mitä kannattaa kysyä

Miesystäväni on jo vuoden verran vihjaillu kihloihin menemisestä, mutta ei ole vielä kosaissut. Erään kerran otin suhteemme puheeksi ja hän kysyi, että tahdonko kihloihin. En oikein tiennyt mitä vastata, koska en ollut varma tahdonko kihloihin vaiko en, eli tahdonko naimisiin hänen kanssaan. Sitä se minulle tarkoittaa. Kihloissa emme ole vieläkään. Tahdoin vain silloin tietää, että missä menemme suhteessamme.

Aluksi olin tietenkin innoissani, että mieheni tahtoo kihloihin kanssani. Kuitenkin mietittyä asiaa aloin epäröimään ja miettimään, että mitä suhteemme tarkoittaa itselleni, mitä se tuo tullessaan, mitä minä tahdon, mitkä ovat elämäni tavoitteeni, kuka olen? Kuulostaa varmasti liudalta itsekkäitä kysymyksiä, mutta mielestäni on ensin laitettava "oma itsensä" ajan tasalle, ennen kuin pystyy perustamaan perhettä, miettiä vakavampaa toisen kanssa ja antautumaan täysillä toiselle, unohtamatta tietenkään itseään.

Asumme tällä hetkellä yhdessä, mutta olen ehdottanut pientä hengähdystaukoa välillemme, jotta voin objektiivisesti tarkastella itseäni jne. Hänen mielestä se oli loppujen lopuksi hyvä idea, vaikka olikin aika hölmistynyt aluksi. Tiedän rakastavani miestäni ja näen meidät yhdessä, kuitenkin tarvitsen vielä sitä jotakin, ennen kuin pappi sanoo 'aamen' meidän puolestamme.

Lyhyesti. Miettimään "syvällisesti", että mitä odottaa sen hetkiseltä suhteelta ja itseltään, ja onko todella valmis.

Onko hän nyt sellainen ihminen, jonka kanssa haluan elää koko loppuikäni?

Luultavasti tulen jossain vaiheessa tapaamaan ihmisen, joka vaikuttaa paljon kiinnostavammalta ja ihastuttavammalta kuin nykyinen kumppanini. Jos menen naimisiin nykyiseni kanssa, kadunko sitä myöhemmin vai pystynkö sitoutumaan nykyiseeni niin, että pystyn hallitsemaan tulevaisuuden ihastukseni?

Onko meillä nykyisen kumppanini kanssa samanlainen käsitys lapsien hankkimisesta ja asumisesta (esim. omakotitalo vai kerrostaloasunto)?

Kun vastaan papin tai henkikirjoittajan tahdotko-kysymykseen, olenko täysi varma siitä, että tahdon?

Nuo ainakin kannattaa mielestäni miettiä valmiiksi.

Ensinnäkin helpottanee se, että perinteisesti miehet kosivat ja naiset vastaavat. Eli puolet ongelmista ratkaistaan, kun noudatatte perinnettä. Miehen on mietittävä ennen kosintaa, mitä aikoo. Ja nainen saa pohtia ajatuksiaan, kun kosinta tulee.

oletko valmis siihen?
rakastatko miestäsi?
haluatko viettää loppu elämäsi hänen kanssaan?
yms...