miten päädyitte

Kyllä s elähtee ihan siitä mikä sinua miellyttää ja perehdyt siihen, jokainen on oma yksilönsä, kerro tilanteestasi millainen on ja mitä koirasta haet niin yritän jelpata.

Englanninspringeri:

-epäröin omia kykyjäni vahvaluonteisemman koiran kanssa

-tuli sitten yksilö, jolla kyllä luonnetta on ihan omiksi tarpeiksi

-hyvin on mennyt, en ole hetkeäkään katunut

-mutta ehkä metsästysvietti on kaupungissa asuvalle pikkuisen vaativa juttu

-en ottaisi toiseksi koiraksi saman rotuista

-keksin tuon rodun pitkällisen arvailun ja vertailun jälkeen, vaihtoehtoina oli Suomenlapinkoira, Keeshond, Basset Fauve, Sheltti ja muutama muu rotu. Ajattelin että noista vaihtoehdoista tämä olisi 'helpoin' ja silti sopisi moneen harrastukseen. Ei nyt niin ylihelppo ole, mutta harrastaa voi kyllä melkein kaikkea.

mutta yhdessä koirakirjan kannessa oli mustakirsuinen novascoti, ja siihen ihastuin.
Sellainen oli siis pakko saada.
Odotin huomattavasti rankempaa, vahvaluontoisempaa ja vaativampaa koiraa ja positiivinen yllätys olikin, kun koira on mitä mukautuvaisin ja lempein löllykkä.

1. koira: Noutaja. Halusimme koti/seura-koiran, joka tulee toimeen lasten kanssa, on suht. helppo kouluttaa ja pitää "aisoissa" ja koko ja ulkonäkö tietenkin.
2. koira: Täysin päinvastoin, eli jack russelin terrieri. Halusimme aktiivisen harrastuskoiran, joka on väsymätön ja jaksaa puuhailla paljon. Myös koko näin kaupunki-alueelle, kerrostaloon sopiva.

Toki luonteet on monilla koirilla hyvin erilaisia, että nämä kokemukset liittyvät vain OMIIN koiriini :)

Miettikää huolellisesti koiraa hankkiessanne esim. AIKA mitä voitte koiralle tarjota, AKTIVITEETIT mitä voitte antaa sekä käyttötarkoitus. Onko koira seurakoiraksi vai onko tarkoitus lähteä metsälle, vai onko tarvetta pihapiirin ja vaikka lasten vahtimiseen.

Haalikaa itsellenne KAIKKI tieto ko. rodusta kun päätöstä teette, niin posit. kuin negat. asiat!
Tsemppiä teille etsintään, kyllä se oikea karvaturri löytyy :)

päädyin shelttiin lähinnä siksi, että rotu oli minulle ennestään tutuin ja tiesin sen soveltuvan hyvin ensimmäiseksi koiraksi.
Paimenkoirat miellyttävät myös eniten minun silmääni. (www.nelonen.fi/lemmikit on hauska "kumman ottaisit" juttu, jossa randomina tulee kaksi koiraa ja pitää päättää kumman ottaisi. Siinä olen huomannut mitkä rodut miellyttävät minua eniten, koska on rotuja joita en valitse siinä koskaan, kun aikani kuluksi siellä klikkailen.)
Kävin ennen koiran ottoa myös näyttelyssä katselemassa mielenkiintoisia rotuja.

Aluksi harkitsin myös australianpaimenkoiraa, mutta onneksi ymmärsin, että en sen kanssa pärjäisi. Ehkä Aussie sitten joskus, kun on saanut enemmän kokemusta koirista ja kouluksesta.

päädyimme mäyräkoiraan,koska rotu miellyttää kaikintavoin.Halusimme ehdottomasti koiran, jolla on luonnetta(sitä on niin,että huulta saa välillä purra ettei itkuun purskahda pojan touhuja katsellessa;).mutta myös koiran, joka kiintyy perheeseen,jonka kanssa voi ulkoilla ja harrastaa.Meidän mäykkymme tykkää lapsista(ei ehkä niin tyypillistä rodulle) ja on muutenkin veikeä luonne.Haluaa olla kaikessa mukana (ei hajuakaan omasta koosta, aina haastamassa rottiksia yms.) söisi varmaan kokoajan.Katunut en ole hetkeäkään, vaikka toki täytyy myöntää,että koiran kanssa (jolta löytyy luonnetta) tulee väsymyksen hetkiä.=)silti ottaisin koska vaan toisen mäykyn tai esim.terrierin, joilla myös sitä luonnetta on.
Kannattaa kuitenkin miettiä omaa jaksamistaan ja sitä, kuinka paljon on valmis tekemään työtä.Toisten rotujen kanssa koulutus vaatii enemmän.Vaikka toki koirat ovat yksilöitä.
Mutta onnea koiran hankintaan!=)

1) listataan ne ominaisuudet, joita koiralta toivoo (koko, luonne, käyttötarkoitus, helppohoitoisuus jne.)
2) aletaan eri lähteitä apuna käyttäen etsimään rotua, joka parhaiten vastaa toiveita
3) kun sopiva/sopivia löytyy, otetaan yhteys kasvattajiin tai rodun omistajiin, joiden luona kyläillään ja tutustutaan rotuun tarkemmin
4) tehdään päätös ja laitetaan pentu varaukseen.

Tällä menetelmällä ei pitäisi syntyä yllätyksiä koiran luonteesta/vieteistä ym., varsinkin jos pääsee tutustumaan useampiin rodun edustajiin. Myös Se Oikea rotu löytyy helposti, sillä kasvattajia/omistajia kuulemalla saa nopeasti selville, onko koira sopiva juuri minulle. En suosittele rodun valintaa pelkästään rotukuvia selaamalla, ulkonäköön perustuvat ratkaisut tahtovat usein mennä metsään. Myös puolisoa valitessa.

kaksi ensimmäistä koiraa vanhempani valitsi isompien sisarusten kanssa.

Kun olin vähän isompi ja kaksi ekaa koiraa kuolleet ostimme englannin springerspanielin lehti ilmoituksen perusteella. Lehdessä mainostettiin puruvikaista 1 vuotiasta koiraa jonka kasvattaja oli pentueestaan valinnut itselleen, mutta kun puruvian takia ei päässyt näyttelyihin koiran kanssa joutui hän myymään sen. Osimme siis Ilonan 1000 mk:lla. Rotu on ollut ihana. Rauhallinen sisällä ja ulkona villi. Erittäin helppo kouluttaa . Ainoa miinus on turkki. Täytyy trimmata usein (mielestäni) ja usein harjata. Rapaa tuo sisään hirveitä määriä jalkakarvoissaan.

Nyt isompana ostimme perheeni kanssa n.6 v sitten sekarotuisen koiran koska rotukoiraan ei ollut varaa. Otimme eka pennun jota menimme katsomaan. Sindin emo oli rauhallinen ja mukavan luontoinen, rauhallinen. Arvioitu kokokin vastasi tarpeitamme. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Sindissä on ainakin labradoria ja pystykorvaa ja varmaankin collieta. Pikkuinen koira joka jaksaa kuitenkin lenkkeillä pitkähköjä lenkkejä. Myöskään lapsia ei pelota, koska koiramme on niin pieni. Auto-/asuntovaunumatkoilla menee hyvin mukana. Hyvä valinta kaikenkaikkiaan ja terve on ollut.