Kuten moni varmaan on huomannut, maanviljelijät ovat lähteneet ennakkoluulottomasti kehittämään bio-polttoaineiden jalostamista tässä maassa.
Uutisissa on mainittu Asikkalan kuntaan perustettavasta suuresta biodiesellaitosta, jonka tuotantotavoite on kymmenen miljoonaa litraa öljyä vuodessa ja käytettävä pinta-ala ensivaiheessa on ajateltu olevan jopa 15.000ha.
Siinä missä valtiovalta on edennyt käsijarru päällä, maajussien kauaskantoinen näkemys tulevaisuuden energialähteestä on edennyt innovaation asteesta jo toteutusvaiheeseen ja pian alkaa rakennusvaiheen jälkeen tuotannon pyöritys.
Näitä viljelijöitä ei voi syyttää avuttomuudesta ja riskinoton puutteesta vaan uljaasta rohkeudesta ryhtyä sellaiseen toimintaan jota muut tahot vielä empivät.
Samalla tuleva yritys mahdollistaa merkittävälle osalle viljelijöistä sopimusten kautta oman tuotannon suunnittelun vastaamaan kysyntää ja luo samalla uusia työpaikkoja perutettavan yhtiön vaikutuksesta.
Monille uusille yrittäjille aukeaa mahdollisuuksia perustaa omia toimintoja kansantalouden perusolettamuksen mukaisesti, eli lisääntyvä toiminta luo ympärilleen aina uutta toimintaa ja lumipallon omaisesti kasvu jatkaa vain kasvuaan.
Tällainen malli sopisi hajauttaa ympäri maata, jolloin työllistävä vaikutus ulottuisi tasaisesti joka puolelle valtakuntaa taloudellista hyötyä tuoden.
Tästä seuraisi esm. kuljetuskustannusten edullisuus ja paikkakuntien taloudellinen virkistyminen sekä paljon puhuttu elinvoimainen kehitysaluepolitiikka.
Koska kyseessä on uusiutuvien energialähteiden käyttö ja lähteenä on maatalous, niin tukipolitiikassa ei ole epäilystäkään siitä onko kyseisen toiminnan tukeminen mahdollista.
Kyseessä on yksiselitteisesti maatalouden harjoittaminen ja niin ollen mitkään spekulaatiot eivät tule kysymykseen niiden oikeutuksesta.
Kaiken lisäksi tuotannosta syntyvät sivutuotteet ovat erinomaista karjanrehua, jolla korvataan ulkoa tuotavaa kansantaloutta heikentävää tuotetta, jolloin niiltäkin osin hyöty kohdistuu kotimaahan.
Lopuksi vielä maininta siitä, että kaikkien kolmen suurimman puolueen johtajat ovat ilmaisseet pyrkimyksen päästä tuotienergista riippumattomaksi lähi vuosikymmenten saatossa ja toivottavasti valtion suunnalta tähän skenaarioon panostetaan riittävän voimakkaasti, jotta tavoitteet toteutuisivat suunnitetulla aikataululla.
Uutisissa on mainittu Asikkalan kuntaan perustettavasta suuresta biodiesellaitosta, jonka tuotantotavoite on kymmenen miljoonaa litraa öljyä vuodessa ja käytettävä pinta-ala ensivaiheessa on ajateltu olevan jopa 15.000ha.
Siinä missä valtiovalta on edennyt käsijarru päällä, maajussien kauaskantoinen näkemys tulevaisuuden energialähteestä on edennyt innovaation asteesta jo toteutusvaiheeseen ja pian alkaa rakennusvaiheen jälkeen tuotannon pyöritys.
Näitä viljelijöitä ei voi syyttää avuttomuudesta ja riskinoton puutteesta vaan uljaasta rohkeudesta ryhtyä sellaiseen toimintaan jota muut tahot vielä empivät.
Samalla tuleva yritys mahdollistaa merkittävälle osalle viljelijöistä sopimusten kautta oman tuotannon suunnittelun vastaamaan kysyntää ja luo samalla uusia työpaikkoja perutettavan yhtiön vaikutuksesta.
Monille uusille yrittäjille aukeaa mahdollisuuksia perustaa omia toimintoja kansantalouden perusolettamuksen mukaisesti, eli lisääntyvä toiminta luo ympärilleen aina uutta toimintaa ja lumipallon omaisesti kasvu jatkaa vain kasvuaan.
Tällainen malli sopisi hajauttaa ympäri maata, jolloin työllistävä vaikutus ulottuisi tasaisesti joka puolelle valtakuntaa taloudellista hyötyä tuoden.
Tästä seuraisi esm. kuljetuskustannusten edullisuus ja paikkakuntien taloudellinen virkistyminen sekä paljon puhuttu elinvoimainen kehitysaluepolitiikka.
Koska kyseessä on uusiutuvien energialähteiden käyttö ja lähteenä on maatalous, niin tukipolitiikassa ei ole epäilystäkään siitä onko kyseisen toiminnan tukeminen mahdollista.
Kyseessä on yksiselitteisesti maatalouden harjoittaminen ja niin ollen mitkään spekulaatiot eivät tule kysymykseen niiden oikeutuksesta.
Kaiken lisäksi tuotannosta syntyvät sivutuotteet ovat erinomaista karjanrehua, jolla korvataan ulkoa tuotavaa kansantaloutta heikentävää tuotetta, jolloin niiltäkin osin hyöty kohdistuu kotimaahan.
Lopuksi vielä maininta siitä, että kaikkien kolmen suurimman puolueen johtajat ovat ilmaisseet pyrkimyksen päästä tuotienergista riippumattomaksi lähi vuosikymmenten saatossa ja toivottavasti valtion suunnalta tähän skenaarioon panostetaan riittävän voimakkaasti, jotta tavoitteet toteutuisivat suunnitetulla aikataululla.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Mahtaako suomen pellot tuottaa riittävästi energiaa korvaamaan tuontiöljyn? Mutta yksi asia ylitse muiden , tästä touhusta kärsii kuluttaja ja veronmaksaja.Kuluttaja kohoavina ja pysyvästi korkeina polttoaineen hintoina ja veronmaksaja valtavina maataloustukina tai veronkorotuksina.Suomalainen viljeliä ei HALUA tai pysty tuottamaan bio polttonesteiden raaka-ainetta kilpailukykyiseen hintaan . Se joka hyötyy bioenergia bisneksestä on maanomistaja. Muille toimintaan osallistuville jää luu käteen.On sanomattakin selvää ettei biodieselin tai etanoolin tuotantoon viljeltävien kasvien tuotantoa saisi tukea verovaroin.
Asia lienee sillä tavalla,että voitot käärii loppujalostus ja jakeluporras.Maanomistajille tarjotaan lämmintä kättä.
Se on vähän niinkuin maan tapa.
kuules, maajussi ei voittoa tee vaikka rypsistä maksettais 11 ekua litralta, tikena tai tuttottaja hintana, sillä maajussin tavoite ei ole voitto, vaan kirjanpidollinen tappio.
Voitot käärii ne jotka rahan päälle ymmärtää.
-viisaat valtaan-
täällä katkeruuttasi purkaa kun raadat niska limassa työpaikallasi ja firma jossa työskentelet käärii vaan voitot. neuvottele ittelesi bonuksia äläkä meille tääl kiukkua .
Vai nousitko väärällä jalalla tänä aamuna.
Väärä palsta sulle.
Kyllä viljelijänkin on tarkoitus tehdä tulosta ja tietysti mieluiten positiivista!
Se kun on ainoa tapa rehellisesti siirtää rahaa yksityitalouteen maksamalla verot, no onneksi pimeitä tuloja ei lasketa mukaan!
Oikeiko olet tosissas.Kyllä kusettajat löytyy muualta kuin maajusseista.Otan osaa jos kusettajat taas on iskeneet.
Nyt jos aletaan Suomen maaseudulla kuvittelemaan biodieselin raaka-ainetuotannon olevan jonkinlainen pelastus, ollaan hukassa.
Maaseudun luontainen tyhjentyminen ja siitä seuraava tuottavan työn lisääntyminen hidastuu. Moni pienviljelijä alkaa uskomaan että kohtapas alkaa pienet tilkkupellot puskea rypsiä tonnikaupalla ja Suomi pelastuu energiakriisin hampaista. Tämä virheellinen käsitys hidastaa mahdollisuuksia laskea tuottavan työn tekijöiden veroastetta.
Miksi elintaso- ja verokilpailussa sitten tulee pärjätä? Siksi että maksumiehet ja -naiset pysyisivät täällä ja siinä ohessa rahoittaisivat myös heikompiosaisten elämää.
Suomi on ehdottomasti niitä maita, joissa peltoviljelyn kautta tuotettava liikennepolttoaine kannattaa viimeisten joukossa ottaa käyttöön. Peltoviljely on täällä niin kannattamatonta ilmaston ja maanomistusolojen vuoksi. Me jäämme muista länsimaista lisää jälkeen elintasokilpailussa jos ryhdymme tukiaisten voimalla biodieseliä tuottamaan. Öljy kun on kaikille maille saman hintaista mutta maataloustuotanto ei ole. Se on meillä melkeinpä kalleinta maailmassa.
Ei ole biodieselistä maaseudun pelastajaksi. Peltoja ei kertakaikkiaan riitä merkittävään energia tuotantoon. Lisäksi tuottaminen on suhteettaman kallista muihin maihin verattuna. Ainoastaan työntekijän palkat ovat enemmän ylihintaisia täällä kuin muualla maailmassa. Kehitystä jarruttavat rajasuojat on poistettava ja annettava vapaan kilpailun ratkaista missä maataloustuotteet tuotetaan. Samoin työvoimaa on saatava tuoda sieltä missä se on edullisinta. Esim Filippiineillä saa ammattihitsarin TÖIHIN kymmenellä eurolla päiväksi eikä kitise pekkaspäivien perään. Ne tekee ja osaa eikä vaan puhu. Niin, oikeassa olet kilpailun on annettava vaikuttaa.
Hiljattain oli tutkimus jossa verrattiin eri maissa ylemmän johdon vuositaista nettopalkkaa. Suomi oli Ruotsin jälkeen hännillä, neljänkymmenen tonnin kieppeillä kummassakin. Intiassa ja Itä-Euroopan maissa summa oli päälle 70.000. Nämä summat koskettavat juuri niitä maksumiehiä ja -naisia.
Mitäs muuten luulet filippiinoviljelijän nettoavan viljelyistään verrattuna suomalaiseen? Uskon vahvasti että ero on vielä räikeämpi kuin mitä on hitsarien kesken vertailtuna.
Minä pärjäisin Filippiineillä paremmin kuin nyt Suomessa, sinä et! Mieti.
Öljyn hinnan nousu, jolle ei ole loppua näköpiirissä, tulee panemaan "illuusiot" aivan uuteen uskoon. Nykymuotoinen maatalous ja talouselämä yleensäkin perustuu halvalle öljylle. Kun sitä ei enää ole, on kaikki järjestettävä uudelleen, tai seurauksena on samanlainen romahdus kuin Roomassa aikoinaan. Tuohon uuteen järjestykseen pyrkimiseen kuuluu mm. etsiä öljyä korvaavia energiamuotoja.
Suomi on tällä hetkellä Euroopan kilpailukykyisin maa maataloustuotannossa ja menestymisen mahdollisuudet sen mukaiset!
Kahdensadan vuoden kuluessa öljylle tullee löytää korvaaja. Mistä ihmeestä nyt yht äkkiä on keksitty että se korvaava tavara täytyisi tuottaa Suomen tilkkupelloilla? Onhan nykyinen öljy ja uraanikin kaikki tuontitavaraa. Öljyä tuotiin Suomeen jo silloin kun täältä ei juuri mitään viety vielä uloskaan. Nyt tuontiresurssit ovat jo aivan toisella tasolla. Vain vesivoima on kotimaista plus joku saastuttava turve ja edelleen (ja ikuisesti) pikkutekijä puuenergia.
Ehdottomasti markkinoiden tulee antaa hoitaa energiakysymys. Öljytuotteiden ja höpöhöpö-pohjaisten polttonesteiden verotuksen tulee olla samalla tasolla. Vääristäviä veroja ja tukia ei nyt saa ottaa käyttöön missään nimessä.
Mielipiteesi edustaa kivikautista ajattelua ikiroudan rajoilta, kuitenkin maajussien innovaatio tulee murskaamaan vanhat fossiiliset polttoaineet kivikirveen tavoin menneen ajan keksintöinä ja uudet ympäristöystävälliset energialähteet valtaa markkinat ennen näkemättömällä tavalla.
Nyt on jo nähtävissä ettei kehitystä voida enää pysäyttää vaan siihen on satsattava yhteiskunnan varoja niin masiivisesti, että tavoitteet toteutuu suunnitetulla tavalla.
Verotus vaikka onkin tärkeä yhteiskunnan taholta, niin sillä ei ole sinänsä mitään merkitystä kallistuvan energian tuottamisessa vaan ennakkoluuloton asenne ratkaisee kulutuksen suunnan.
Ei suomalaiset ole ainoat, jotka suunnittelevat öljytuotteiden korvaamista pellon tuotteilla. Esim. öljymiljonääri G.W. Bush suunnittelee sellaista (häntä ei ainakaan yleisesti pidettäne markkinatalouden kovimpana vastustajana). Tärkein peruste tällä hetkellä lienee vaikuttaa öljyn hinnanmuodostukseen, sillä ainakin Amerikan puolella tuotantoa suunnitellaan hyvin huonon hyötysuhteen omaavin prosesseihin.
Asia on vain niin,että nuo tilkkupellotkin saatetaan joutua ottamaan käyttöön, sillä aivan pienellä alalla tuota öljymäärää ei voida kasvattaa, vaikka sen käyttö rajoitettaisiin kumipyörillä kulkeviin laitteisiin. Ja jotkut vanhakantaiset ehkä ajattelevat vielä tuottaa aivan perinteisiä pellon tuotteitakin.
Öljyn hinta näyttää vääjäämättömästi nousevan vuosi vuodelta. Bioenergian tuotanto alkaa olla kannattavaa Suomessakin, ja kannattavuus tulevaisuudessa todennäköisesti vaan paranee.
Jos lasketaan euroja ja megawatteja, järkevintä olisi käyttää bioenergia lämmön ja sähkön tuotantoon. Varsinkin Suomen kylmässä ilmastossa tämä olisi ideaalinen ratkaisu.
Esimerkiksi ruokohelpi ja kaura tuottavat moninkertaisen energiamäärän rypisin biodieseliin tai viljan bioetanoliin verrattuna. Eikö olisi järkevämpää säästää raakaöljy moottoripolttoaineeksi, ja käyttää biomassa lämmön ja sähkön tuotantoon? Jos ajatellaan, että yhdeltä hehtaarilta saa muutama sata litraa biodiesiliä rypsistä, niin samalta alalta saa 2000 litraa polttoöljyä vastaavan energiamäärän biomassaa esim. kauranviljelyllä.
Myös metsä on varteenotettava bioenergian lähde, vuotuinen jkasvu per hehtaari jää pellon tuottoa pienemmäksi, mutta toisaalta kulutkin ovat minimaalisia.
Heränneen hölypölystä puuttui tällä kertaa enää se, että hän olisi saanut johdon "pienet" palkatkin väännettyä jotenkin maatalouden syyksi:D
maatalous ei suomen elintasoa nosta. euroopan kilpailukykyisin maataloutemme johtuu sen tukemisesta, samalla pitäisi osoittaa maatalotemme jälkeenjääneisyys tukineuvotteluissa.
omavarainen maatalous kriisiajan varalta on harhailua, mitään maataloustuotteiden tuontia uhkaavaa kriisiä ei ole näköpiirissä.
ja maataloutemme ei edes loppuisi kokonaan ilman tukia, vaan tehokkaimmat tilat jatkaisivat toimintaansa muodostaen uskottavan ja kustannustehokaan ammattikunnan ja pitäisivät siten tuontihinnat kurissa.
maataloutta enemän maamme tarvitsee tuottavan teollisuuden ja sen osaajien pysymistä maassa.
korkea verotus ei edesauta tätä. maatalouden tukeminen verovaroin vain pahentaa tilannetta.
kalliit ja tehottomat tuet on poistettava maataloudesta ja kompensoitava ne veronkevennyksin.
Etkö siis kuitenkaan kannata rajasuojien poistoa ja kaiken hankkimista sieltä, mistä sen edullisimmin saa. Ensimmäisestä viestistäsi jäi sellainen kuva. Vai vaaditko vain maatalouden osalta kilpailun täydellistä vapauttamista?
Toiseksi uskon itse pärjääväni missä tahansa jos minulla on tämä suomessa ilmaiseski saatu koulutus ja työkokemus, jopa Filippiineill uskon pärjääväni. Osaan katsos muutakin kuin viljellä maata vaikka siinäkin olen aika hyvä.
Pärjäisitkö sinä Filippiineillä heidän lähtökohdistaan, jos koulutusta ei maksakaan yhteiskunta? Jos sinunkin on hankittava kaikki itse, sairausvakuutuksesi ja eläkejärjestelysi? On sanomattakin selvää, että jos tuohon rajasuojien purkuun ja oikeaan vapaaseen kilpailuun lähdettäisiin niin sitten menisi uusiksi koko hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen paletti. Teistä monet vaativat, että ruoka on tuotettava maailman halvimpien yijäämäerien hinnoilla ilman muuta lisätukea mutta muuten ei yhteiskunnan rakentaisiin, saa puuttua.
Niin, minulle olisi taloudellisesti kannattavampaa kaikkien yhteiskunnan tukijärjestelmien purku. En kannata sitä silti sillä nykyinen hyvinvointiyhteiskunta takaa minulle ja sinulle vakaan ja turvallisen elinympäristön.
On harvinaista, että olet päässyt noinkin pitkälle elämässäsi jos et pysty näkemään isompia kokonaisuuksia. Yleensä tämä maatalouden tulorakenne syineen ja etuineen on itsestään selvää ylemmissä johtotehtävissä toimiville.
Mitä mahtaa mielestäsi tarkoittaa maataloutemme jälkeenjääneisyys? Käsityksemme mukaan se edustaa korkeatasoista viljelykulttuuria kaikilla indikaattoreilla mitattuna!
Samoin käsityksesi maatalouden vaikutuksesta elintasoon perustuu tietämättömyyden omavaraisen elintarvikehuollon järjestämisestä kilpailykykyisin- sekä laadullisesti ylivertaisin hinnoin verrattuna maailmanmarkkinoilta saataviin bulkkituotteisiin.
Näiden yhteisvaikutus on kansantaloudessa noin 9-11 mrd euroa ja siten kohottamassa elintasoa sisämarkkinoilla tapahtuvassa yritystoiminnassa.
Kaiken kaikkiaan se on kolmanneksi suurin teollisuudenala maassamme ja vaikutukset elintasoon saman mukaiset.
Mikäli maatalous johdannaisineen poistettaisiin maastamme, niin vaikutukset olisivat samaa luokkaa kuin metsäteollisuuden lopettaminen ja sitä ei tämän maan kansantalous kestä.
Kun ajatellaan tukien vaikutusta kuluttajan kannalta, niin pelkkä ruuan ALV kompensoi kansainvälisin sopimuksin toteutetun tukien määräytymisen ja siten ei rasita mitenkään tuloveroilla kerättyjä varoja muuhun yhteiskunnan tarkoittamiin kohteisiin.
Eli käytännössä on perin harhaista kuvitella maatalouden syövän verovaroja kuluttajan tarkoittamalla tavalla vaan tuet perustuvat kuluttajan ostotottumusten mukaiseen käyttöön.
On myös lapsenomaista ajattelua yrittää kertoa, että täällä poistettaisiin tuet vain mielijohteesta, samaan aikaan ympäröivässä maailmassa entinen meno jatkuu tukien varassa.
Sopimukset on sidottu noudatettaviksi ja niin toivomme kuluttajien sen ymmärtävän täälläkin ilman utopistisia kuvitelmia Sointulasta.
Korkeatasoinen maatalous edellyttää globaalissa kilpailussa sitoutumista tutkimuksen kautta tapahtuvaan soveltavaan maatalouden harjoittamiseen ja sitä kautta tuomaan vaurautta omalta osaltaan kansantalouden rattaisiin.
Moni tietämätön takertuu maatalouden kriisivalmiuteen, jolla sinänsä ei ole mitään tekemistä jokapäiväisen ruuantuotannon kanssa, ainoastaan se valmius tulee sivutuotteena varastoinnin myötä maatiloilla, jotka muutoin vaatisivat valtavia investointeja tuontiruuan suhteen.
Mitkään kauppojen keskusvarastot eivät pysty tyydyttämään kuin muutaman päivän tarpeet kulutuksessa ja näin ollen todelliset riskit kätkeytyy näihin seikkoihin joita moni tulee tuskin ajatelleeksi.
Kaikkia näitä seikkoja ajatellessa voimme huomata maatalouden olevan kansantalouden kannalta erittäin tärkeässä asemassa luotaessa varmuutta ja hyvinvointia, sekä työllistävänä sektorina korvaamaton kaikissa olosuhteissa.
korkea laautu ja alhaiset tuottajahinnat todellakin kertovat maatalouden kilpailukyvystä, voisi jopa väitää että mitään erityisen "vakavia vaikeuksia" ei edes ole. Myös kaikki muut intikattorit rallattavat samaa ylivoimaa.
Maataloutta ei varmaankaan kukaan ole poistamassa, sen pieni merkitys osana pitkän elintarvikeketjun alkulenkeistä on toki tunnustettava. Korkean verotuksen kanssa kamppaileva teollisuutemme tarvitsee halpaa raaka-ainetta. Myös työn korkea verotus nostaa työntekijäkustannuksia teollisuudessa. Ulkomaisen työvoiman käyttö elintarviketeollisuudessa kasvaakin jatkuvasti ja raaka-aineen tuonnin merkitys lisääntyy.
Ruuantuotantoketjun tukemisessa on todellakin noudatettava sopimuksia ja tähdättävä kilpailukykymme säilyttämiseen, jotta tuonnin lisääntyessä hintojen nousu ei vaarantaisi teollisuutemme kilpailukykyä. Veropolitiikka elinkeinoelämän tukemisena on tehokas keino, tästä osoituksena saksan tuottajien verovapaa ja siten kustennustehokas sekä kilpailukykyinen tuotanto.
"Maataloutta ei varmaankaan kukaan ole poistamassa, sen pieni merkitys osana pitkän elintarvikeketjun alkulenkeistä on toki tunnustettava. Korkean verotuksen kanssa kamppaileva teollisuutemme tarvitsee halpaa raaka-ainetta. Myös työn korkea verotus nostaa työntekijäkustannuksia teollisuudessa. Ulkomaisen työvoiman käyttö elintarviketeollisuudessa kasvaakin jatkuvasti ja raaka-aineen tuonnin merkitys lisääntyy." Älä edes epäile, että teollisuus voisi tuoda kauaa, ainakaan suuremmassa määrin, pelkkiä raaka-aineita.Kyllä se on pyörä keksitty muuallakin kuin Suomessa ja sielläkin tajutaan, että tuotteet kannattaa jalostaa mahd. pitkälle kotimaassa jolloin niistä saa parempaa hintaa.Miksi ihmeessä enempää tuojat kuin viejätkään jalostaisivat ruoan raaka-aineet Suomessa, kun sen voi tehdä halvemmalla esim. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa jne..
Maatalouden tuotantoluvuilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä varallisuuden kasvun kannalta, suurempi merkitys piilee tegnologisesti ja laadullisesti korkeatasoisissa tuotteissa, joiden menekki on vuosi vuodelta tullut yhä halutummaksi.
Tästä johtuen kaikkea kulutuksen vaatimaa kysyntää ei ole pystytty täyttämään vaan on jouduttu myymään ei oota. Tuon "ei oon" korvaamiseen tarvitaan tuontia. Raaka aineen rahtaaminen ei ole ilmaista, on huoledittava teollisuutemme edullisen raaka-aineen turvaamisesta, teollisuuden tarpeet ovat nuber one.
Kuluttajien vaatimuksesta myös yhteiskunnan panostus maatalouteen on tuonut oman lisän tuloskehitykseen ja sen merkitystä ei sovi vähätellä.
Kuitenkin pyrkimys on pitkällä tähtäimellä päästä nauttimaan markkinatalouden mahdollisuuksista saada vieläkin paremmat tuotot sijoitetulle pääomalle ja tähän on hyvät edellytykset tutkimuksen ja tuotekehittelyn kautta soveltavassa maataloudessa
elintarviketeollisuuden raaka-aineen tarvetta lisää myös kasvava energiantuotanto
Haluaisitko sinä Suomeen vaikka vaihtoehtoisesti Valtion rahoittaman tiedeprojektin, jossa yritettäisiin ottaa vaikka kännyköillä yhteys tuonelaan tai yritettäisiin kaivaa tunneli maapallon ytimeen?
Minä olen koko aikuisikäni ollut nettoveronmaksaja viimeisen päälle ja olen siten varmasti maksanut niin oman kuin lastenikin koulutuksen tekemällä absoluuttisesti kannattavaa ja tuottavaa työtä.
tekemällä absoluuttisesti kannattavaa ja "tuottavaa" työtä.
mutta silti asut yhteiskunnan rakentamassa asunnossa josta päätellen työsi kannattavuus on kyseenalaista.
rakentajasta en tiedä, itse maksoin. Yhtään maanviljelijää ei näkyny rakentamassa, joten mahdollista on että yhteiskunnan ylläpitäjiä olivat nuo rakennusmiehet verokortteineen..
Kun verorahoilla ryhdytään tukemaan autojen liikkumista,niin maksajiksi joutuvat pienituloiset,jotka eivät aja autolla ,ja jotka menettävät sosiaaliturvarahat valtion kirstun tyhjetessä.Hyöty menee paljon autoileville eli rikkaille.Tyypillistä nykypolitiikkaa puolueiltamme.
Kun öljy loppuu,niin ei ole mitään taloudellisia edellytyksiä korvata sitä korvikkeilla.
Olemalla mukana teknologian kehittämisessä siitä voi poikia samanlaista tietotaitoa, jota Suomi on saavuttanut tuulivoiman kehittämisessä.
asia on niin, että pikaisella laskutoimituksella päästään karkeasti seuraavaan lopputulokseen:
Jos on tarkoitus edelleen tuottaa myös elintarvikkeita, pystytään pelloilla sen lisäksi tuottamaan juuri sen verran polttoaineita että maatalous pyörii juuri ja juuri sillä määrällä. Ja se on tämän hetkinen tilanne. Kriisitilanteen pitkittyessä sadot laskevat ja elintarvikkeista tulee nopeasti pulaa.
Jos kaikki pellot valjastetaan polttoainetuotantoon saadaan sillä kulkemaan tuotannossa tarvittavat koneet ja hieman raskasta liikennettä lisäksi. Paljon jää vielä muiden polttoaineiden varaan.
Asia on mielestäni tärkeä siksi että:
1. biopolttoaine tuotanto toivottavasti nostaa alkutuotannon myymien raaka-aineiden hintoja, jotka ovat pahassa pohjakuopassa, ja olleet jo melko pitkään.
2. Tällä saadaan parannettua huoltovarmuutta kriisitilanteiden varalle. Saadaan pidettyä ruuan tuotantoon ja muihin yhteiskunnan kannalta välttämättömiin tarpeisiin perustuvia koneita käynnissä. Silloinhan yksityisautoilun ja kaljarekkojen tai matkustajalauttojen ei tarvitsekaan liikkua.
3. Normaaleinakin aikoina valuuttaa jää suomeen jos pienikin osa polttoaineesta tuotetaan suomen pelloilla. Työpaikkoja tämä tuskin luo montaakaan, paitsi kohta 20 virkamiestä kyttää yhtä viljelijää ja biopolttoaineen jalostajaa (entisten 20 lisäksi), mutta sehän on suomi nimisessä maassa jo entuudestaan tuttua.
Uhkarohkeus paistaa tästä hommasta.Helppohan se on uhota,kun muut maksaa viulut.Varma konkka on tiedossa joka tapauksessa.Mikähän siinä on takana,ettei lainkaan ymmärretä bioenergian mahdottomuutta? Tuohon rypsiöljyn tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin saadaan lopputuotteesta.Ja hinta on moninkertainen.Lisäksi projekti tuo tullessaan kroonisen nälänhädän elintarviketuotannon toiminnan lamaantuessa.
Taitaa taas olla asialla kaikkien tieteiden tohtorit Hemilän johdolla.