viimeinen yksisarvinen
Siinä se seisoi,
keskellä kuivaa maata, riiputti kaunista päätään ja itki äänettömiä kyyneleitä.
sen kauneus oli riipaisevaa, mutta eniten kosketti sen suru.
Kyyneleet lajinsa vuoksi, kuolleen ja kadonneen, kyyneleet kuolleen maailman vuoksi, maan jonka teoillamme tapoimme. Kyyneleet rauhan vuoksi jota koskaan tullut ei. Kyyneleet sielujemme vuoksi, joita ei enää ole.
Ja kun se makasi kuolleessa maassa, matkalla toisten luo tähtiin, surin sen vuoksi, koska sen piti kuolla surun maassa.
Ja minä itkin äänettömiä kyyneleitä vuoksi sen yksisarvisen, lajinsa viimeisen.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Mä olen kokenut kuoleman, olen nähnyt maailmojen sortuvan, unelmien kaatuvan.
Olen todistanut kadonnutta ihmettä,
olen kuullut kuolevien huudot.
Olen nähnyt syntymän kauneuden,
olen tuntenut sanatonta kipua.
Olen kärsinyt rakkaani tähden,
ja tuntenut vihan polttavan suonissani.
olen lentänyt auringon laskuun, olen kalastanut tähden taivaalta.
Olen itkenyt itseni uneen, ja herännyt nauraen aamun koittoon.
Olen nähnyt uuden toivon, joka pyyhkii pimeän pois, olen laulaen ratsastanut voittoon kultaisten lippujen liehuessa.
Olen kantanut raskasta taakkaa,
ja vaputunut sen painosta,
olen noussut uuteen elämään, kuoleman synkästä pimeydestä.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Musta Jää
Musta jää nielaisee sinut sisäänsä. Putoat hyiseen veteen, huudat apua. Yritän tavoittaa sinua, mutta avanto jäätyy uudestaan, ennekuin ehdin tarttua sinuun.
En voi tehdä mitään, vain katsoa anovia kasvojasi tumman jään läpi. Revin kynteni rikki raapiessani jäätä, mutta se ei auta.
Hakkaan rystyseni kappaleiksi takoessani paksua pintaa. Vereni tahraa jään ja valkean lumen sen päällä.
Kasvosi uppoavat mustaan kuolemaan. Makaan kasvot jäähän jäätyneenä, yritän nähdä sinut niin kauna kuin mahdollista. Kuumat kyyneleeni polttavat kasvoni irti, syövyttävät jäähän reiän, mutta liian myöhän. Olet kadonnut synkään uneen, vaikka haron kylmää vettä sormet tunnottomina. Nyyhkyttäen makaan maassa, valkoinen lumi sataa päälleni kuin kylmä hauta. Vaivun mustaan painajaiseen päässäni kaikuen vain viimeiset sanasi "auta minua"
Siinä se seisoi,
keskellä kuivaa maata, riiputti kaunista päätään ja itki äänettömiä kyyneleitä.
sen kauneus oli riipaisevaa, mutta eniten kosketti sen suru.
Kyyneleet lajinsa vuoksi, kuolleen ja kadonneen, kyyneleet kuolleen maailman vuoksi, maan jonka teoillamme tapoimme. Kyyneleet rauhan vuoksi jota koskaan tullut ei. Kyyneleet sielujemme vuoksi, joita ei enää ole.
Ja kun se makasi kuolleessa maassa, matkalla toisten luo tähtiin, surin sen vuoksi, koska sen piti kuolla surun maassa.
Ja minä itkin äänettömiä kyyneleitä vuoksi sen yksisarvisen, lajinsa viimeisen.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Mä olen kokenut kuoleman, olen nähnyt maailmojen sortuvan, unelmien kaatuvan.
Olen todistanut kadonnutta ihmettä,
olen kuullut kuolevien huudot.
Olen nähnyt syntymän kauneuden,
olen tuntenut sanatonta kipua.
Olen kärsinyt rakkaani tähden,
ja tuntenut vihan polttavan suonissani.
olen lentänyt auringon laskuun, olen kalastanut tähden taivaalta.
Olen itkenyt itseni uneen, ja herännyt nauraen aamun koittoon.
Olen nähnyt uuden toivon, joka pyyhkii pimeän pois, olen laulaen ratsastanut voittoon kultaisten lippujen liehuessa.
Olen kantanut raskasta taakkaa,
ja vaputunut sen painosta,
olen noussut uuteen elämään, kuoleman synkästä pimeydestä.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Musta Jää
Musta jää nielaisee sinut sisäänsä. Putoat hyiseen veteen, huudat apua. Yritän tavoittaa sinua, mutta avanto jäätyy uudestaan, ennekuin ehdin tarttua sinuun.
En voi tehdä mitään, vain katsoa anovia kasvojasi tumman jään läpi. Revin kynteni rikki raapiessani jäätä, mutta se ei auta.
Hakkaan rystyseni kappaleiksi takoessani paksua pintaa. Vereni tahraa jään ja valkean lumen sen päällä.
Kasvosi uppoavat mustaan kuolemaan. Makaan kasvot jäähän jäätyneenä, yritän nähdä sinut niin kauna kuin mahdollista. Kuumat kyyneleeni polttavat kasvoni irti, syövyttävät jäähän reiän, mutta liian myöhän. Olet kadonnut synkään uneen, vaikka haron kylmää vettä sormet tunnottomina. Nyyhkyttäen makaan maassa, valkoinen lumi sataa päälleni kuin kylmä hauta. Vaivun mustaan painajaiseen päässäni kaikuen vain viimeiset sanasi "auta minua"
Vastaukset 2
Vanhimmat
Viimeinen yksisarvinen: 8 pistettä
(toinen runosi): 6 pistettä
Musta jää: 7 pistettä.
Nämä olivat hyviä. Ehdottomasti lukemisen arvoisia.