1992 ottamani lainan korko oli 12 %. Marginaali oli 3%. Tällä hinnalla otin lainaa jonka olen jo maksanutkin.
Mikä estää lainakoron nousemasta jälleen noille lukemille.
Korkotaso oli tuona aikana sama koko Euroopassa ja Amerikassa.
Mikä estää lainakoron nousemasta jälleen noille lukemille.
Korkotaso oli tuona aikana sama koko Euroopassa ja Amerikassa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
lukemaan. Olen huomannut, että nuorilla aikuisilla on jokin ihmeellinen päähän pinttymä koroista. Kuvitellaan, että kun taloudella menee hyvin niin korot eivät nouse vaikka todellisuudessa asia on juuri päinvastoin. Talouskehitys kiihdyttää inflaatiota ja näin ollen myös saa aikaan paineita korkojen nostoille.
Olen kuullut joidenkin nuorten velallisten suusta kommentin "korot eivät voi nousta yli 6 %" ja perustelevan tätä sillä, että kuulumme EU:hun. Mikä perustelu se sellainen on? Yhtä hyvin voin perustella, että autoni arvo ei tipu yhtä paljoin kuin naapurini auton koska minun autoni on isompi.
"Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä hintatason yleistä nousua annetulla valuutalla. Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, ja rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Jollei palkkoja koroteta, reaalitulo alenee inflaation myötä. Toisaalta reaaliomaisuuden nimellinen arvo kasvaa."
Takavuosina harrastettiin devalvaatioita jotka tarkoittivat valuutan arvon tarkoituksellista alentamista. Eli käytännössä palkkojen, eläkkeiden etc. ostovoiman leikkaamista.
"Inflaatio voi aiheutua siitä, että kokonaiskysyntä kasvaa kokonaistarjontaa nopeammin. Näin tapahtuu etenkin kun talous on aktiivinen ja rahatulot paisuvat. Tällöin on kyse ns. kysyntäinflaatiosta. Inflaatiota voi tapahtua myös kustannusten nousun takia, mikä korottaa hintoja, jolloin on kyse kustannusinflaatiosta."
"Euroopan unionin talous- ja rahaliiton Emun jäsenmaissa pyritään alhaiseen, enintään noin kahden prosentin vuosittaiseen inflaatiovauhtiin. Mikäli hinnat nousevat tätä nopeammin, Euroopan keskuspankki EKP voi nostaa euron korkoa, jolloin kulutus vähenee ja hintojen nousu tästä syystä hidastuu."
Talouden korkeasuhdanteella on muitakin vaikutuksia kuin mahdollisuus korkojen nousuun. Tärkeimmät yksityistalouksia koskettavat vaikutukset ovat työllisyyden paraneminen ja tulotason nousu. Jos toisessa vaakakupissa on korkotason nousun kautta nousevat asuntolainan korot niin toisessa vaakakupissa ovat sitten palkankorotukset ja se että inflaatio syö velkaa.
70-luvulla elimme säännöstelytaloudessa, lainan saaminen oli kiven alla ja korot korkeat. Mutta inflaatio söi lainapääomia sellaista vauhtia että monesti lainan korko oli negatiivinen. Korkosäännöstelyn ansiosta lainojen korot jäivät monena vuonna alle inflaatioprosentin. Tämän ansiosta ne suurten ikäluokkien edustajat jotka oivalsivat tilanteen pystyivät hankkimaan kolmekymppisinä talot ja kesämökit nykypäivän näkökulmasta käsittämättömän lyhyillä maksuajoilla.
Eurborin nousu yli 6% on mahdollinen mutta äärettömän epätodennäköinen skenario.
Lainaukset wikipediasta
jonkin verran USA:n talouden kehityksestä, mikäli sekä USA:n että EU:n talouskasvu jatkuu nykyvauhdilla niin USA:ssa mennään yli 6 % hyvin pian ja Euroopassa tullaan aika pian perästä.
Nyt on juuri saatu kuitenkin merkkejä siitä, että USA:n talouskasvu olisi hidastunut 3 % vuosivauhtiin ja näin ollen USA:ssa ei korot välttämättä nouse enää yhtänopeasti kuin aiemmin. Euroalueen talouskasvu taasen jatkaa mukavasti 5 % vuosivauhtia täällä kyllä koron nostoja vielä nähdään. USA:n hidastunut talouskasvu vaikuttaa myös lievästi euroalueelle ja saattaa hidastaa inflaatiota täällä marginaalisesti. Mutta jos USA:n talous vajoaa taantumaan niin tällöin täälläkin todennäköisesti loppuisivat koron nostot hyytyvän talouden koittaessa.
Euriborkorkojen nousu riippuu käytännössä siitä kuinka kauan talouskasvua jatkuu USA:ssa ja etenkin euroalueella. Nyt näyttäisi siltä, että kyllä päästään ainakin sinne 5 % asti, mutta 6 % ei olisi mikään ihme.
Peikkona on vielä kyllä inflaation karkaaminen kontrollista esim. USA:ssa hirmuvauhtia kasvavan palvelusektorin takia. Tässä tilanteessa ne korotkin karkaavat käsistä ja ollaan hyvin äkkiä yli 10 % luokassa.
USA:n velkavetoisen talouden "rommauksesta" on spekuloitu viimeiset viisi-kuusi vuotta vähintään yhtä innokkaasti kuin tällä palstalla asuntojen siinhinnoilla. Molemmat spekulaatiot ovat jääneet toteutumatta.
Ongelma ei käsittääkseni ole USA:n kasvava palvelusektori vaan maan kevytmielinen velkaantuminen.
Dollari on ollut tähän saakka maailmankaupan kiistaton valuutta, globaalien hyödykkeiden (öljy, metallit, mineraalit) on aina hinnoitettu dollareissa. Euro on hiljalleen nousemassa dollarin kilpailijaksi.
Eurooppa ja USA ovat erillisiä talousalueita joilla on oma itsenäinen talouspolitiikkansa. Europolitiikka painottaa vakautta ja matalaa inflaatiota, euronäkemyksen mukaan nämä pitävät talouden parhaiten pyörimässä.
USA:n strategia on yksityisen kulutuksen pitäminen korkealla tasolla tarvittaessa massiivisten lainojen varassa. USA on maailman lainamarkkinoiden erikoistapaus koska he ottavat ulkomaanvelkansa omassa valuutassaan joten dollarin heikkeneminen on velan kannalta suorastaan suotavaa.
USA on maailman tärkein markkina-alue. Tämän vuoksi maat joilla on suuri vientiylijäämä USA:han (Japani, Kiina, öljymaat) varjelevat dollarin ostovoimaa tekemällä massiivisia tukiostoja kun dollari uhkaa laskea liikaa. Näin ne suojelevat omaa vientiään ja myös sijoituksiaan USA:ssa.
Dollarin ja Euron korkojen välillä ei ole kiinteää kytkentää, USA:n korkojen nousu ei suoraan vedä eurokorkoja nousuun. Kuitenkin jos dollari romahtaa (suhteessa euroon) se voi ajaa Euroopan keskuspankin tilanteeseen jossa myös Euro pitää devalvoida. Asuntovelallisella tämä on hetken ahdistus, korot nousevat mutta palkat nousevat pienellä viiveellä korjaamaan tilannetta.
jos inflaatio ja korot lähtevät laukkaamaan huimaa vauhtia niin eikös tämä tarkoita sitä, että tuloerot alkavat kärjistyä huimaa vauhtia?
Itse kyllä kun reilusti yli keskitulojen tienaan bruottona rapiat päälle 5000 euroa kuussa olisin vallan innostunut tällaisesta tilanteesta. Mutta esim. alle 2000 euroa bruttona tienaava voisi olla tilanteesta vähemmän innoissaan.
Näillä puheilla, Bring it on!!! :D
EU:n tavoite on pitää inflaatio matalana, parissa kolmessa prosentissa, jos tavoite epäonnistuu, korot voivat nousta.
Mutta mitä sitten? Inflaatiohan on asuntovelallisen ystävä.
Kiitos teille vastaajat.
Pitkästä aikaa vain järkeviä vastauksia.
Yhtä asiaa painottaisin vielä. ns. tasaerälyhennyksissä iso laina voi muuttua todella pitkäksi. Myös yllätyksenä voi tulla se että alkujaan 20 vuoden lainasta voi 10 vuoden päästä olla 80 % maksamatta.
Tämähän ei vaikuta muulloin kun asuntoa myytäessä silloin kun lainaa on vielä reilusti jäljellä.
Tasaerälaina on mielestäni aina ja ehdottomasti paras vaihtoehto lyhennykselle. Korkojen noustessa erä ei siis kasva, joten oma talous saa aikaa sopeutua koronnousuun.
Tasaerälainaan saa tehdä aina kuluitta lisälyhennyksiä, joka mahdollisuus on kirjattava lainasopimukseen. Näiollen lainanottaja voi nousevien korkojen (ja siis talouden kasvaessa) käyttää muuten korkoihin kuluvan rahan sijoittamalla, tai ellei tätä halua tehdä, oman talouden niin salliessa tehdä isojakin lisälyhennyksiä kerralla.
Tasaerälainassa on enemmän mahdollisuuksia ja se tarjoaa eniten joustoa.
Vuosien mittaan tulotaso yleensä hiljalleen nousee ja lisäksi tulee satunnaisia positiivisia yllätyksiä, bonuksia ja vastaavia. Kun on tasaerälyhennykset mitoittanut realistisesti niin todennäköisesti laina-aikana voi silloin tällöin tehdä huomattaviakin ylimääräisiä lyhennyksiä. Ylimääräisillä lyhennyksillä laina-aika lyhenee nimenomaan sieltä loppupäästä dramaattisesti, aivan kuten se pitenee jos korot pompsahtavat kattoon.
Asuntojen hinnat ja lainojen korot ovat jatkuvassa pienessä ylös-alas liikkeessä. Hetkelliset piikit sinne tänne eivät merkkaa mitään vaan pitkän ajan keskiarvot.
Mutta asunto tulee kalliiksi, jos antaa laina-ajan mennä liian pitkäksi. Mieluummin kannattaa tehdä niin, että säästää kun korot ovat alhaalla ja kun korot nousevat, maksaa lainaa pois säästöillä juuri ennen koron tarkistuspäivää.
Lainaa otettaessa on tiedettävä milloin se on maksettu kokonaan. Tämän voi tehdä jakamalla lainamäärän kuukausien määrällä, josta muodostuu lyhennyksen määrä. Korko kannattaa maksaa kuukausittain. Itse otan lainaa vain näin. Koska pääoma alenee kuukausittain ei mahdollinen koronnosto kasvata kokonaislyhennystä(lyhennys korko) Tämä on ainoa lainanottajan kannalta edullinen vaihtoehto.