että samalla puumäärällä saadaan lähes samat lämpötehot/hyötysuhteet missä tahansa varaavassa uunissa vai vaikuttaako paino, kuorityyppi, savukanavien pituus, yläpalotilan muoto, tuplakierto, uunin ulkopintojen laajuus, tasainen uunin lämpeneminen yms. miten merkittävästi niihin?
Isompaa uunia lämmitellään yleensä kait harvemmin kun varaa pitempään ja pientä useammin mutta palaako puuta suhteessa kuitenkin yhtäpaljon saman kokonaislämpötehon antamiseksi ja kuinka lämpötehokäyrien erilainen sahaaminen vaikuttaa loppujen lopuksi?
Onko siis yli 2000kg:n varavaan uuniin satsaaminen turhaa jos kuitenkin kerkiää lämmittää sitä päivittäin ja ei haluaisi olohuoneesta krematoriota?
Isompaa uunia lämmitellään yleensä kait harvemmin kun varaa pitempään ja pientä useammin mutta palaako puuta suhteessa kuitenkin yhtäpaljon saman kokonaislämpötehon antamiseksi ja kuinka lämpötehokäyrien erilainen sahaaminen vaikuttaa loppujen lopuksi?
Onko siis yli 2000kg:n varavaan uuniin satsaaminen turhaa jos kuitenkin kerkiää lämmittää sitä päivittäin ja ei haluaisi olohuoneesta krematoriota?
Vastaukset 4
Vanhimmat
asian ytimessä. Peltikaminaa pitää lämmitää pakkasila parin tunnin välein jne.
On niissä hyötysuhderojakin, mutta kukaan ei tiedä kenen hyväksi. Kun ei niitä savukaasulämpöjä juuri mittailla.
Kyllä hyötysuhteita mitataan valmistajien toimesta. Isommassa uunissa parempi hyötysuhde, eli vähemmästä pouumäärästä saa enemmän lämpöä. Mitä isompimassainen uuni, sen paremmin se varaa on nyrkkisääntö. Antaa lämmön hitaammin, joten ei mökkikäyttöön, jossa tarvitaan nopeesti lämpöä. Tietty jos haluut polttaa jokapäivä, niin sitten pieni.
paranee automaattisesti uunin painon lisääntyessä!?
Vois kuvitella että isohkossa uunissa pesällisen jos polttaa niin lämpiääkö uuni siitä juurikaan joten ei taida ihan niinkään mennä.
Materiaali ja massa sekä kanavien rakenne voi vaikuttaa hyötysuhteeseen hieman mutta on ihan samantekevää mitä uunin hyötysuhteeksi ilmoitetaan. Lähes mikä tahansa takka antaa noin 60-70% hyötysuhteen. Tämän kuitenkin käyttäjä useimmiten pilaa kun ei tajua puunpolton palotekniikasta mitään ja antaa joko liikaa tai liian vähän ilmaa. Ja vaikka antaisikin oikein ilmaa niin hetken päästä kun tuli yltyy/hiipuu niin tulustelija on lähtenyt kahville eikä ole vetoa säätämässä.