkeämpi on reitti ja kohdesatamat/maat.
Samoin oma mukavuus sanelee paljon. Muutto suuritöisestä omakotitalosta ihanaan, helppoon kerrostaloon josta on kätevä lähteä milloin tahansa pitemmäksikin ajaksi.
Eiköhän kyse ole yksilötason optimoinnista.
Joku ajelehtii päivästä toiseen tyytyväisenä.
Toinen suunnittelee elämäänsä pitemmällä tähtäyksellä.
Joku on perustyytymätön aina ja kaikkeen.
monen ratkaisuja ohjaavat mainokset ja halu ulkoisilla tunnusmerkeillä todistella omaa erinomaisuuttaan tai hakea niillä hyväksyntää.
Ym.
Laatu löytyy korvien välistä ja siitä että elää itseään varten resurssiensa puitteissa välittämättä muista!
on panostettu, mutta painopiste on selvästi muuttunut viime aikoina elämänlaadun tavoitteluun. Olen pyrkinyt ymmärtämään mitä se omalla kohdalla tarkoittaa.
Työn määrää olen vähentänyt. Tunnen helpotusta siitä että olen päässyt osittain pois "oravanpyörästä" ja turhasta kiireestä. Aikaa jää enemmän perheelle ja ystäville ja nyt voin myös välillä oikeasti pysähtyä ja päivittää omia tuntemuksia.
Yksi tavoitteeni on taloudellinen riippumattomuus ja siksi säästän sukan varteen- mutta en kuitenkaan hampaita kiristellen.
En ole tuhlaajatyyppiä enkä saa siitä nautintoa. Perheeni rahankäyttöä en silti estä.
Kaikki omalla tyylillään.
säästö kertyy loppujen lopuksi niistä pienistä asioista. Iltapäivälehdet esimerkiksi. Eihän se kerralla iso summa ole, mutta vuositasolla jo on. Tai muovikassi. Ja mitä näitä nyt on pieniä juttuja.
Sen vain olen huomannut, että merkistä saat kyllä maksaa roiman extran, jos haluat. Sama firma voi tyrkkiä maailmalle samaa tavaraa, mutta toiseen laitetaan joku "halpis-merkki" ja toiseen hienompi...