Omituinen otus...

älä pahoita seuraavasta mieltäsi:
on ihmisiä joilla on esim sairauksia että pelkäävät että kuolevat, he taistelevat, välillä voittavat välillä häviävät!
älä luovuta vielä. älä riistä itseltäsi sitä, mikä on todella arvokasta mitä on suojeltava! haluaisin kävellä luoksesi ja halata ja lohduttaa, mutta siihen en pysty, vaan tämän tietokoneen avulla voin toivoa ja lohduttaa sinua! juttele jollekkin, aloita vaikka uusi harrastus :) voimia sinulle, ethän luovuta vielä, ei ole sinun aikasi vielä lähteä!

Älä ajattele noin kriittisesti, kukaa ei varmasti sulle naura, sä vain luulet niin. Ja sitte.. sun lähipiiris,luokas tai paikkakunnalla voi olla iha mukavia ihmisiä..yleensä ne hljaset o mukavia sitäpaitsi.. Ja muutenki mä ehkä tiän sut,..oot lukion ekalla?

muistuttaa paljon omaani. Minullakaan ei ole varsinaisesti ystäviä ja olen suurimman osan ajastani yksin, mutta en tunne itseäni yksinäiseksi. Minulla menee mielestäni melko hyvin, vaikka minulla ei olekkaan yhtään ystävää, mutta on minulla muutama kaveria joiden kanssa välillä puhun. Toisin sanoen ystäviä ei tarvitse, ainakaan minä en. Minulle on saman tekevää, vaikka joku tulisi haulikko kädessä vastaan ja ampuisi minut, koska kumminkin jokainen meistä tulee kuolemaan. Tiedän ajattelutapani olevan kummallinen, mutta en suosittele tälläistä sinulle.

Olet arvokas ja ainutlaatuinen ihminen, eikä sinun elämääsi ole suinkaan tarkoitettu päättymään nyt, vaan vasta paljon myöhemmin, elämäsi ensin elettyäsi.

Sitä paitsi jokaisella ihmisellä on painimista itsensä kanssa. Kukaan ei vain näytä sitä (kukapa heikkouksiaan avoimesti näyttäisi?). Älä ainakaan missään nimessä erehdy luulemaan, että olisit ainoa, joka tuntee tuolla tavalla. Meillä monella on vaikeuksia arvostaa itseämme.


"Niin eipä kenenkään tarvitsisi enää sääliä tai kiusata mua..."

Kiusaako sinua joku? Missä? Koulussako? Sinun on kerrottava siitä opettejalle, jos sinua koulukiusataan. Koulurauhan antaminen on kokonaan opettajien vastuulla. Niin taitaa lukea ihan laissakin.

tuo teksti on ominaista monelle ihmiselle, jopa minulle. mutta mitä pahaa on itsemurhassa? jos uskot, että on parempi lähteä lopullisesti pois - kuka sitä estää? kuka sua pidättelee? anna itsellesi vapaus päättää siitä, mikä sinusta tuntuu parhaalta.

ennen itsemurhaa, kannattaa ensin hieman kärvistellä ... aika yleensä tuppaa muuttamaan asioita. jos asiat eivät ole muuttuneet 25 ikävuoteen mennessä, suosittelen poistumista tai ainakin irtautumista tästä paskasta yhteiskunnastamme.

ittensä tappamine ei ainakaa auta yhtää mitää!!! se ei oikeesti oo mikään ratkaisu. tollaista ei kuuluis ees ajatella.. kyllä sä pärjäät.. sun täytyy vaa jaksaa.. vai´kkei ehkä tällä hetkellä tunnu siltä niin kyllä se elämä joskus paremmaksi muuttuu.. mutta elämässä on silti opittava ottamaa riskejä. et sä voi tietää miten kaikki päättyy ku sä luotat johokuhu.. mut sen säkin varmaan tiedät et ilma kavereita ja luottamusta sä et pärjää. Ja usko pois on ihan varmaan ihmisiä jotka välittää susta ja haluuaa auttaa. Mut sanon vaan et jos ikinä alat itsetuhoiseks ja vahingoitat itteäs niin sen jälkeen susta tuntuu 20 kertaa pahemmelta kun nyt..! mut jos susta oikeesti tuntuu noin pahalta niin sun täytyy puhua jollekulle.. ilman apua kukaan ei selviä täs maailmas.. :)ja nyt puhun ihan kokemuksesta.. haavansa kullakin.