hei vaan, en tiedä onko tämä nyt oikea foorumi tälle, mutta en nyt muutakaan keksi..
Teksti on vähän pitkä, mutta toivottavasti joku ihana ihminen jaksaisi lukea...
Kahdeksanvuotias siskoni on sijoitettuna perhekotiin, on ollut perhekodissa noin puolitoistavuotta. Kaikenkaikkiaan huostaanotettuna jo useamman vuoden. Itse olen 25-vuotias, ja elämäntilanteeni on hyvä- silloin kun sisareni alunperin huostaanotettiin olin itsekin tapahtuneista asioista tosi sekaisin, enkä osannut ajatellakaan siinä vaiheessa että ottaisin hänet luokseni asumaan. Nyt ilman muuta niin toivoisin tehneeni!
Toivoisin asiallisia kommentteja että mitä tällaisissa tilanteissa nyt sitten voisi tehdä,vai voiko mitään?
Perhekodissa periaatteessa kaikki on hyvin, koulun on siellä aloittanut ym. Mutta mielestäni kuitenkin jokainen lapsi tarvitsee tai ainakin ansaitsisi oikean "perheen", ja mielestäni tuo ei täysin toteudu perhekodissa.
Siskoni viettää usein viikonloppuja meillä ja mieheni kanssa olemme molemmat sitä mieltä että olisi meille tervetullut asumaan. Ja selvästi siskokin toivoo että olisimme perhe..
Mutta silti mietityttää.. Että olisiko häntä kohtaan oikein jos häntä vielä pompotellaan asuinpaikan suhteen? Myös olen miettinyt perhekodin muita lapsia joihin hän luonnollisesti on kiintynyt ja joiden kanssa hän on tottunut leikkimään (meillä ei ole lapsia, joten hän joutuisi olemaan ainoana lapsena).
En ole vielä koskaan tavannut siskon asioita hoitavaa sosiaalityöntekijää, joten voinko nyt vaan mennä hänen luokseen ja ehdottaa muuttoa meille?!?! Kuulostaa jotenkin epäuskottavalta... Kun ei hän ole koskaan minua tavannutkaan. (Muutoinkin minut mielestäni jätettiin kokonaan ulkopuolelle tässä siskon asiassa, mitään ei koskaan sijoitukseen liittyen kysytty/kerrottu, jos jotain haluaa tietää-vaivalla sen on saanut selvittää..)
En myöskään ole vielä senkään takia "uskaltanut" mennä hänen juttusilleen koska asumme vielä tällä hetkellä omistus-yksiössä, joten muutto isompaan pitäisi ilmeisesti ensin hoitaa..?
Elämäntilanteeni on siis ollut useamman vuoden erinomainen, aivan nuorena (16-18v) itsellänikin oli jonkin verran ongelmia- liittyen nimenomaan perhetilanteeseeni, jonka takia siskonikin huostaanotettiin. Tilanteeseen liittyi myös yksi lääkkeiden yliannostus.. Vaikuttaako noin vanha asia vielä siihen, voidaanko sisko sijoittaa luoksemme?
Olisiko täällä asiantuntevaa ihmistä joka osaisi vähän kertoa että onko tässä nyt mitään mahdollisuutta? Puretaanko tuollaisia sijoituksia vaan koska isosisko nyt kokeekin voivansa siskosta huolehtia (olemme siis kyllä pitäneet kaikki nämä vuodet tiivisti yhteyttä)??
Kiiiiitos vastaajille!!!!!!
Teksti on vähän pitkä, mutta toivottavasti joku ihana ihminen jaksaisi lukea...
Kahdeksanvuotias siskoni on sijoitettuna perhekotiin, on ollut perhekodissa noin puolitoistavuotta. Kaikenkaikkiaan huostaanotettuna jo useamman vuoden. Itse olen 25-vuotias, ja elämäntilanteeni on hyvä- silloin kun sisareni alunperin huostaanotettiin olin itsekin tapahtuneista asioista tosi sekaisin, enkä osannut ajatellakaan siinä vaiheessa että ottaisin hänet luokseni asumaan. Nyt ilman muuta niin toivoisin tehneeni!
Toivoisin asiallisia kommentteja että mitä tällaisissa tilanteissa nyt sitten voisi tehdä,vai voiko mitään?
Perhekodissa periaatteessa kaikki on hyvin, koulun on siellä aloittanut ym. Mutta mielestäni kuitenkin jokainen lapsi tarvitsee tai ainakin ansaitsisi oikean "perheen", ja mielestäni tuo ei täysin toteudu perhekodissa.
Siskoni viettää usein viikonloppuja meillä ja mieheni kanssa olemme molemmat sitä mieltä että olisi meille tervetullut asumaan. Ja selvästi siskokin toivoo että olisimme perhe..
Mutta silti mietityttää.. Että olisiko häntä kohtaan oikein jos häntä vielä pompotellaan asuinpaikan suhteen? Myös olen miettinyt perhekodin muita lapsia joihin hän luonnollisesti on kiintynyt ja joiden kanssa hän on tottunut leikkimään (meillä ei ole lapsia, joten hän joutuisi olemaan ainoana lapsena).
En ole vielä koskaan tavannut siskon asioita hoitavaa sosiaalityöntekijää, joten voinko nyt vaan mennä hänen luokseen ja ehdottaa muuttoa meille?!?! Kuulostaa jotenkin epäuskottavalta... Kun ei hän ole koskaan minua tavannutkaan. (Muutoinkin minut mielestäni jätettiin kokonaan ulkopuolelle tässä siskon asiassa, mitään ei koskaan sijoitukseen liittyen kysytty/kerrottu, jos jotain haluaa tietää-vaivalla sen on saanut selvittää..)
En myöskään ole vielä senkään takia "uskaltanut" mennä hänen juttusilleen koska asumme vielä tällä hetkellä omistus-yksiössä, joten muutto isompaan pitäisi ilmeisesti ensin hoitaa..?
Elämäntilanteeni on siis ollut useamman vuoden erinomainen, aivan nuorena (16-18v) itsellänikin oli jonkin verran ongelmia- liittyen nimenomaan perhetilanteeseeni, jonka takia siskonikin huostaanotettiin. Tilanteeseen liittyi myös yksi lääkkeiden yliannostus.. Vaikuttaako noin vanha asia vielä siihen, voidaanko sisko sijoittaa luoksemme?
Olisiko täällä asiantuntevaa ihmistä joka osaisi vähän kertoa että onko tässä nyt mitään mahdollisuutta? Puretaanko tuollaisia sijoituksia vaan koska isosisko nyt kokeekin voivansa siskosta huolehtia (olemme siis kyllä pitäneet kaikki nämä vuodet tiivisti yhteyttä)??
Kiiiiitos vastaajille!!!!!!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Teidän pitäs selvittää ensin Siskosi sijoitusta teille myös siltä kantilta ,et olisiko muut lapsen läheiset samaa mieltä kanssanne.
Tietysti myös lapsen oma mielipide pitää kuunnella.Sen saat selville kyselemällä lapselta suoraan esim.mitkä asiat hän pitää tärkeimpinä asuinpaikassaan?Onko lapsesta tärkeää,"sisaret" vai joku muu?
perhekodissa.jossa häntä pahpinpideltiin jatkuvasti,ja pidettiin nälässä.Soskuille valitin useita kertoja.Sanoivat vaan että se on erino,ainen perhekoti,kunnes nyt vaihdettiin toiseen paikkaan.Haen hupstaanotpn ourkua,ja lapsi haluaa kotiin sanonut sen soskuillekkin,mutta vaikkei ainuttakaan syytä huostan jatkamise,lle akkut niin sitä jatketaa,saan hallinto,ja korkeimpaan hallintooikeuteen valittaa.En kuoviti milloinkaam,vaikka soskut ovat tehneet kaikkensa,että luovuttaiain.
juovuksissako taas kirjoitat, niin epäselvää on mongerruksesi.
tms.
Ihmesakkia ja teidän "k..kotkien" pitäisi
pystyä ja kyetä huoltamaan ja hoitamaan
vielä VIERAIDEN IHMISTEN JA PERHEIDEN LAPSIA!
Kiitos vaan kaikille vastaajille, toivoisin kuitenkin vielä että jos jollain olisi kommentteja kirjoitukseeni.. Lähinnä juuri siihen että vaikuttaako ajatus mahdottomalta, että ruvetaanko moisia järjestelyjä purkamaan kuinka helposti ja kuinka kovat vaatimukset olisi meidän suhteen??
Kannattaa varmasti ensin ottaa yhteyttä sisaresi asioita hoitavaan sosiaalityöntekijään ja kertoa ajatuksistasi. Jos työntekijä on sitä mieltä, että sisaresi olisi mahdollista tulla teille sijaislapseksi, ohjaa hän sinut ja puolisosi PRIDE-kurssille, joka on tarkoitettu sukulaissijoituksia pohtiville.
Olet siis ollut tiiviisti yhteydessä sisareesi, onko hän viettänyt viikonloppuja ja lomia luonanne ? Ilmeisesti teillä sujuu hyvin sisarruksina, mutta oletko miettinyt miten vanhempi-lapsi -suhde toimisi ? Miten vanhempanne suhtautuisivat asiaan, antaisivatko sinun olla sisaresi "äiti", vai alkaisivatko puuttua negatiivisessa mielessä perheenne elämään? Entä muut sukulaiset ? Olen keskustellut monien sijaisvanhempien kanssa, joille on sijoitettu sukulaislapsia ja he kaikki ovat kertoneet, että heidän sijaisvanhemmuutensa eroaa vieraisiin perheisiin sijoitettujen lasten sijaisvanhemmuudesta juuri siinä, että sukulaiset katsovat olevansa oikeutettuja neuvomaan heitä ja puuttumaan heidän perheensä asioihin ihan toisella tavalla, kuin jos olisi kysymys alkujaan vieraasta sijaisperheestä.
Myös se, että sisaresi tietää sinun välittävän hänestä ja käyttävän vapaa-aikaasi hänen kanssaan, saattaa olla hyvä ratkaisu. Jos hän on viihtynyt perhekodissa, voi nykyinen järjestely, jossa rajoittavat ja "ikävät" vanhemmat löytyvät perhekodista ja sinä saat olla kiva ja ymmärtävä isosisko olla sittenkin se paras - eiköhän asia eri vaihtoehtoja tarkkaan punnitsemalla selviä.
Hei. Olet aivan oikealla foorumilla. Työskentelen lastensuojelualalla ja omaan pitkän kokemuksen mm. perhekodeista, mutta pääsääntöisesti lastensuojelulaitoksista.
Kirjoituksesi oli koskettava, ja siitä välittyi aitoa rakkautta ja myös epätietoisuutta tilanteen suhteen.
olet analysoinut asiaa järkevästi mm. sen asian suhteen onko siskosi pompottelu sijoituspaikasta toiseen enää tarkoituksenmukaista.
Suosittelen sinulle ehdottomasti asian läpi käymistä siskosi sosiaalityöntekijän kanssa.
Mainitsemasi "nuoruutesi hairahdus" voi olla asiaan vaikuttava tekijä, mutta tuskin kuitenkaan poissulkeva. Sosiaalitoimi tulee joka tapauksessa työnsä pakottavistakin pykälistä johtuen repimään miehesi ja sinun elämää auki, joten älä säikähdä.
Varaudu myös siihen, että perhekoti tulee olemaan hyvin todennäköisesti muutosta vastaan, ihan jo siitä syystä, että he voivat argumentoida asian juuri muotoon: sijoituspaikan jatkuva vaihtuminen on vahingollista ym. ym.
Todellisuudessa sisaresi on heille raa´asti ilmaistuna tuloa tuova asiakas.
Mikäli perhekoti lähentyy asiaa ammattimaisesti ja myös analysoi järkevästi sekä hyviä, että huonoja puolia, voi olettaa heidän olevan oikeita ammattilaisia ja tekevän työtä eettisesti oikeista lähtökohdista--- LAPSEN ETU ON N:o 1.
Epäilen myös, että sosiaalitoimi kiinnostuu ehdotuksestasi, myös taloudellisessa mielessä, vuorokausi kun perhekodissa on n. 120-250 €/vrk, riippuen mm. siitä missä päin maata se sijaitsee!
Talousdellinen säästö olisi huomattava, jos sisaresi tulisi luoksesi asumaan, toki sinulle siitä varmasti kulut korvattaisiin, rakkauttasi ei pysty korvaamaan kukaan!
Jaksamista, mitä ikinä valitsetkaan!
P.S. toivottavasti en pahoittanut mieltäsi tuomalla esiin taloudellista merkitystä!
Hei !
Olisi ihanaa, jos voisit ottaa siskosi asumaan teille. Ota rohkeasti yhteyttä siskosi sos. työntekijään. Sisko voisi olla teidän tukilapsi ensin. Viettää vaikka lomia teidän kanssa. Tutustuisitte kunnolla toisiinne. Aina on se murhe, että lapsen kaverit jää ja kaikki muut tutut. Asialla on aina kaksi puolta.Keskustele asiasta rohkeasti.
Niin tuota kaveri ym. asiaa olenkin aika paljon pohtinut.. olenkin ajatellut että voisimme mieheni kanssa muuttaa alueelle jossa hän asuu, silloin ei tarvitsisi edes koulua vaihtaa. Ettei tule liikaa muutoksia kerralla.
Lue sukupuu ry:n sivuja!