Otteita viime kuplasta
Lainatarjonta sotkenut asuntomarkkinat:
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
Lainatarjonta sotkenut asuntomarkkinat:
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
Vastaukset 14
Vanhimmat
pierin silloikin W.E.R.T.A. vuokralla.
ja kuulostaa niin kovin tutulta ;) Nyt ei odotella kuin viimeistä signaalia rakennus firmojen lyödessä suunnitellut kohteet jäihin... Se on sen jälkeen S.I.I.N.Ä!
Niin. Nythän enää täytyy 1) Neuvostoliiton hajota, 2) tavaranvaihtoasiakirjoihin perustuvan idänkaupan loppua, 3) Suomen Pankin puolustaa markan arvoa nostamalla korot kolminkertaisikai ja sitten 4) devalvoida Suomen markka. Yritin laskeskella näiden tapahtumien todennäköisyyksiä, mutta laskimeni lukualue päättyy 10 potenssiin miinus 64:n kohdalla, joten en saanut tulosta. Ehkä sinä osaat paremmin?
2) on seurausta kohdasta 1). Joko alkavat desimaalit riittää?
NL hajoamista seuranneen idänkaupan romahtamista simuloi nousevien korkojen myötä yksityisestä kulutuksesta pois jäävien rahojen vaikutus varsinkin kaupan ja palveluiden sektorin kulutukseen. Toinen sakkaaja ja suuri työllistäjä rakennusteollisuus hyytyy niin ikään nouseviin korkoihin ja jo vuodet kiivana käyneen asuntokaupan "kyllästymiseen".
Varsinkin kauppa ja palvelu ovat työllistäneet lähivuosina aivan eritahtiin porukkaa kuin 80-luvun lopussa, perinteinen teollisuus ei ole enää se joka työllistää suuria määriä ihmisiä (mm. paperiteollisuus työllistään 90-luvun lopun +50 000 ihmisen sijasta enää +30 000 ihmistä).
Esim. täältä (sivu 30/kuvio38:
http://www.aktia.com/fi/julkaisut/taloudellinen_katsaus_0205_fi.pdf#search=%22ohjauskorko%201989%22
voi käydä ihmettelemässä mitä nyky Suomessa tapahtuu suhteessa Eurooppaan ja miksi korot vastoin 80-luvun loppua ovat kaikesta kulutusjuhlasta huolimatta edelleen pohjalukemissa. Puolta Eu:n BKT:stä vastaavat Saksa ja Italia ovat tähän asti vaisun talouden takia pitäneet yllä matalaa korko linjaa, mutta nyt siihen tulee muutos.
Ohjauskoron ei siis tarvi puhkaista mitään 10% tasoa. Ongelmat alkavat siitä että kotitalouksiin tulee työttömyyttä. Yksityisen kulutuksen hidastuminen saa helposti aikaan lumipalloefektin, kotimainen kulutus sillä saralla on hupppuluokkaa ja työllistänyt enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin.
80-luvun lopun tasolle kohonneet asuntojen hinnat ja siitä + muusta kulutuksesta seuranneet ennätysvelat alkavat kiristää yksityisiä talouksia pienenkin koron nousun seurauksena jolloin kaupan ja palveluiden hiljeneminen on tosiasia -> tästä seuraa väen vähentämistä ja avot alamäki valmis!
Romahdus ei liene -89 luokkaa mútta alaspäin tullaan se on selvä!
Ei oikein ironiasi toimi. Eiköhän niitä kuplia ole synytynyt useampia, ja tulee jatkossakin syntymään. Ei tarvitse varmaan tapahtumaketjun olla täysin identtinen?
Hinnat tulevat luultavasti laskemaan jonkin verran jo pelkästään kun korkoja nostetaan vielä maltillisestikin, (mikä lienee melko todennäköistä.)
Romahdusskenaarioiden puolesta en itse löisi vetoa, mutta kyllähän nekin mahdollisia ovat.
1) Neuvostoliiton hajoamisen ja idänkaupan lopun sijaan ongelmat saavat tällä kertaa alkunsa Jenkeistä. Korkeat raaka-ainehinnat (esim. öljy) siirtyvät kuluttajatuotteisiin, mikä johtaa kihtyvään inflaatioon. Mummonsakin pantanneet jenkkikuluttajat kituvat velkaisina, kun korkoja on inflaation ja hintavakauden säilyttämisen vuoksi kuitenkin pakko nostaa. Eiköhän välillisesti rupea näkymään seuraukset täällä Suomessakin...
2) Isommissa Euroopan maissa talous rupeaa vetämään hieman paremmin. Korkoja nostetaan. Suomessa talous ei vedä, mutta ketäpä se kiinnostaisi: korkoja nostetaan kumminkin.
monikaan analyytikko ei ennustanut edellisen laman syvyyttä, voimakkuutta ym..
Ja todellakin, miksi pitäisi tulla samankaltainen lama kuin edeltäjänsä, niin ennusmerkeiltään kuin kooltaan.
Asuntojen hinnat elinkustannusindeksillä mitattuna ovat aina tehneet aaltoliikettä, aallon pituus ja korkeus vaihtelee. ns. jatkuvaa kasvua ei ole olemassa. Köyhyyden olisi pitänyt poistua jo aikoja sitten, jos näin olisi.
tämän päivän uutisiahan nuo ovat.
Veikkaanpa että tämä aihe on etusivulla viimeistään huomenna
Tuttua on, aivan kuin tämän päivän lehtiä lukisi. Rommaus on jo käynnissä, mutta vielä yritetään kupata viimeisiä veriä tuulipukukansan selkänahasta.
on N.Ä.H.T.Y.
selvästi näkee että hintaromahdus on edessä, mutta miksi? Ei siksi, että hinnat ovat korkealla vaan siksi, että hintojen pitää romahtaa, jotta jotkut pääsevät tekemään tiliä (taas) asuntojen hintojen nousulla. Mutta ketä ovat nuo "jotkut"? Vapaamuurarit? Illuminati? Neo-konservatiivit?
Ketä vaikuttaa asuntojen hintoihin?
Hinnat romahtavat koska koronnousu tekee lainoista niin kalliita ettei niitä ole enää yhtä monella varaa ottaa. Jo pienikin koronnousu heiluttaa kohtuullisen paljon normaalituloisen perheen taloutta.
Ajat ovat aivan toiset ja tuollasia 1990-luvun korkonousuja ei todellakaan ole mahdollista tulla.
Muuta hyötyä tuosta eu:sta ja eurosta ei sitten tunnu olevankaan.
Kun toive kommunistisesta maailmanvallankumouksesta ja porvarien omaisuuden jakamisesta proletariaatin kesken kuoli Neuvostoliiton tullessa tiensä päähän, maailmanvallankumoukseen toivonsa pistäneet siirtyivät odottamaan omistusasuntojen hintojen romahdusta. Retoriikka on hyvin tutun kuulloista, ajatukset yhtä epärealistisia ja odotus yhtä pitkä ja toivoton.