Koirasta luopuminen

ollut samassa tilanteessa jokunen vuosi sitten. kaksi koiraa jäi minulle ja jouduin todella miettimään kuinka pärjäisin. Päätin kuitenkin yrittää koska en halunnut perheenjäsenistäni luopua ja lopulta kaikki sujuikin hyvin. Alku oli tosin rankkaa ja välillä meinasi usko loppua mutta hyvin on pärjätty näinkin. Eli ainakin kannattaa yrittää pärjätä, on se kuitenkin kaikkien kannalta parempi ratkaisu kuin antaa koirat pois.

Joka tietää ettei aikaa/jaksamista koiralle enää ole, tekee ehdottoman fiksusti luovuttaessaan sen parempaan kotiin. Näin tekisin myös minä jos ero tulisi, sillä yksin en millään kykenisi antamaan työkoirallemme sen vaatimia koulutuksia ja metsästysreissuja. Koiran etu on minulle tärkeämpi kuin omat periaatteeni tai suruni sen menettämisestä.

BansheeOrig. kirjoitti:

Joka tietää ettei aikaa/jaksamista koiralle enää ole, tekee ehdottoman fiksusti luovuttaessaan sen parempaan kotiin. Näin tekisin myös minä jos ero tulisi, sillä yksin en millään kykenisi antamaan työkoirallemme sen vaatimia koulutuksia ja metsästysreissuja. Koiran etu on minulle tärkeämpi kuin omat periaatteeni tai suruni sen menettämisestä.

Lue lisää

vaan ihmettelen, että jos sinä et eron tullen pystyisi antamaan koirallenne sen vaatimia koulutuksia ja metsästysreissuja, niin kuka niitä sille NYT antaa?

Ilmeisesti se toinen puolisko: miksi siis eron tullen et antaisi koiraa hänelle, vaan etsisit jonkun muun kodin? Eikö olisi koiran edun mukaista antaa se sille toiselle puoliskolle?

Vaan toivottavasti teille ei nyt kuitenkaan ikinä tule ero, olipa tämän koira-asian kanssa miten tahansa :-))

tiinamuori kirjoitti:

vaan ihmettelen, että jos sinä et eron tullen pystyisi antamaan koirallenne sen vaatimia koulutuksia ja metsästysreissuja, niin kuka niitä sille NYT antaa?

Ilmeisesti se toinen puolisko: miksi siis eron tullen et antaisi koiraa hänelle, vaan etsisit jonkun muun kodin? Eikö olisi koiran edun mukaista antaa se sille toiselle puoliskolle?

Vaan toivottavasti teille ei nyt kuitenkaan ikinä tule ero, olipa tämän koira-asian kanssa miten tahansa :-))

Lue lisää

Minä ja puolisoni tietenkin? Mitä ihmettelemistä siinä on? Tämä koira on yhteinen projektimme.

Eron tullen katoaisi toisen työpanos, eli koiralta häviäisi puolet nykyisestä duunista. Ja aktiiviselle koiralle se olisi liian vähän, meidän mittapuumme mukaan. Sitäpaitsi yleensä eron jälkeen käy niin, että töitä joutuu painamaan normia enemmän jotta saisi maksettua yllättävät menot ja ne kulut, jotka ennen laitettiin puoliksi. Puhumattakaan siitä, että henkinen kapasiteetti on suurimmaksi osaksi selviytymisen ja surutyön käytössä. Kehitä siinä sitten koulutussessioita koiralle.

Ja se näistä hypoteettisista eromietelmistä.

BansheeOrig. kirjoitti:

Minä ja puolisoni tietenkin? Mitä ihmettelemistä siinä on? Tämä koira on yhteinen projektimme.

Eron tullen katoaisi toisen työpanos, eli koiralta häviäisi puolet nykyisestä duunista. Ja aktiiviselle koiralle se olisi liian vähän, meidän mittapuumme mukaan. Sitäpaitsi yleensä eron jälkeen käy niin, että töitä joutuu painamaan normia enemmän jotta saisi maksettua yllättävät menot ja ne kulut, jotka ennen laitettiin puoliksi. Puhumattakaan siitä, että henkinen kapasiteetti on suurimmaksi osaksi selviytymisen ja surutyön käytössä. Kehitä siinä sitten koulutussessioita koiralle.

Ja se näistä hypoteettisista eromietelmistä.

Lue lisää

keskustelulle, jos vaikka joku ulkopuolinen lukija saisi ahaa-elämyksen, tai jotain vastaavaa.

Koira -kuten lapsikin- ja mikä tahansa toisen ihmisen kanssa yhdessä hankittu (esim. talovelka) on tietysti ja tottakai yhteinen projekti.

Vaan ei se eron tuoma tilanne ole suoraan verrannollinen sata-asteikolla minkään entisen kanssa. Siis siten, että ukko kun häipyy sataprosenttisesti, niin eukon kaikki hommat kasvaisivat vastaavan määrän!

Sehän tekee jo useita satoja rosentteja... Ja ihan vain yhtä ihmistä kohti. Mission impossible.

Jos te NYT harrastatte koiraanne yhdessä, ja jos sitten yhtäkkiä toinen ei harrastaiskaan enää, niin eihän sen koiran harrastaminen vähene yhtään, ainoastaan ympärillä oleva väki vähenee yhdellä henkilöllä.

Vai tarkoitatko siis, että tätänykyä sinä harrastat koiran kanssa maanantaisin aamulla kaksi tuntia ja isäntä illalla kaksi tuntia. Tiistaina taas vastaavasti isäntä aloittaa aamulla tunnin keikalla, ja sinä jatkat iltasella kolmen tunnin sessiolla?

Aha.

Me ainakin isännän kanssa harrastamme yhdessä. Ja sitten jos emme harrastaisi yhdessä, niin kumpikin kuitenkin varmaankin harrastaisi saman ajan muualla, vaikkapa muiden koirien kanssa. Se harrastusaika ei kuitenkaan vähenisi yhtään...

Vaan se näistä hypoteettisista eron aiheuttamista koiraongelmista, ihan totta. Tyhjänpäiväistä spekulointia.